Turun pikaraitiotie: miten liikkeelle?

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Ajattelin käynnistää keskustelun siitä, miten Turun seudulla päästäisiin eteenpäin pikaraitiotien toteuttamisesta?

Tilanne Turussa on aika mielenkiintoinen.

Pääosa asukkaista sekä poliitikoista pitää pikaraitiotietä sinänsä kannatettavana hankkeena, jonka hyödyt ovat varsin laajasti tunnustetut. Pääongelmana on nimenomaan raha: ei uskota, että mistään saataisiin kokoon tarvittavat noin 150 - 200 miljoonaa euroa. Sen vuoksi hanketta ei pidetä pian toteutettavana ratkaisuna vaan tulevaisuuden visiona. Turun joukkoliikenteen alenevat käyttäjämäärät sekä keskustan suhteellinen taantuminen viittaavat kuitenkin siihen, että pikaraitiotie tarvittaisiin jo piankin elvyttämään joukkoliikenteen käyttöä ja kaupungin kehitystä.

Tähän mennessä tehdyt selvitykset ovat osoittaneet että:
  • Pikaraitiotielle on vastaava asukaspohja suhteessa linjapituuteen kuin USA:n ja Iso-Britannian pikaraitioteillä sekä joillakin Saksan ja Sveitsin raitiolinjastoilla.
  • Pikaraitiotie lisäisi joukkoliikenteen käyttöä todennäköisesti selvästi.
  • Pikaraitiotie voisi lisätä kiinteistöjen arvoa linjalla sekä uusien rakennusten kysyntää linjan varressa, joka tuottaisi edullista yhdyskuntarakennetta.
  • Pikaraitiotie lisäisi keskustan kävijämääriä sekä tukisi linjan varren liikekeskuksia ja lähikauppoja.
  • Pikaraitiotie on järkevintä toteuttaa niin, että se voidaan integroida rautatiehen duoraitiotieperiaatteella (1524 mm raideleveys)
Kuitenkin pääongelmaksi jää, että miten koota riittävä rahoituspotti ja mikä linja olisi paras aloittaa. Millaisesta linjasta kannattaisi aloittaa: mikä linja tuottaisi niin suuret edut, että sitä ei yksinkertaisesti voisi jättää toteuttamatta?

Heitän pari palloa keskustelun vihjeeksi:
  • Toimiva aloituslinja palvelisi todennäköisesti sekä Turun ydinkeskustaa, keskustan laita-alueita että molemmissa päissään suurehkoa asuntoaluetta tai muuta keskittymää. Pelkkä keskustalinja ei liene kannattava.
  • Ranskassa (esim. Strasbourg ja Montpellier) on usein aloitettu löytämällä houkuttelevin linja ja toteutettu myöhemmin ne, joiden suhteelliset edut ovat pienemmät.
  • Mikä painoarvo on annettava duoraitiovaunuliikenteelle Turusta Uuteenkaupunkiin, Saloon ja Loimaalle? Olisiko perusteltua ensin käynnistää paikallisjunaliikenne duoraitiovaunuilla, jota sitten jatkettaisiin kaupunkiin?
  • Mistä koota rahoitus? Valtio? EU? Yksityiset rahoittajat? Mitkä osat hankkeesta voidaan oikeasti saada itsekannattaviksi niin että ne rahoittavat itsensä esimerkiksi lippu- mainos- tai kiinteistökehitystuloilla?
Taustatietoa asiasta saa Turun pikaraitiotieselvityksistä:

Pikaraitiotie Turun kaupunkiseudulla (2002)

Varsinais-Suomen liitolle tehty pikaraitiotie- ja duoraitiovaunuselvitys (2005), jossa on tutkittu tarkemmin kaupunkikehitysvaikutuksia

Kotisivu, PDF

MODEDIT/vko: Siivottu risat linkit pois 17.3.2006
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mikko Laaksonen sanoi:
  • Pikaraitiotielle on vastaava asukaspohja suhteessa linjapituuteen kuin USA:n ja Iso-Britannian pikaraitioteillä
En tahdo synkistellä, mutta täytyy varoittaa, että USA:ssa ja Iso-Britanniassa juhlitaan usein menestyksekkäinä pikaraitioteitä, joilla suomalaisittain laskien on aika vähän matkustajia. Paljon enemmän painoa pannaan autoliikenteen vähentymiselle ja kaupunkikehityshyödyille.

Toisaalta hankkeiden hinnat ovat usein kovia ja Suomessa joukkoliikennettä käytetään yleisesti melko paljon, joten kannattavuus ei tältä pohjalta ole mitenkään mahdotonta.
 
late- sanoi:
En tahdo synkistellä, mutta täytyy varoittaa, että USA:ssa ja Iso-Britanniassa juhlitaan usein menestyksekkäinä pikaraitioteitä, joilla suomalaisittain laskien on aika vähän matkustajia. Paljon enemmän painoa pannaan autoliikenteen vähentymiselle ja kaupunkikehityshyödyille.
Liikennemäärät suhteessa asukaspohjaan ovat toki USA:ssa ja Iso-Britanniassa usein alhaisia. Iso-Britanniassa käyttöä alentaa myös se, että joukkoliikennettä ei ole koordinoitu ja yhteistariffeja ei ole, jolloin esimerkiksi bussilinjaston ja raitiotien päällekkäisyyksiä ei saada purettua eivätkä vaihdot ole mahdollisia.

Englannin ongelmista olen kirjoittanut referaatin NAO:n raportista.

Olosuhteiden samankaltaisuus osoittaa pikemminkin sitä, että Turussa on tärkeimmän muuttujan, linjan asukaspohjan, suhteen yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa uutta raideliikennettä kuin muuallakin, missä sitä on toteutettu.

Palveluratkaisu, linjan ja pysäkkien sijoittelu puolestaan vaikuttaa lopulliseen käyttömäärään sitten aika paljon, eikä toki Suomessa ole perusteltua kopioida USA:n ja Iso-Britannian vaan lähinnä Saksan ja Sveitsin palveluratkaisuja. :wink:

Turun väestöpohjat suhteessa linjapituuteen ovat samaa luokkaa esim. Saarbrückenin, Freiburgin ja yllättäen Baselin kanssa. Freiburgin tasoon ylletään ennen kaikkea lähiölinjoilla Runosmäkeen ja Varissuolle sekä jos tehdään keskustan sisäisiä rataosia.
 
Turussa voisi pikaraitioliikennettä ajatella ainakin aluksi siltä pohjalta, että käytettäisiin olemassaolevia ratoja tai ratapenkkoja, joista sitten tehtäisiin paikallisia poikkeamia. Esimerkiksi linja Naantalista Littoisiin voisi osoittautua hyvinkin toimivaksi; poikeamat tehtäisiin Turun rautatieasemalta esim.Brahenkadun, Kirkkosillan ja Hämeenkadun kautta Kupittaalle, josta jatkettaisiin edelleen radan tuntumassa Lausteelle ja Varissuolle. Naantalin ja Turun välillä pysäkkeinä olisivat ainakin Karvetti, Kaanaa, Raisio, Metsäaro, Ihala, Turkuhalli/Messukeskus ja Jyrkkälä. Raideleveys olisi katuverkkoa ajatellen isohko, mutta niinhän se Ruotsissakin on. Ja kapearaiteisuus on yksi ratkaisevista syistä, miksi Helsinginkään raitiovaunujen ajonopeuksia ei juuri voida nykyisistä nostaa -sielläkään, missä ne kulkevat muulta liikenteeltä erillään.
 
Rautatien käyttö Turun pikaraitiotiellä

moxu sanoi:
Turussa voisi pikaraitioliikennettä ajatella ainakin aluksi siltä pohjalta, että käytettäisiin olemassaolevia ratoja tai ratapenkkoja, joista sitten tehtäisiin paikallisia poikkeamia. Esimerkiksi linja Naantalista Littoisiin voisi osoittautua hyvinkin toimivaksi; poikeamat tehtäisiin Turun rautatieasemalta esim.Brahenkadun, Kirkkosillan ja Hämeenkadun kautta Kupittaalle, josta jatkettaisiin edelleen radan tuntumassa Lausteelle ja Varissuolle. Naantalin ja Turun välillä pysäkkeinä olisivat ainakin Karvetti, Kaanaa, Raisio, Metsäaro, Ihala, Turkuhalli/Messukeskus ja Jyrkkälä.
Turussa rataverkon käytön ongelmana on, että lähiöt eivät ole rakentuneet radan varteen, koska VR lopetti lähiliikenteen Turussa samaan aikaan kun lähiöt rakennettiin. Sielläkin, missä lähiöt rajautuvat rataan, lähiöiden keskukset ja suurimmat talot ovat muualla. Esimerkiksi Raision keskusta on noin 1-1.5 km radasta.

Esimerkiksi radan varressa kulkeva linja tuskin houkuttelisi kuin pientä osaa Varissuon asukkaista. Pääosa käyttäisi edelleen bussilinjoja 32/42/12. Esimerkiksi Varissuon suunnalla raitiolinjan tulisi pystyä korvaamaan bussilinjat 32/42 ja 12 pääosin tai kokonaaan.

Turun seudulla rautatien käytössä on ongelmana myös:
  • VR Oy:n monopoli (pitäisi saada purettua ensin ...)
  • Riittämätön ratakapasiteetti sekä Turku - Toijala että Turku - Karjaa - radoilla (siis Tampereen radalla ja Rantaradalla).
Mielestäni rautatien käyttö on tärkeä mahdollisuus, mutta todennäköisemmin se palvelisi toimivimmin tunnin tai puolen tunnin välein kulkevia duoraitiovaunulinjoja Uuteenkaupunkiin, Saloon ja Loimaan suuntaan. Näihin ratakapasiteetti riittäisi muutamilla lisäraiteilla.

Mutta: peruspikaraitiotielinjat kannattaa suunnitella niin, että niillä voidaan korvata kokonaan raskaimmin kuormitettuja bussilinjoja.

moxu sanoi:
Raideleveys olisi katuverkkoa ajatellen isohko, mutta niinhän se Ruotsissakin on. .
Raitiotien sovituksen katuverkkoon ja kaupunkirakenteeseen ratkaisee vaunujen korin leveys ja muu mitoitus. Raideleveys ei vaikuta kunhan se ei ole korileveyttä suurempi. 1524 mm raideleveys on sovitettu hyvinkin Turun katuja vastaaville kaduille Riikassa ja Pietarissa. Oman arvioni mukaan Turkuun mahtuu hyvin 1524 mm raideleveys, 2,65 m korileveys ja noin 25 m minimikaarresäde.
 
Yksi mahdollinen aloituskonsepti: Varissuo + duoliikenne

Keskustelu ei oikein ole virinnyt, siispä heitän yhden konkreettisen ratkaisumallin.

Joukkoliikenteen kuormitus ja kysyntä Turun seudulla on kaikkein korkein Turun keskustan ja Varissuon välillä. Linjalla on Turun kaikken neljän korkeakoulujen yksiköitä, TYKS, teknologiakeskus ja Kupittaan asema. Erityisesti Kupittaan alueella autoliikennepohjainen liikennejärjestelmä on jo tiensä päässä. Alueen pysäköintitilat eivät riitä alueen työntekijöille tai asiakkaille. Nykyisen bussijoukkoliikenteen matka-ajat Varissuolle ovat pitkiä (noin 25 min) ja linja on usein ruuhkautunut ja epäsäännöllinen.
Linjan varrella on joitakin kaikkein potentiaalisimpia joukkoliikenteen käyttäjäryhmiä: korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat (joista harvoilla on auto), TYKS:n lääkärit ja hoitajat, teknologiakeskuksen työntekijät, If:n vakuutusvirkailijat.

Varissuon asukkaat ovat Turun seudulla halukkaimpia saamaan pikaraitiotielinjan.

Voitaisiinko Turun pikaraitiotielinjat aloittaa rakentamalla linja
Kauppatori - Eerikinkatu - Tuomiokirkkosilta - Hämeenkatu - Tyks - Kupittaan asema - Kalevantie - Varissuo? Lisäksi linjalle kannattaisi rakentaa jatke keskustan laajentumisalueille joko suunnassa Eerikinkatu - Humalistonkatu - Iso-Heikkilä tai Eerikinkatu - Martinsilta - Martinkatu - Stålarminkatu - Majakkaranta

Linjan rakentamisesta varsin suuri osa voitaisiin rahoittaa kehittämismaksun tyyppisillä maksuilla:
  • Kupittaan aseman ympäristön uudisrakentaminen
  • Kupittaan aseman nykyisiltä toiminnoilta pysäköintipaikkojen sijasta perittävällä maksulla
  • Itäharjun uudisrakentaminen
  • Varissuon keskustan uudistaminen
  • Turun keskustan yrittäjät (uusien pysäköintihallien sijasta)
  • Iso-Heikkilän tai Vähä-Heikkilän kasarmialueen tonttien myynti.
On varsin mahdollista, että näillä voitaisiin kattaa merkittävä osa investoinnista.

Tämä ratkaisu mahdollistaisi myös duoraitiovaunuliikenteen Turusta Salon, Loimaan, Uudenkaupungin ja Naantalin suuntiin välittömästi. Duoraitiovaunuliikenteellä voitaisiin suhteellisen pienin investoinnein vakuuttaa naapurikaupungit uusien rataosuuksien tarpeesta.

V. 2002 selvityksen mukaan infran hinta on:
  • Keskustan yhteiset raiteet noin 17 Me (osuus Eerikinkatu - Aninkaistensilta jokseenkin yhtä pitkä kuin Eerikinkatu - Humalistonkatu)
  • Varissuon haara 45 Me (tässä mukana aika kalliit kulut Hämeenkadulla)
  • Osuus Iso-Heikkilään olisi varsin edullinen, ehkä 10 Me.
  • Yhteensä ratainvestointi noin 70 Me.
Varikon (n. 15-20 Me) ja vaunujen (2-3 Me/kpl) investointikulut voidaan jo aikaisempien laskelmien mukaan kattaa lipputuloilla.

Miltä kuulostaa?
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Voitaisiinko Turun pikaraitiotielinjat aloittaa rakentamalla linja
Kauppatori - Eerikinkatu - Tuomiokirkkosilta - Hämeenkatu - Tyks - Kupittaan asema - Kalevantie - Varissuo? Lisäksi linjalle kannattaisi rakentaa jatke keskustan laajentumisalueille joko suunnassa Eerikinkatu - Humalistonkatu - Iso-Heikkilä tai Eerikinkatu - Martinsilta - Martinkatu - Stålarminkatu - Majakkaranta
Yleensähän uuden raitiotiejärjestelmän toteutumiselle vaikein este on suuri alkuinvestointi. Siksi ensimmäisen linjan on oltava mahdollisimman kannattava ja looginen kokonaisuus jo itsessään, onhan sen kannustettava päättäjiä ja asukkaita raitiotien lisärakentamiseen. Uskoisin, että Varissuon suunta on erittäin järkevä valinta, sitä tosin mietin pitäisikö rata laittaa alusta alkaenkin keskustan päässä Kauppatoria pidemmälle.

Mikko Laaksonen sanoi:
Tämä ratkaisu mahdollistaisi myös duoraitiovaunuliikenteen Turusta Salon, Loimaan, Uudenkaupungin ja Naantalin suuntiin välittömästi. Duoraitiovaunuliikenteellä voitaisiin suhteellisen pienin investoinnein vakuuttaa naapurikaupungit uusien rataosuuksien tarpeesta.
Duoratojen mallikaupunki Karlsruhehan on osoittanut, kuinka vallankumouksellisesti raitiotien vaikutusaluetta voi laajentaa rautatieverkon avulla. Jos oletetaan, että jossain vaiheessa ainakin Turun ja Salon välille saadaan rautateiden paikallisliikenne (vaikka tilanne tätä nykyä on mikä on), ja duoliikenne rajoittuisi länsisuuntaan, välttyisi tietysti kaksivirtakalustolta, ja silti saataisiin ainakin Naantalia myöten kaupunkiseutu mukaan.

Miten paljon on arvioitu, että duoliikenne lisää vaunujen hintaa? Rautateiden turvallisuusvaatimusten lisäksi tarkoitan raideleveyttä 1524 mm, jolle kalusto ainakin osaksi on hankittava mittatilaustyönä (ellei sitten innostuta ostoksiin Venäjällä). Kuinka paljon vaunuja esimerkiksi tuo Varissuon-Kauppatorin rata vaatisi?
 
Duoraitiovaunukustannuksista

JE sanoi:
Uskoisin, että Varissuon suunta on erittäin järkevä valinta, sitä tosin mietin pitäisikö rata laittaa alusta alkaenkin keskustan päässä Kauppatoria pidemmälle.
Niinhän yllä ehdotinkin. On toki mietittävä, onko mielekkäämpi ratkaisu Rautatieaseman - Iso-Heikkilän suunta (perustuisi uudisrakentamiseen, jolla rataa voi rahoittaa) vai Martin - Vähä-Heikkilän suunta (vahva 14 000 asukkaan asukaspohja lyhyelle linjalle, rajoitettu täydennysrakentamismahdollisuus Wärtsilä Dieselin ja Vähä-Heikkilän kasarmin suunnassa. Tähän toivoisin erityisesti kommentteja.

JE sanoi:
Jos oletetaan, että jossain vaiheessa ainakin Turun ja Salon välille saadaan rautateiden paikallisliikenne (vaikka tilanne tätä nykyä on mikä on), ja duoliikenne rajoittuisi länsisuuntaan, välttyisi tietysti kaksivirtakalustolta, ja silti saataisiin ainakin Naantalia myöten kaupunkiseutu mukaan.
Miksi Turun ja Salon välille kannattaisi toteuttaa raitiotiestä erillinen paikallisjuna? Ongelmahan on Turussa se, että sekä Turun rautatieasema ja Kupittaan asema ovat syrjässä keskustasta. Duoraitiotiekonsepti ratkaisisi tämän ongelman.

JE sanoi:
Miten paljon on arvioitu, että duoliikenne lisää vaunujen hintaa? Rautateiden turvallisuusvaatimusten lisäksi tarkoitan raideleveyttä 1524 mm, jolle kalusto ainakin osaksi on hankittava mittatilaustyönä (ellei sitten innostuta ostoksiin Venäjällä). Kuinka paljon vaunuja esimerkiksi tuo Varissuon-Kauppatorin rata vaatisi?
Kalustovalmistajat (Alstom, Bombardier, Siemens, Stadler) antoivat Rooman UITP-näyttelyssä seuraavaa tietoa:
  • Kun puhutaan raskaista pikaraitiovaunukonsepteista (FlexcitySwift, Citadis Regio, Avanto) duoraitiovaunu-ominaisuudet sisältyvät nykyisin perushintaan. Ilmeisesti duoraitiovaunukonseptin edut ovat niin ilmeiset, että ei kannata enää suunnitella raskaita raitiovaunuja rautateistä erilliselle verkolle.
  • 1524 mm telien suunnitteleminen standardivaunuun tarvitsee kertakustannusten kuolettamiseksi 20-25 kappaleen tilauksen jolloin suunnittelukustannukset saadaan kuoletettua.
Tällä hetkellä ei siis tule lisäkustannuksia duo-ominaisuudesta, sen sijaan järkevä tilaus 1524 mm kalustolle on noin 20-25 kpl. Yksikköhinta on vaunun koosta ja ominaisuuksista riippuen 2-3 Me/kpl.

Varissuolta keskustan läpi Iso-Heikkilään tai Majakkarantaan kulkeva linja olisi noin 12 km. 24 km/h keskinopeudella (joka on v. 2002 selvityksen mukaan realistinen) kierrosaika olisi 1 h. Tällöin 10 minuutin vuoroväliin tarvitaan 6 vaunua + varavaunut, 5 minuutin vuoroväliin 12 vaunua + varavaunut.

Duoraitiovaunuliikenteeseen tunnin välein reiteille Uusikaupunki - Turku - Salo ja Naantali - Turku - Loimaa - Toijala - Tampere tarvittaisiin 9 vaunua + varavaunut.

Yhteensä saataisiin siis kasaan noin 20-25 vaunun tilauspaketti eli juuri sopiva määrä 1524 mm hankinnan kuoletukseen.
 
Re: Duoraitiovaunukustannuksista

Mikko Laaksonen sanoi:
JE sanoi:
Uskoisin, että Varissuon suunta on erittäin järkevä valinta, sitä tosin mietin pitäisikö rata laittaa alusta alkaenkin keskustan päässä Kauppatoria pidemmälle.
Niinhän yllä ehdotinkin. On toki mietittävä, onko mielekkäämpi ratkaisu Rautatieaseman - Iso-Heikkilän suunta (perustuisi uudisrakentamiseen, jolla rataa voi rahoittaa) vai Martin - Vähä-Heikkilän suunta (vahva 14 000 asukkaan asukaspohja lyhyelle linjalle, rajoitettu täydennysrakentamismahdollisuus Wärtsilä Dieselin ja Vähä-Heikkilän kasarmin suunnassa. Tähän toivoisin erityisesti kommentteja.
Taisin käsittää hiukan väärin alkuperäisen kommenttisi. Ajattelin että Kauppatorilta jatkettaisiin länteen vasta myöhemmässä vaiheessa.

Ja on totta, että Turussa asemat ovat syrjässä. Ajatukseni perinteisestä paikallisjunasta perustui ajatukseen, että kalusto sellaiseen liikenteeseen voisi olla huomattavankin helposti saatavissa, jos liikenne alkaisi.
 
Kannattaisiko Majakkarannan rata vetää saman tien Hirvensaloon? Sinnehän rakennetaan koko ajan lisää ja suunnitelmissa on toinen silta mantereelle. Raitiotie vähentäisi nyt jo pahoja aamuruuhkia saarelta mantereelle ja ehkä poistaisi uuden sillan tarpeen.

Onko Hirvensalon kaavoituksessa otettu mitenkään huomioon mahdollista raitiotietä? Miten rata kulkisi saarella vai saataisiinko sinne ollenkaan tehokasta linjausta? Silta - Kukola - Majamäki - Haarla? Jos koukataan Moikoisten kautta, jää uusi liikekeskus hiihtokeskuksen vieressä linjasta sivuun, mutta herättäisi ehkä uuteen eloon "bussiterminaalin" liikekeskuksen, jonka kautta tuo linjaus joka tapauksessa kulkisi.
 
Hirvensalon ratikka

Waltsu sanoi:
Kannattaisiko Majakkarannan rata vetää saman tien Hirvensaloon? Sinnehän rakennetaan koko ajan lisää ja suunnitelmissa on toinen silta mantereelle. Raitiotie vähentäisi nyt jo pahoja aamuruuhkia saarelta mantereelle ja ehkä poistaisi uuden sillan tarpeen.

Onko Hirvensalon kaavoituksessa otettu mitenkään huomioon mahdollista raitiotietä? Miten rata kulkisi saarella vai saataisiinko sinne ollenkaan tehokasta linjausta? Silta - Kukola - Majamäki - Haarla? Jos koukataan Moikoisten kautta, jää uusi liikekeskus hiihtokeskuksen vieressä linjasta sivuun, mutta herättäisi ehkä uuteen eloon "bussiterminaalin" liikekeskuksen, jonka kautta tuo linjaus joka tapauksessa kulkisi.
Majakkarannan rata kannattaisi varmaankin jatkaa Hirvensaloon ainakin II rakennusvaiheena. Sillalla on jo valmiiksi riittävästi tilaa, jos lisäkaistat rakennetaan raitiovaunukaistoina.

Hirvensalon osayleiskaavassa on varattu tilaa ratikalle reittiä silta - uusi liikekeskus - vanha Kakskerrantie - Lauttaranta - Pikisaari. Tässä on allekirjoittaneella oma osansa eli ehdotin tätä linjausta osayleiskaavan tehneelle arkkitehti Timo Hintsaselle.

Oma ideani on viime aikoina ollut, että saarelle voisi tehdä kaksi linjaa, jotka erkanemiskohdastaan alkaen olisivat yksiraiteisia. Yksiraiteisuus onnistuu jos vuoroväli on 10 min tai yli.

Haara 1: Silta - uusi liikekeskus - Lauttaranta - Pikisaari / Arola
Haara 2: Silta - Moikoinen (samaa katua kuin 51-54) - Kakskerrantie - Haarla.

Idea olisi se, että joka toinen Majakkarannan vuoro kulkisi haaralle 1 ja joka toinen haaralle 2.

Ainakin haara 1 voitaisiin rahoittaa uuden liikekeskuksen ympäristön sekä Lauttarannan meren puolen tonttien myynnillä.

Pitäisin Hirvensalon raitiotietä kuitenkin osana kakkosrakennusvaiheita. Toki imagollisesti ja siltakysymyksen kannalta Hirvensalon linja voisi olla erittäin hyvä ja voisi voittaa uusia kannattajia pikaraitiotielle.

Ongelmana asiassa on toki se, että tämän jälkeen Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran suorat bussilinjat korvattaisiin syöttöliikenteellä Hirvensalon uuteen liikekeskukseen.
 
Re: Duoraitiovaunukustannuksista

Mikko Laaksonen sanoi:
Niinhän yllä ehdotinkin. On toki mietittävä, onko mielekkäämpi ratkaisu Rautatieaseman - Iso-Heikkilän suunta (perustuisi uudisrakentamiseen, jolla rataa voi rahoittaa) vai Martin - Vähä-Heikkilän suunta (vahva 14 000 asukkaan asukaspohja lyhyelle linjalle, rajoitettu täydennysrakentamismahdollisuus Wärtsilä Dieselin ja Vähä-Heikkilän kasarmin suunnassa. Tähän toivoisin erityisesti kommentteja.
Myönnän, etten tunne tätä kohdetta lainkaan, mutta kuvauksesi pohjalta teen silti ehdotuksen. Yllä jo puhuttiin ensimmäisen linjan kannattavuudesta ja houkuttelevuudesta. Siksi olisi nykyisen infran rahoituskäytönnön mukaisesti mentävä ensin uudisrakennusalueelle.

Toisen suunnan voinee kattaa haarana myöhemmin, kun järjestelmä on käytössä? Jos järjestelmä on hyvä, haaroja varmasti päästään tekemään.
 
Raitiotien rahoituksesta

late- sanoi:
Myönnän, etten tunne tätä kohdetta lainkaan, mutta kuvauksesi pohjalta teen silti ehdotuksen. Yllä jo puhuttiin ensimmäisen linjan kannattavuudesta ja houkuttelevuudesta. Siksi olisi nykyisen infran rahoituskäytönnön mukaisesti mentävä ensin uudisrakennusalueelle.
Kyseisen uudisrakentamisalueen ongelmana on vielä kovin alkuvaiheessa oleva suunnittelu ja todennäköisesti pitkä aikataulu. Lisäksi väestöpohja on Martin suunnalla merkittävästi suurempi.

Kun viittaat "nykyiseen infran rahoituskäytäntöön" niin sellaistahan ei Suomessa ole kaupunkiraideliikenteen osalta lainkaan. Martinlaakson rataa ja Vuosaaren metroa ei rahoitettu kaupunkirakenteen arvonnousulla, vaan ko. arvonnousu annettiin ilmaiseksi alueiden rakentajille ja radan maksoi valtio (30%) ja kunnat.

Vain Helsingin raitioteiden laajennuksia Katajanokalle, Länsi-Pasilaan, Pikku Huopalahteen ja Arabianrantaan on rahoitettu tonttimyynnillä (itse asiassa pääosin vuokrauksella)

On totta, että kaupunkikehitysvaikutukset vaikuttavat perustellulta tavalta rahoittaa raitiotie ja ne ovat helpoimmin kerättävissä, jos kaupungin omistamalta alueelta myydään tontteja. Ylempänä ketjussa on linkki tästä asiasta Antero Alkun kanssa tekemääni selvitykseen.

Mutta kaupunkiraideliikenteen rahoituskäytäntöä ei ole olemassa vaan se täytyy luoda. Rahoituskäytännön pitäisi mielestäni olla sellainen, että tasapuolisesti voidaan rakentaa linjoja uusille alueille sekä vanhoille alueille, jotka sitä tarvitsevat.
 
mikä olisi realistinen aikataulu

Turussa on raitiovaunujen poistosta lähtien etsitty korvaavaa julkista kulkumuotoa ja tämä tuntuu olevan ikuisuusprojekti.

En usko että kellään on mitään itse raitioliikennettä vastaan ja selvää on että tämä tulee toteutumaan ennemmin tai myöhemmin jossain muodossa. Projektia tuntuu viivyttävän se ettei kaupungin johdosta löydy tarpeeksi montaa asiaan paneutuvaa henkilöä joka todella saisi projektin rattaat pyörimään. Pikaraitiotien rahoitusasiat ja kannattavuusnäkökulmat tuntuisivat olevan kunnossa mutta silti se junnaa paikallaan. Mikä mättää? Onko kyse sitten hitaasta päätöksenteosta vaiko asiaan paneutuneiden ihmisten puutteesta?

Turulle olisi suuri ja tarpeellinenkin imagon parannus jos Turku ensimmäisenä laittaisi hankkeen liikkeelle. Tuntuu siltä että jos muuttaisin pois kymmeneksi vuodeksi ei takaisin tullessani olisi vieläkään tapahtunut mitään.
 
Re: mikä olisi realistinen aikataulu

cysna sanoi:
En usko että kellään on mitään itse raitioliikennettä vastaan ja selvää on että tämä tulee toteutumaan ennemmin tai myöhemmin jossain muodossa. Projektia tuntuu viivyttävän se ettei kaupungin johdosta löydy tarpeeksi montaa asiaan paneutuvaa henkilöä joka todella saisi projektin rattaat pyörimään. Pikaraitiotien rahoitusasiat ja kannattavuusnäkökulmat tuntuisivat olevan kunnossa mutta silti se junnaa paikallaan. Mikä mättää? Onko kyse sitten hitaasta päätöksenteosta vaiko asiaan paneutuneiden ihmisten puutteesta?
Kuvaat ongelmia varsin hyvin.

Varsinaisesti ainoa todellinen kritiikki on kohdistunut hankkeen hintaan. Jonkun verran hajakritiikkiä on ollut argumenteilla "vie tilaa autoilta", "liian pieni kaupunki", "eivät ihmiset kuitenkaan halua asua raitiotien varressa".

Pääongelma on se, että useat johtavassa asemassa olevat virkamiehet ja jotkut poliitikot eivät tunne asiaa eivätkä halua viedä asiaa eteenpäin kun eivät tunne sitä.

Asiaa muuttaa vain asian pitäminen esillä.

Oma ongelmani on, että en voi esiintyä asian eteenpäinviemisessä kovin paljon koska olen itse tehnyt aiemmat selvitykset ja "leimautunut".
 
Takaisin
Ylös