Kerrohan kuinka monta kilometriä pyöräilet vuodessa, vaikka tuhannen tarkkuudella, ja suunnilleen kuinka iso osa siitä on virkistysajelua ja kuinka suuri osa työ- ja asiointimatkoja.
En ole pyöräillyt sen jälkeen kun muutin Punavuoreen. Polkeminen Helsingin kantakaupungissa tuntuu liian vaaralliselta ja tarvittavat etäisyydetkin ovat usein ihan liian pitkiä. 19 ikävuoteen asti asuin kuitenkin Mikkelissä, jossa pyöräilin ympäri vuoden, vuosikausien ajan vain kun pakkanen ylitti 20 astetta tai satoi kaatamalla käytin muita kulkuneuvoja. Pyöräily oli pääasiallinen paikallisliikkumismuotoni ja satulassa istuin tuhansia kilometrejä vuodessa, lähes pelkkiä koulu-, harrastus- ja asiointimatkoja.
Helsinkiin muutettuani kävely ja julkiset korvasi pyöräilyn, siitä huolimatta väitän yhä muistavani ympäristöt, joissa oli mukava polkea ja missä ei ollut riemukasta rullata. Vilkkaan autotien vieressä oli aina ikävä polkea, oli siinä pyörätie tai sitten ei. Mukavinta oli polkea hiljaisilla asuntokaduilla tai sellaisilla pyöräteillä, joissa pakokaasu ei haissut tai auto melunnut. Mäet oli kyllä myös ikäviä, niitä halusi välttää.
Toki voi olla, että karun kosteat henkilökohtaiset kokemukset pyöräteiden negatiivisista vaikutuksista joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavat asenteisiini. Yksi pyörätie on kiusannut minua koko sen ajan kun olen asunut Punavuoressa. Olen opiskellut ja työskennellyt Otaniemessä ja kävellyt Lapinrinteen pysäkille, josta olen noussut bussiin pysäkiltä, jossa on paljon matkustajia, satojat päivässä, muttei katosta. Ja syynä on pyörätie, jolla on jokunen polkija silloin tällöin ja noiden muutaman hassun polkijan palvelun vuoksi olen kastunut pysäkillä aina sadepäivinä jo vuosikymmeniä.
Ei siinä kaikki, nyt sitten uudemman pyörätierakentaminen on tuonut usein kulkemalleni reitille vaarallisen ansan. Kuljen usein juna-asemalle ja vasta ei niin kovin pitkää aikaa sitten aseman eteen Kaivokadulle rakennettiin hieno pyörätie, jolla käyttäjiä on pieni murto-osa sen ylittäjiin verrattuna. Ei ole kerta eikä kaksi kun joku Kamikaze-pyöräilijä on yrittänyt ajaa asemalla suojatietä ylittävien yli, autoista ei ole niin harmia, ne sentään noudattavat liikennevaloja, mutta pyöräilijät ovat äärimmäiset varomattomia, toki tuossa on pyörätiesuunnittelijoillakin opittavaa, jo ennen kuin ensimmäinen pyöräilijän yliajama vanhus kuolee lonkkamurtuman jälkiseurauksena, sillä tuon Kaivokadun pyörätien rakenteellinen nopeus on liian korkea, siihen tarvitaan hidasteita pyöräilijöille ja heti!
