Apulaiskaupunginjohtajamme Sauri kirjoitti lauantaina Rail Balticasta. Saurin mukaan Tallinnassa ei oltaisi tunnelista kiinnostuneita, vain Helsingissä ollaan. Tallinnassa oltaisiin luopumassa tunnelin kaavavarauksista. Jos tilanne on todellakin näin jo nyt, olemme aika huonossa tilanteessa.
Käsittääkseni tällä hetkellä pendelöinti on selkeästi Tallinnasta Helsinkiin. Sen perusteella luulisi tunnelin kiinnostavan yhä enemmän Tallinnassa kuin täällä. Mutta ehkä Tallinnassa nähdään, että 10 vuoden päästä tilanne on jotain muuta. Eikä tunneli missään tapauksessa olisi totta aiemmin.
En ihmettele sitä, että Tallinnassa katsellaan mieluummin Keski-Eurooppaan kuin Helsinkiin. Maailmahan on Euroopassa eikä Suomessa, ja täältä on kuulunut liian usein liian ylimielisiä arvioita etelänaapuristamme. Mutta kuinka realistista on hakea kumppanuutta 1000 kilometrin päästä suhteessa 80 kilometriin? Joka tapauksessa Tallinnassa tehdään kuten halutaan, joten mihinkäs suuntaan me sitten katselemme?
Jaa-a. Viro ja Baltian maat yleisemminkin ovat melko erikoisia eurooppalaisia maita. Lähestulkoon koko poliittinen eliitti on Yhdysvalloista peräisin, jossa junaliikenne on aika heikoissa kantimissa. Raiteet yhdistetään sosialismiin. Lisäksi Baltian maat ovat pieniä maita, joissa on alhainen verotus, ja siksi suurhankkeiden toteuttaminen näyttää vielä vaikeammalta ja epärealistisemmalta kuin täällä. Baltiassa ollaan myös melkoisen EU-skeptisiä, ja EU:han näitä raideliikennehankkeita ajaa. Ironista kyllä, liikennekomissaarina on virolainen Siim Kallas.
Toisaalta olen ymmärtänyt, että 1435 mm:n raideleveyteen siirtyminen on jonkinlainen ideologinen ja poliittinen viesti sekin: ei haluta kuulua itään. Ehkä tästä seuraa, että yhteys Suomeen tuntuu toissijaiselta. Eihän Virosta muuteta juurikaan Suomeen - jos virolainen lähtee Eurooppaan, niin sitten yleensä Saksaan. Talsinki-Hellinna -tilaisuudessa puhunut Viron talousministeri kertoi kantavansa huolta lähinnä siitä, että lentoyhteydet Viroon ovat niin kehnot, tunneli ei ollut niin olennainen asia. Mutta olen ollut ymmärtävinäni, että keskeisenä ongelmana on ollut sekin, että hanke on assosioitunut Tallinnan pormestariin Edgar Savisaareen, joka on Virossa sangen kiistelty hahmo. Ehkä tästä johtuvat vaikeudet, joita Helsingillä ja Tallinnalla on ollut saada hankkeelle suunnittelutukea EU:sta.
---------- Viesti lisätty kello 21:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:57 ----------
Täytyisi kysyä Talgolta, mutta itse henkilökohtaiesti uskon, että tämäkin ongelma (jos sitä edes on) saadaan ratkaistua, kun jo olemassaoleva tekniikkakin yltää ainakin sille 250 km/h.
...
Mieluiten neljä suoraa, sekä kuusi vaihdollista.
On kai realistista ajatella, ettei Rail Baltica yllä juuri yli 200 km/h nopeuksiin odotettavissa olevassa tulevaisuudessa. Tallinnasta on Riikaan kolmisensataa kilometriä, joten matka-aika olisi noin puolitoista tuntia. Riiasta on Kaunasiin kaksi ja puolisataa kilometriä, jolloin matka-aika on taas tuo puolitoista tuntia. Kaunasista Varsovaan on nelisensataa kilometriää, matka-aika noin kaksi tuntia.
Helsingistä ehtisi Varsovaan siis kuudessa tunnissa, mikä on melko lailla kilpailukykyinen aika verrattuna lentoliikenteeseen. Berliiniin Varsovasta on sen sijaan jo kuusisataa kilometriä, joten matkaan kuluisi jo yhdeksän tuntia. Jos matkaan lisätään vielä kolmen ja puolen tunnin päässä oleva Pietari, tullaan hieman yli kahteentoista tuntiin. Ehkä tällöin juna lähtisi aamulla Pietarista, saapuisi illalla Berliiniin ja yöpyisi siellä, lähteäkseen paluumatkalle taas seuraavana aamuna. Niin paljon kuin yöjunat minua viehättävätkin, en osaa oikein arvioida, olisiko Berliini-Pietari -yöjunalle vastaavaa kysyntää.
(Minulla on sellainen käsitys, että luotijunabuumin seurauksena ajettavat vuorot ovat Euroopassa lyhentyneet (maantieteellisesti, ei vain ajallisesti) ja että vaihtoja on siten entistä enemmän. Tukholmastakaan ei taida enää päästä suoraan Pariisiin, niin kuin vielä (hups) kaksikymmentä vuotta sitten? Onko makuuvaunuja enää missään?)
Näin ollen Helsingistä pääsisi suoraan Berliiniin vain junilla, jotka lähtevät aamupäivällä tai aikaisin iltapäivällä. Lähemmäksi kannattaisi varmaan ajaa useammin. Ehkä joku osaa selvittää eurooppalaista aikataulutuslogiikkaa?
