Helsinki-Tallinna -tunneli
- Viestiketjun aloittaja joka
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Jep. Samaa minäkin ajattelin.
Vähän hankala ymmärtää, miksi junalauttaa tarvittaisiin kahden kaupungin matkustajaliikenteen välille, kun molemmissa matkustajasatamat sijaitsee keskustassa. Tietenkin, jos haluaa esimerksiksi Helsingistä Pärnuun, Tampereelta Tallinnaan ja niin edespäin, niin asia on tietenkin toinen.
Mitenkäs paljon junalauttaa rahtiliinteeseen voisikaan kaivata? Tulisiko keski- ja eteläeurooppalainen tavara kätevämmin raiteita pitkin baltian halki?
Jos junavaunut laitetaan kerran laivaan, miksi laiva ei kulje sitten Puolaan tai Saksaan? Baltian läpi rahtaamisessa taitaa olla kovin vähän aikaetua. Rahtilaivat kulkevat kuitenkin nykyään likimain 30 km/h eli Itämeren etelärannalla ollaan suunnilleen vuorokaudessa. Laiva on taloudellisempi ja halvempikin kulkuväline rahdille.
Ja kaukojunat Tallinnan kautta Keski-Eurooppaan taitaisivat kokonaisuudessaan kuluttaa enemmän ympäristöä kuin lentoliikenne. Ei junaliikennekään päästötöntä ole.
- Liittynyt
- 26 Kesäkuu 2008
- Viestit
- 546
Tähän on syynä juurikin tuossa mielipidekirjoituksessa mainitut laivaliikenteeseen (muistaakseni) vuonna 2015 voimaan tulevat uudet rikkipäästörajat, jotka nostavat merkittävästi laivaliikenteen polttoainekustannuksia ja näin ollen merikuljetusten hintoja. Nykytilanteessa on kannattavampaa laivata junanvaunut suoraan Saksaan tai Puolaan, mutta näin ei välttämättä enää ole viiden vuoden päästä vaikka laivat olisivat nopeudeltaan kilpailukykyisiä.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Eiköhän nykytilanteessakin Itämeren laivarahdin edullisuus johdu pitkälti Rail Baltican puuttumisesta. Onhan siellä Itämeren etelärannalla kuljetettu rahtia saman rannan satamien välillä laivalla, kun maayhteydet ovat kehnot. Se, että yhteydet ovat kehnot, johtuu poliittisesta historiasta, ei siitä, että laivakujetus on aina kannattavampaa kuin maaliikenne.
Tallinnan tunneli tai junalautta ovat nimenomaan Rail Baltican jatke EU:n liikenneverkossa. Ei rahtia kannata Tallinnan kautta viedä ellei Rail Balticaa ole olemassa ja liikennöitävissä. Sen sijaan Tallinnan ja Helsingin välinen henkilöliikenne voi yksin tehdä tunnelin jopa taloudellisesti kannattavaksi tai ainakin kannattavammaksi kuin mikään Helsingin seudun tunnelihanke. Mutta ehkä olematon kiinnostus Tallinnan tunnelin lobbaamiseen johtuu siitä, ettei meikäläisen rakennusteollisuuden hallinnassa enää olekaan, että urakka tulee omaan firmaan. Kotimaisten hankkeiden kilpailutus on helpompi hoitaa omaksi eduksi ja paikallisuudesta on oikeata hyötyä.
Antero
Laivakuljetus on kyllä lähes aina halvempaa kuin maakuljetus kun matkaa on yhtään enemmän ja käytetään isompia aluksia. Laivat tarvitsevat vähän energiaa liikkumiseen eivätkä ratoja tai teitä. Laivan lastaaminen ja purkaminen maksaa usein enemmän kuin itse laivamatka.
Mielenkiintoista, mistä tuollaista kaavoitussuunnitelmaa pääsisi lukemaan jossa satamassa on metroasema? En ihan heti keksi, mihin se sinne järkevästi mahtuisi, tai edes vähemmän järkevästi. Kääntöraiteesta puhumattakaan, kun Sipoon metroa ei kai ole tarkoitus sataman läpi vetää.
---------- Viesti lisätty kello 17:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:43 ----------
Laivakuljetuksen yksi etu on myös siinä, että kuskit pääsevät syömään ja nukkumaan oikeaan sänkyyn ja kun matka kuitenkin edistyy samalla kun nukkuu...
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Päteehän sama myös rekkajunissa. Suomessa tosin kuskit eivät matkaa junan mukana.
Ei verkosta enää näy löytyvän tietoa aiheesta. Mutta muistan itse, että metroasemaa sinne kaavailtiin. Ja tämä oli joihinkin suunnitelmakarttoihinkin piirretty.
Nythän on kuluvana kuuna valmistumassa yksiraiteinen, sähköistämätön metron huoltoraide Vuosaaren asemalta satamaan.
Tilaahan satamassa on ja oli enemmänkin suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Asemalle oli satamaan aikanaan merkitty paikka.
Tuleva huoltoraide olisi yhtä hyvin voitu tehdä vaikka kaksiraiteisena ja sähköistettynä.
kouvo
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 28 Helmikuu 2007
- Viestit
- 1,250
Vuosaaren sataman kysyntään riittäisi hyvin yksikin raide. Tiedä sitä sitten, sotkisiko tuollainen järjestely huippuhienon automaatin totaalisesti.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Valmisteilla ja voimassa olevia asemakaavoja pääsee tutkimaan Kaupunkisuunitteluviraston nettisivuilta löytyvän palvelun avulla. Keskeneräinen kaavoitus löytyy kohdasta ”Suunnitelmat kartalla” ja valmiit kavat kohdasta ”Voimassa olevat kaavat”. Haluttu asemakaava valitaan kartalta, joten Vuosaaren satamaa koskeva kaava 11730 löytyy klikkaamalla satamaa karttanäkymästä.
Karkeasti rata linjautuu niin, että se kulkee ensin Vuotien reunassa siinä, mihin nyt on rakennettu huoltoraide. Sataman puolella se kaartuu kohti matkustajaterminaalia ja asema tulee suunnilleen Rahtarinkadun alle. Suunitelma on, että rata on satamakentän alla. Muuta vaihtoehtoa ei käytännössä ole, sillä metron pintaradan estevaikutus on sataman toiminnoille kestämätön.
Antero
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Junalauttoja ei kannata liikennöidä turhan pitkiä matkoja koska tyhjäkäynnin osuus nousee liian suureksi, varsinkin koska Suomi tarvitse raideleveyseron vuoksi erikoisrakennettua kalustoa. Sen takia aikoinaan Railship-liikenne Suomesta Saksaan lopetettiin. Junanvaunuihin pakattuna tavara vie lisäksi tilaa enemmän laivoilla, kuin jos tavara on laivan ruumassa sellaisissa pakkauksissa joissa ei ole pyöriä alla.
Tavaraliikennettä ajatellen konttikuljetukset ovat tehokkaimpia Suomen kaltaiselle "saarelle".
Junat eivät kuitenkaan tarvitse öljypohjaista nestemäistä polttoainetta päästääkseen eteenpäin. Matkustajajunaa varten ei välttämättä junalauttaa tarvita mutta olisi hyvä juttu jos Tallinnan satamasta lähtisi edes joku kerta viikossa suora matkustajajuna Eurooppaan.
t. Rainer
Näköjään reitti Suomesta Eurooppaan Baltian läpi nähdään kuitenkin varteenotettavana vaihtoehtona. Suomen ja Itävallan yhdistävää konttijunaa nimittäin puuhataan (siis Tallinnasta Itävaltaan junalla).
Tässäpä artikkeli asiasta:
http://www.railbaltic.eu/en/naujas-konteinerinis-traukinys-sujungs-suomija-su-austrija/
Tässäpä artikkeli asiasta:
http://www.railbaltic.eu/en/naujas-konteinerinis-traukinys-sujungs-suomija-su-austrija/
Baltian maiden nykyjärjestelmässä juna Puolaan ja siitä eteenpäin tarvitsisi hyvinkin nestemäistä öljypohjaista polttoainetta Puolan Białystokiin asti. Mutta tuskin toivoitkaan tuota pikajunaasi nykyradoille...
Kiitos. Otin oikein asiakseni käydä nuuskimassa kentällä kun muutenkin vietin satamassa tänään reilun neljä tuntia. Pintarataahan tuonne ei saa mahtumaan mitenkään, mutta tunneli olisi sitten jo eri asia. Mielenkiintoista sen tekeminen taitaisi olla, kun kaikki rakennusaikainen liikenne pitäisi saada mahtumaan muun satamaliikenteen sekaan. Tuo jos mikä olisi kannattanut tehdä cut&coverina siinä vaiheessa kun paikkoja muutenkin myllättiin. Poiskaivetut massat olisi saatu hukattua laiturien täytteeksi siinä missä kauempaakin tuodut ja tekeminen olisi ollut aika nopeaa ja edullista myöhäisempään kaivuuseen verrattuna.
Näyttäisi muuten olevan saatu "korjatuksi" hienoinen linjauspoikkeama satamassa valmiina olleen kiskotuksen ja Vuosaaren metroasemalta tulevan uuden ratalinjauksen välillä. Melkoinen ryssänmutka... Rata alkaa jo olla muuten kohtalaisen valmista paitsi Itäreimarintien kohdalla näytti vielä ainakin yksi kisko irvistelevän.
---------- Viesti lisätty kello 15:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:10 ----------
Toki pätee, mutta rataverkko taitaa manner-euroopassa olla harvoin sellainen, että se johtaisi suoraan maasta toiseen halutulla tavalla rahtiliikenteen kannalta. Ja tokihan laivoissa kulkee muunkinlaista pyörillä olevaa kalustoa kuin pelkkiä rekkaperävaunuja tai kokonaisia rekkoja.
Lisäksi on tehokkaampaa esim. lastata sellupaalit tai paperirullat tms. tavaravaunuun ja kontittaa ne vasta satamassa sen sijaan, että ne kontitettaisiin jo lähtöpäässä, koska tavaravaunuun mahtuu enemmän tavaraa kuin mitä kontti vetää. Kokonaisten vaunujen laivaukselle taas asettaa muista eroava raideleveytemme omat kustannuksensa ja tekniset haasteensa.
Viimeksi muokattu: