Helsinki-Tallinna -tunneli

vompatti sanoi:
Nykyisinkin voi kulkea tavarajunalla Puolasta Tallinnaan kulkematta Venäjän kautta eikä Venäjällä ole siihen mitään sanottavaa.
Meinaatko siis sitä, että tavarajuna ottaisi myös matkustajia? Missä päin maailmaa harrastetaan vielä yhdistettyjä tavara- ja matkustajajunia? Tämähän olisi erittäin kustannustehokasta, äkkiäkös tavarajunaan laittaa yhden vanhan matkustajavaunun perään ja vaikka matkustajia olisi vain muutama, ei tappiota tulisi koska tavarajuna on kannattava ja se joutuu muutenkin pysähtelemään matkan aikana. Tätä ajatusta kokeilin pelatessani Locomotion-peliä :p
 
Ainakin Mauritanian malmijunassa on mukana matkustajavaunu kaksi kertaa viikossa. Taitaa olla maailman pisin juna, olisko 1,5 km tai jotain :lol:
 
Kyllähän itänaapuristakin taitaa näitä esimerkkejä löytyä. Se onkin jo toinen kysymys, löytyykö sekajunia enää EU:n jäsenmaista.
 
Baltian junayhteys

Baltian suunnan junayhteydestä olen käynyt keskusteluja muissakin yhteyksissä. Olen nykyisin töissä EU-projektissa jossa mukana on myös Baltian kaupunkeja (www.bustrip-project.net) ja siellä on myös ollut mm. Pärnun kanssa keskustelua RailBalticasta.

Nähdäkseni lyhyellä tähtäimellä pitäisi saada kasaan edes kunnollinen liikenne perinteisillä 1524 mm - raideleveyden raiteilla nykyaikaisella kalustolla esim. reitillä Tallinnan satama - Tallinna - Pärnu - Riika - Kaunas - Varsova. Tarvittaessa voitaisiin käyttää vaihtuvan raideleveyden kalustoa (Talgon vaihtuvan raideleveyden kalustohan on jo säännöllisessä käytössä). Liikenne voitaisiin aloittaa dieselkalustolla ja sähköistää rata myöhemmin. Tosin jos liikennetiheys on 1 h tai alle, sähköistys kannattaa liiketaloudellisestikin.

Lyhyellä tähtäimellä erittäin kiinnostava mahdollisuus Suomen kannalta olisi kunnollinen laivajunayhteys Tallinnasta. Tallinnan satamahan on vain noin 1 km Baltian asemalta ja nykyisinkin on jopa olemassa raide Linnahallin alta. Laivajunayhteyden toteuttaminen suoraan pääterminaalista ei olisi temppu eikä mikään.

Tällainen liikenne on mahdollista käynnistää yksityisenä liiketoimintana heti kuin EU:n seuraava rautatiepaketti viedään läpi ja se vapauttaa EU - maiden välisen kansainvälisen junaliikenteen. Tälle deadline on muistaakseni 2010.

Liiketoimintasuunnitelmaa väsäämään vain!
 
kemkim sanoi:
vompatti sanoi:
Nykyisinkin voi kulkea tavarajunalla Puolasta Tallinnaan kulkematta Venäjän kautta eikä Venäjällä ole siihen mitään sanottavaa.
Meinaatko siis sitä, että tavarajuna ottaisi myös matkustajia?
En meinaa. Tarkoitin sitä, että rautatieyhteys Virosta Puolaan ei mene Venäjän kautta. Säännöllisiä matkustajajunia ei kuitenkaan kulje koko matkalla, joten matkustajajunalla ei voi kulkea Tallinnasta Varsovaan kulkematta Venäjän kautta.

Lyhyesti: Venäjästä ei tarvitse välittää, kun suunnitellaan uusia rautatieyhteyksiä Virosta Puolaan.
 
Re: Baltian junayhteys

Mikko Laaksonen sanoi:
Tällainen liikenne on mahdollista käynnistää yksityisenä liiketoimintana heti kuin EU:n seuraava rautatiepaketti viedään läpi ja se vapauttaa EU - maiden välisen kansainvälisen junaliikenteen. Tälle deadline on muistaakseni 2010.
Minun mielestäni EU-maiden välinen tavarajunaliikenne on jo vapautunut. Puhutko matkustajaliikenteestä? Miten matkustajajunat saataisiin Suomessa laivaan? Eivätkö ne matkustajat osaa itsekin vaihtaa junasta laivaan ja toisella rannalla takaisin junaan?
 
Re: Baltian junayhteys

vompatti sanoi:
Minun mielestäni EU-maiden välinen tavarajunaliikenne on jo vapautunut. Puhutko matkustajaliikenteestä? Miten matkustajajunat saataisiin Suomessa laivaan? Eivätkö ne matkustajat osaa itsekin vaihtaa junasta laivaan ja toisella rannalla takaisin junaan?
EU-maiden välinen kansainvälinen tavarajunaliikenne on jo vapautunut.

Puhun nimenomaan kansainvälisestä matkustajajunaliikenteestä.

Turkulaisena tiedän vallan hyvin, että matkustajat osaavat vaihtaa junasta laivaan. Ajatus olikin nimenomaan se, että Tallinnan satamaan tehtäisiin samanlainen sataman rautatieasema kuin Turussa jo on.

Tällaisella ratkaisulla voitaisiin lisäksi luoda pohjaa Baltian kansainväliselle rautatieliikenteelle. Helsinki-Tallinna-tunneli on järkevä lähinnä jos kansainväliset junat voivat kulkea suoraan esimerkiksi Oulu - Helsinki - Tallinna - Riika.

Raideleveyden vaihtotarve on etelään mentäessä tultaessa Puolan 1435 mm rataverkolle.
 
Re: Baltian junayhteys

Mikko Laaksonen sanoi:
Nähdäkseni lyhyellä tähtäimellä pitäisi saada kasaan edes kunnollinen liikenne perinteisillä 1524 mm - raideleveyden raiteilla nykyaikaisella kalustolla esim. reitillä Tallinnan satama - Tallinna - Pärnu - Riika - Kaunas - Varsova. Tarvittaessa voitaisiin käyttää vaihtuvan raideleveyden kalustoa (Talgon vaihtuvan raideleveyden kalustohan on jo säännöllisessä käytössä). Liikenne voitaisiin aloittaa dieselkalustolla ja sähköistää rata myöhemmin. Tosin jos liikennetiheys on 1 h tai alle, sähköistys kannattaa liiketaloudellisestikin.
Mistä saadaan lyhyellä tähtäimellä rahoitus yli 150 ratakilometrin korjaamiseen? Pärnustahan ei voi nykyisellään Riikaan ajaa millään kalustolla. Käsittääkseni koko Pärnun ja Limbazin väli on liikennekelvoton. Eikä rata Tallinnasta Pärnuunkaan ole mitenkään huippukunnossa, vaikka siinä sentään kaksi päivittäistä henkilöjunaparia onkin.

Minusta tuon vanhan radan perusparantamisessa ei ole mitään järkeä, vaan rahat tulisi käyttää kokonaan uuden, suoran ja korkeatasoisen linjan rakentamiseen.
 
Re: Baltian junayhteys

TEP70 sanoi:
Minusta tuon vanhan radan perusparantamisessa ei ole mitään järkeä, vaan rahat tulisi käyttää kokonaan uuden, suoran ja korkeatasoisen linjan rakentamiseen.
Perusparantaminen olemassaolevalle penkalle, leikkauksille ja silloille on melkoisen paljon halvempaa kuin uuden rakentaminen. Suomen "vähäliikenteisten ratojen" selvityksen mukaan yksi kilometri erittäin huonokuntoista rataa saadaan kunnostettua noin 250 - 300 000 €/km hintaan. Sillä hinnalla ei paljoa uutta rataa tehdä. Virossa ja Latviassa kustannustilanne on todennäköisesti vielä paljon edullisempi perusparannuksen hyväksi. Muistaakseni on puhuttu hyvinkin pienestä summasta jolla saataisiin jo liikenne käyntiin, luokkaa 10 - 20 miljoonaa euroa.

Perusparannetullakin radalla päästään noin 120 km/h nopeuksiin, mikä on mielestäni aivan riittävästi siihen, että liikenne saadaan aloitettua.

Baltian rautateiden henkilöliikenteen kehittämistä rajoittaa nähdäkseni aika paljon asenne, että pitäisi heti tehdä luotijunarata, kun edes perustason rataa ei ole.
 
Lisäisin edelliseen vielä sen, että vaikka myöhemmin rakennettaisiinkin "luotijunarata" uudelle linjaukselle ja jopa 1435 mm raideleveydellä, ei investointi perusparannukseen mene hukkaan. Perusparannettua rataahan voidaan käyttää tavarajunille ja mahdollisille paikallisjunille, joille luotijunarata ei sovellu.
 
Re: Baltian junayhteys

Mikko Laaksonen sanoi:
Perusparannetullakin radalla päästään noin 120 km/h nopeuksiin, mikä on mielestäni aivan riittävästi siihen, että liikenne saadaan aloitettua.

Baltian rautateiden henkilöliikenteen kehittämistä rajoittaa nähdäkseni aika paljon asenne, että pitäisi heti tehdä luotijunarata, kun edes perustason rataa ei ole.
Mutta se, että liikenne saadaan aloitettua, ei riitä vielä siihen, että yhteys olisi kilpailukykyinen. Toki esimerkiksi rajanylitysten vaatimaa aikaa voidaan vähentää järjestämällä tarkastukset liikkuvaan junaan. Veturinvaihdotkin voitaisiin ehkä onnistua neuvottelemalla minimoimaan. Silti luulen, että nykyistä ratapohjaa kulkeva junayhteys olisi hitaampi kuin Via Balticaa kulkeva bussi. Junan täytyy olla bussia nopeampi ennenkuin se on kilpailukykyinen. Pelkkä mukavuus ja väljyys ei näytä enää tänä päivänä riittävän.

120 km/h on muuten vasta tavoite monella muullakin Viron rataosalla. Löytyykö tahtoa sijoittaa vähiä rahoja tuohon uuteen Riian yhteyteen, jonka tavaraliikennevolyymeista ei ole mitään takeita, kun maassa on kaksi kapasiteettinsa äärirajoilla toimivaa transitoreittiä?

Myös hinnoittelulla on osansa. Esimerkiksi Riiasta pääsee tätä nykyä Vilnaan junalla joka toinen päivä. Lipun hinta on kaksinkertainen bussiin verrattuna. Täytyy siis olla vannoutunut rautatieharrastaja matkustaakseen ko. välin junalla.

Jotain kertoo myös se, että Vilnan ja Varsovan välinen yöjunayhteys lakkautettiin jokin aika sitten matkustajien puutteessa. Hidas junayhteys ei nyt vaan ole kilpailukykyinen saman välin nopeammin taittavien bussien kanssa.
 
Re: Baltian junayhteys

TEP70 sanoi:
Mutta se, että liikenne saadaan aloitettua, ei riitä vielä siihen, että yhteys olisi kilpailukykyinen.
Ei tietystikään. Mutta ylläolevassahan viestissäsi on paljon pointteja, jotka saadaan toteutettua muutenkin kuin rakentamalla uusi luotijunarata:
  • Sujuvat rajatarkastukset liikkuvassa junassa
  • Veturinvaihtojen eliminointi (= kaikkien maiden rataverkolle katsastettu kalusto, jonka omistaa yhtiö, jolla on liikennöintioikeus kaikkien maiden verkolla)
  • Kilpailukykyinen lipunhinta.
120 km/h kulkeva juna on nopeampi kuin enintään 100 km/h ajava bussi jos matka on sama ja pysähdykset samat.

Suoralle yhteydelle Baltian, Puolan ja Saksan suuntaan olisi transitoliikennettä Suomesta, kunhan vain saadaan esim. junalautta Vuosaari - Muuga. Tavaraliikenteen kannalta on herttaisen yhdentekevää, onko telinvaihto suomalaisessa satamassa vai Puolan rajalla.
 
Re: Baltian junayhteys

Pitääkö tämäkin keskustelu nyt käydä kahdessa eri viestiketjussa?

Mikko Laaksonen sanoi:
Perusparantaminen olemassaolevalle penkalle, leikkauksille ja silloille on melkoisen paljon halvempaa kuin uuden rakentaminen. Suomen "vähäliikenteisten ratojen" selvityksen mukaan yksi kilometri erittäin huonokuntoista rataa saadaan kunnostettua noin 250 - 300 000 €/km hintaan.
Perusparantaminen olemassaolevalle penkalle on halpaa, mikäli on jotakin parannettavaa. Onko Pärnun ja Mõisakülan välillä edes kiskoja? Entä onko kunnollista penkkaa? Viestiketjussa VR:n siniset vaunut ja Baltian junaliikenne todettiin eri ratavaihtoehtojen olevan pituuksiltaan 120 ja 160 km. Kumman rakentaminen tulee halvemmaksi?

Muistaakseni Suomessa vähäliikenteisiä ratoja tuon selvityksen mukaan aiotaan kunnostaa käytetyillä kiskoilla. Uusilla kiskoilla kunnostaminen on aina kalliimpaa. Mistä saadaan käytettyjä kiskoja Baltiaan? Kunnostamista saa vapaasti miettiä näillä foorumeilla ja kaikenlaisissa EU-projekteissa, mutta mitä mieltä rautatien omistaja on näistä kunnostussuunnitelmista? Antavatko Viron lait mahdollisuuden rautatien sosialisoimiseen (Yhdysvalloissa ainakin antavat)?

Mikko Laaksonen sanoi:
Baltian rautateiden henkilöliikenteen kehittämistä rajoittaa nähdäkseni aika paljon asenne, että pitäisi heti tehdä luotijunarata, kun edes perustason rataa ei ole.
Tässä olet ihan oikeassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että puuttuvat rataosat pitäisi tehdä kunnolla. Muuten voidaan ajaa nykyisiä ratoja pitkin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miksi siellä mitään tarkastuksia pitäisi tehdä? Ymmärtääkseni koko Schengen alueen tarkoitus on juuri vapaa liikkuminen...
(Toki baltian maat eivät tänään vielä ole mukana Schengen järjestelyssä, kohta ovat)

Muuten jos on kiinnostunut erillaisista EU-projekteista niin Europe-Direct on aika hyvä palvelu. Arkisin realiaikainen chatti jossa päätteen toisella puolella istuu henkilöitä vastaamassa kysymyksiin, tai ohjaamassa kysyjät sinne missä kysymyksiin osataan vastata . Itse kysyin juuri tästä Rail-Balticasta ja sain muunmuassa tällaisen vastauksen lopulta.

Your e-mail eventually reached me - my name is James Pond and I deal with "Rail Baltica" in the Commission's Directorate General for Transport and Energy. Thanks for your interest in the project and your questions which I'll try to answer now.

The current status of this project is that it's only at the preliminary stage. Its origins, as you may know, came from ideas developed at a series of Meetings of European Transport Ministers in the 1990's long before the three Baltic States and Poland joined the EU in May 2004. The plan of developing the existing railway line from Tallinn to Warsaw was taken up by the EU's Transport Group (Van Miert Group) which looked at the extension of the TEN-T projects to the new Member States in Central and Eastern Europe. Finland has been a Partner Country of the project since the beginning but no work is foreseen for the moment in Helsinki and a tunnel is not an option being considered! When and if the lines from Warsaw to Tallinn is upgraded the option might be for improved ferry services for example, though this remains to be seen and in any case would be a decision for the Finnish government. As for your question about the probable operating speed on the line: for the moment a feasibility study is being written by transport consultants to look at all the possible options. This report is due out in November this year and no project decisions will be taken until then. It seems probable that the line would operate at around 120 kph but again this would depend on the findings of the feasibility study.

I hope this answers your questions. More information about the development of the project should be available during the course of the year.
Kaikki ovat näköjään tätä tunnelia vastaan.. . EU:ssa ja Suomessa. Tai ei ehkä suoranaisesti vastaan mutta ei ainakaan sen puolella.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tallinna-Riika -linjaus

Tallinnasta Riikaan saataisiin kohtuullisella vaivalla nopea yhteys. Nykyiselläänhän yhdysrata Tarton kautta on sähköistämätön. Korjattaisiin rataa tarpeeksi, jotta sillä voisi ajaa kallistuvakorisella kalustolla 200 km/h. Kallistuvakorista dieselkalustoa ei kai liiemmin ole paitsi joku saksalainen viritelmä? Siinä tapauksessa rata olisi myös hyvä sähköistää, joka olisi järkevää tulevaisuutta ajatellen. Reittiä voitaisiin jatkaa myös Vilnaan myöhemmin. Autoa huomattavasti nopeampi juna kolmen Baltian maan pääkaupungin välillä vetäisi varmasti väkeä. Suomesta saataisiin nopea yhteys Riikaan ja Vilnaan vaihtamalla kulkuneuvoa Tallinnan asemalla. Mitäs mieltä olette, miten realistista tämä on?
 
Takaisin
Ylös