Helsinki-Tallinna -tunneli

Junalauttoja ei kannata liikennöidä turhan pitkiä matkoja koska tyhjäkäynnin osuus nousee liian suureksi, varsinkin koska Suomi tarvitse raideleveyseron vuoksi erikoisrakennettua kalustoa. Sen takia aikoinaan Railship-liikenne Suomesta Saksaan lopetettiin. Junanvaunuihin pakattuna tavara vie lisäksi tilaa enemmän laivoilla, kuin jos tavara on laivan ruumassa sellaisissa pakkauksissa joissa ei ole pyöriä alla.

Tavaraliikennettä ajatellen konttikuljetukset ovat tehokkaimpia Suomen kaltaiselle "saarelle".

Täytyy vähän korjata, koska viime vuonna osallistuin excursiolle Vuosaaren satamaan ja satamajohtaja esitelmöi meille sataman liikenteestä. Hänen mukaan konttiliikenne Suomesta suuntautuu pääasiassa muille mantereille ja Euroopan liikenne kulkee trailereilla, joita ro-ro -alukset kuljettavat Saksaan ja Puolaan. Eli kontteihin ei tavaraa aleta pakkaamaan, jos rekalla pääsee järkevästi.
 
Minusta Baltian suunnan kehittymisessä Rail Baltica, suurille nopeuksille sovitettuna uutena, sähköistettynä ja kaksiraiteisena ratana on kaiken a ja o. Viiden tunnin matka-aika Tallinnasta Puolan pohjoisosiin muuttaisi Baltian asemaa Euroopan kartalla aivan olennaisesti. Tällä hetkellä pahin kanto kaskessa lienee Latvian skeptisyys. Niin kauan kun Latviaa ei oikeasti kiinnosta, Viro on Suomen tapaan käytännössä liikenteellinen saari suhteessa Keski-Eurooppaan. Ja niin kauan kun Viron ja Latvian kuljetukset eivät tuo tuloja uudelle radalle, myös liettualaisten halu investoida siihen on rajallinen.

Helsingin - Tallinnan tunneli on kehityskelpoinen ja kannatettava ajatus, mutta niin kauan kuin Rail Baltica puuttuu modernissa muodossaan, tunnelia ei ole järkevä toteuttaa. Junalautta onkin sitten asia erikseen. Uskoisin, että se pystyisi lisäämään rautatiekuljetuksia Suomen ja Baltian välillä nopeastikin. Ei ole mitään syytä, miksei lautta voisi liikennöidä Vuosaaresta. Viron rataverkon henkilöliikenteen laajuus tuntien on selvää, että junalautta palvelisi ainoastaan tavaraliikennettä ennen Rail Baltican tuloa. Ja siinä vaiheessa jos ja kun Rail Baltica joskus on kunnianhimoisessa olomuodossaan valmis, tilanne on kaikkiaan toinen.
 
Minusta Baltian suunnan kehittymisessä Rail Baltica, suurille nopeuksille sovitettuna uutena, sähköistettynä ja kaksiraiteisena ratana on kaiken a ja o. Viiden tunnin matka-aika Tallinnasta Puolan pohjoisosiin muuttaisi Baltian asemaa Euroopan kartalla aivan olennaisesti. Tällä hetkellä pahin kanto kaskessa lienee Latvian skeptisyys. Niin kauan kun Latviaa ei oikeasti kiinnosta, Viro on Suomen tapaan käytännössä liikenteellinen saari suhteessa Keski-Eurooppaan. Ja niin kauan kun Viron ja Latvian kuljetukset eivät tuo tuloja uudelle radalle, myös liettualaisten halu investoida siihen on rajallinen.

Ymmärtääkseni Latvian päärataverkko on kohtalaisen hyväkuntoista, täytyyhän ratkojen kestää raskaita öljyjunia, ja olen itse matkustanut Riian ja Vilnan välillä tosin siitä on 15 vuotta, ja rata oli 2-raiteinen, suora ja kiskot jatkuviksi hitsattuja ja junan vauhti n 140 km/h.

Yksi vaihtoehtoreitti Suuomen ja Baltian välisellel junalautalle olis mielestäni Hanko-Ventspils. Lautta voisi olla sentyyppinen että voisi ottaa myös matkustajia ja poiketa matkan varrella Saarenmaalla jonne nyt ei ole suoraa lauttayhteyttä Suomesta, mutta joka on suosittu lomakohde.

Jos kysyntää riittää voisi laivajunia kulkea sekä Ventspilsistä Riian kautta Puolaan ja tietenkin Helsingistä Hankoon. Suoria matkustajavaunuja ei tarvitisisi ajaa lautalla koska matka on niin pitkä että matkustajat muutenkin oleskelisivat matkan lautan muissa tiloissa. Sensijaan tavaravaunuja kyllä.

t. Rainer
 
Yksi vaihtoehtoreitti Suuomen ja Baltian välisellel junalautalle olis mielestäni Hanko-Ventspils. Lautta voisi olla sentyyppinen että voisi ottaa myös matkustajia ja poiketa matkan varrella Saarenmaalla jonne nyt ei ole suoraa lauttayhteyttä Suomesta, mutta joka on suosittu lomakohde.
Junalautat ovat mielekkäitä vain lyhyillä reiteillä, sillä junalautta kuljettaa suurimmaksi osaksi hukkakuormaa eli junanvaunuja. Mielekkyys perustuu siihen, että hukkakuorman kuljetuskustannus on pienempi kuin hyötykuorman uudelleenlastaus laivareitin molemmin päin.

Helsingin ja Tallinnan väli on noin 80 km. Se on lyhyt verrattuna junakuljetuksen pituuteen Suomessa tai Rail Baltican pituuteen. RailShipin lauttamatka oli pitkä, mutta se korvasikin kaksi tai kolme lauttamatkaa vaihtoehtoisella reitillä Tanskan ja Ruotsin kautta. Kun verrataan Rail Balticaa ja junalauttaa Ventspilsiin, lautta tuskin on järkevä. Eihän RailShipinkään junalauttaa enää ole, osasyynä lienee kiinteä yhteys Tankan ja Ruotsin välillä.

Muutenkin kaipaan suhteellisuudentajua ja realismia Tallinnan tunnelin ja Rail Baltican keskusteluun. Hesan ja Tallinnan välillä on nyt noin 7 miljoonaa matkaa vuodessa. Lentäen Suomesta tehdään EU-maihin 9 miljoonaa matkaa (Finnavian tilastot 2010). Niistä Rail Baltican vuorokauden vaikutusalueelle noin 3 miljoonaa. Henkilöliikenteen näkökulmasta Rail Baltica ja yhteys Keski-Eurooppaan ei ole ratkaiseva, vaan nimenomaan Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne.

Antero
 
Junalautat ovat mielekkäitä vain lyhyillä reiteillä, sillä junalautta kuljettaa suurimmaksi osaksi hukkakuormaa eli junanvaunuja. Mielekkyys perustuu siihen, että hukkakuorman kuljetuskustannus on pienempi kuin hyötykuorman uudelleenlastaus laivareitin molemmin päin.
Nyt en kirjoittanut puhtaasta rahtijunalautasta kuten Railship, vaan sentyyyppisestä auto-/junalautasta joka voi ottaa matkustajia ja autoja ja junanvaunuja ja jättää heitä kyydistä myös Saarenmaalla, mutta jonka määränpää olisi Ventspils, joka on Hankoa lähin ei-Virolainen satamakaupunki jonne menee rautatie. Merimatka vastaa pituudeltaan Turku-Tukholmaa eli yksi lautta ehtisi vuorokaudessa tehdä edestakaisen matkan.

Perinteiset Tallinnan -lautat hoitaisivat liikenteen Tallinnaan ja Viroon kuten nytkin, siihen asti kunnes tunneli valmistu jos valmistuu. On olemassa hölmömpiäkin lauttareittejä Itämerellä kuten Helsinki-Pietari esim jonka rinnalla kulkee suora rautatie- ja maantieyhteys.

En ehdota edes että Hanko -Ventspils lauttaan kustannuksiin pitäisi valtion tai yhteiskunnan osallistua vaan tarkoitan sitä että sillä oilisi paremmat edellytykset toimia junalauttana koska ratayhteydet kumpaankin satamaan ovat olemassa ja kunnossa, mikä taas ei pidä paikkansa Helsinki-Tallinna välillä.

Muutenkin kaipaan suhteellisuudentajua ja realismia Tallinnan tunnelin ja Rail Baltican keskusteluun. Hesan ja Tallinnan välillä on nyt noin 7 miljoonaa matkaa vuodessa. Lentäen Suomesta tehdään EU-maihin 9 miljoonaa matkaa (Finnavian tilastot 2010). Niistä Rail Baltican vuorokauden vaikutusalueelle noin 3 miljoonaa. Henkilöliikenteen näkökulmasta Rail Baltica ja yhteys Keski-Eurooppaan ei ole ratkaiseva, vaan nimenomaan Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne.

Tunnelia ajatellen näin varmaan on, mutta se tulee ajankohtaiseksi vasta sitten kun olllaan varmoja että se kannattaa rakentaa.

t. Rainer
 
Tunnelia ajatellen näin varmaan on, mutta se tulee ajankohtaiseksi vasta sitten kun olllaan varmoja että se kannattaa rakentaa.
Niin, mutta milloin se ”kannattaa” rakentaa? Toistaiseksi on näyttänyt siltä, että suomalaisten mielestä ei kannata edes selvittää, kannattaako rakentaa.

Eihän Kanaalin tunneliakaan ”kannattanut” rakentaa. Eikä varmaan ”kannattanut” rakentaa Tanskan salmien siltoja ja tunnelia. Eihän ”kannata” juoda oluttakaan, eihän se maksa itseään takaisin millään tavalla. Mutta ehkä oluenjuontiakin voi pitää strategisena päätöksenä niiden näkökulmasta, jotka olutta juovat. Ja niitä on paljon.

Jos halutaan tehdä Helsingistä ja Tallinnasta kaksoiskaupunki, jossa elämä, työ ja asiointi ovat sujuvaa kuin yhdessä kaupungissa, se on mahdollista tehdä tunnelilla. Tällaisen kaksoiskaupungin hyötyä ei ehkä voi laskea ja verrata tunnelin hintaan jo pelkästään siksi, että jos yhden mielestä kaksoiskapunki on hyöty, toisen mielestä se on haitta. Etenkin nykyisin, kun Helsingin ja Tallinnan välillä on melkoinen taloudellinen ero.

Antero
 
Eihän Kanaalin tunneliakaan ”kannattanut” rakentaa. Eikä varmaan ”kannattanut” rakentaa Tanskan salmien siltoja ja tunnelia. Eihän ”kannata” juoda oluttakaan, eihän se maksa itseään takaisin millään tavalla. Mutta ehkä oluenjuontiakin voi pitää strategisena päätöksenä niiden näkökulmasta, jotka olutta juovat. Ja niitä on paljon.

Jos halutaan tehdä Helsingistä ja Tallinnasta kaksoiskaupunki, jossa elämä, työ ja asiointi ovat sujuvaa kuin yhdessä kaupungissa, se on mahdollista tehdä tunnelilla. Tällaisen kaksoiskaupungin hyötyä ei ehkä voi laskea ja verrata tunnelin hintaan jo pelkästään siksi, että jos yhden mielestä kaksoiskapunki on hyöty, toisen mielestä se on haitta. Etenkin nykyisin, kun Helsingin ja Tallinnan välillä on melkoinen taloudellinen ero.
Helsinki-Tallinnan tunnelista, vaikka se olisi kuinka kiehtova, tulisi valitettavasti n 2 kertaa kalliimpi kuin yhdestäkään em mainitsemistasi tunneleista/silloista ja Virolla ei olisi kovin paljon paalua pistää siihen. Sen pitäisi olla EU-hanke ja se edellytäisi Baltia rautatieyhteyksien huomattavaa parantamista.

t. Rainer
 
Eihän RailShipinkään junalauttaa enää ole, osasyynä lienee kiinteä yhteys Tankan ja Ruotsin välillä.

Eipä toisaalta muutenkaan Suomesta taida nykyään kulkea kuin enää yksi junalautta eli Turku-Tukholma -välillä kulkeva Tallinkin Sea Wind. Ja silläkin junanvaunujen kuljettamisesta ollaan oltu aikeissa luopua, koska se ei kannata. Vaikuttaisi siltä, että junalautta alkaa päätyä kategoriaan "eilispäivän kulkuneuvot".
 
Sen pitäisi olla EU-hanke ja se edellytäisi Baltia rautatieyhteyksien huomattavaa parantamista.
Sehän on EU-hanke. Kirjoitin siitä aivan muutama viesti sitten. Tallinnan tunneli on osa EU:n strategiaa liittää reuna- ja saarialueet kiinteämmin EU:n ytimeen. Suomi on EU:lle saari, koska EU:sta ei pääse Suomeen kuin veden poikki.

Antero
 
Eipä toisaalta muutenkaan Suomesta taida nykyään kulkea kuin enää yksi junalautta eli Turku-Tukholma -välillä kulkeva Tallinkin Sea Wind. Ja silläkin junanvaunujen kuljettamisesta ollaan oltu aikeissa luopua, koska se ei kannata. Vaikuttaisi siltä, että junalautta alkaa päätyä kategoriaan "eilispäivän kulkuneuvot".

Siihen asti kunnes rakennetaan silta tai tunneli jonkun vesistön yli niin sellaisia ajetaan paikossa joissa on kunnolliset rautatiet molemmin puolin reittiä. Esim Ruotsin Trelleborgin ja Saksan Sassnitzin vällillä kulkee yhä useitakin junalauttoja ja yövuoro kuljettaa mukanaan Malmö-Berliini matkustjajunan. Merimatka sillä reitillä on jopa pidempi kuin Helsinki-Tallinna välillä.

Tietysti sitten kun silta Tanskan ja Saksan välillä valmistuu aikanaan kuvittelisin että niiden lauttojen reissut on seilattu.

Suomen junalautojen kannattamattomuus on johtunut siitä että Suomella on eri raideleveys kuin niillä maillla johon junalauttoja on kulkenut, ja tavanomaista valtionrautateiden omistamaa vaunukalustoa ei ole ollut saatavilla telinvaihtokelpoisena, joten on jouduttu käyttää yksityisvaunuja jotka nostavat kuljetusten hintaa. Seawind-tapauksessa ilmeisesti rautatiet ovat panostaneet sen jatkamiseen. Ruotsin uuden Haaparannan rautatien valmistuminen yhdessä Botnia-radan kanssa voi toki merkitä sen liikenteen loppua.

Jos Suomesta haluaa päästä Baltiaan junalla niin ainoa keino olisi lautta (tai tunneli) koska Pietarin kautta ei kannata ajaa sen enempää tavara kuin matkustajajunia.

t. Rainer
 
Tietysti sitten kun silta Tanskan ja Saksan välillä valmistuu aikanaan kuvittelisin että niiden lauttojen reissut on seilattu.
Tanska on niemi, joka erkanee Saksan pohjoisrannikosta. Eli Tanskan ja Saksan välillä on maayhteys. Valtakunnanraja on tämän niemen eteläosassa Flesnburgin kaupungin pohjoispuolella.

Tanskaan kuuluu myös Sjaellandin saari. Sen ja Saksaan kuuluvan Fehmarnin saaren välillä on nykyään lauttayhteys Rödbyhavnin ja Puttgardenin paikkauntien satamien välillä. Merimatkan pituus on 18 km. Fehmarnin saaresta on etelässä silta mantereelle.

Suomen junalautojen kannattamattomuus on johtunut siitä että Suomella on eri raideleveys kuin niillä maillla johon junalauttoja on kulkenut, ja tavanomaista valtionrautateiden omistamaa vaunukalustoa ei ole ollut saatavilla telinvaihtokelpoisena, joten on jouduttu käyttää yksityisvaunuja jotka nostavat kuljetusten hintaa. Seawind-tapauksessa ilmeisesti rautatiet ovat panostaneet sen jatkamiseen. Ruotsin uuden Haaparannan rautatien valmistuminen yhdessä Botnia-radan kanssa voi toki merkitä sen liikenteen loppua.
Siis mihin perustuu väittämä, että junalauttaliikenteen kannattamattomuus johtuu siitä, ettei ole voitu käyttää monopoliyhtiön vaunuja? Olisiko rekkaliikenne Euroopaankin ehkä kannattavaa vain, jos reiteillä ei ajaisi muita kuin Pohjolan Liikenteen eli valtion omistamia autoja?

Olen kuullut itse aivan toisenlaisen selityksen junalauttaliikenteen kannattamattomuudelle tai sanotaanko huonolle kilpailukyvylle. Se on monopolijunayhtiön hinnoittelu. VR-Yhtymä veloittaa asiakkaan omistaman tai muualta vuokraaman vaunun vedosta enemmän kuin vaunun sisältämän rahdin kuljettamisesta VR-Yhtymän vaunulla. Ja tietenkin enemmän, kun minkä maksaa siirtokuormaus autoon ja autorahti. No tietenkin tämän voi tulkita niin, että kannattavuus johtuu siitä, ettei voi käyttää VR-Yhtymän vaunuja, kun kerran Suomen alueella junarahti on VR-Yhtymän vaunussa halvempaa kuin jonkun muun vaunussa.

On päivänselvä, ettei tällaiselle monopolihinnoittelulle ole mitään asiallista perustetta. Tosin en ymmärrä sille mitään asiatontakaan perustetta. Sillä minun on vaikea ymmärtää, miksi VR-Yhtymä tässäkin tapauksessa haluaa vähentää eikä lisätä rautatieliikennettä. Mutta minähän en ymmärrä sitä halua muutenkaan.

Hei hei hei! Eikö Ruotsi ole EU:ta? :tongue:
Toki on, mutta Ruotsi on sillä samalla saarella kuin Suomi. Ja vähän pitkä on matka Ruotsin ja Suomenkin välillä maitse, kun on tarve matkustaa maiden eteläosien välillä.

Antero
 
Muutenkin kaipaan suhteellisuudentajua ja realismia Tallinnan tunnelin ja Rail Baltican keskusteluun. Hesan ja Tallinnan välillä on nyt noin 7 miljoonaa matkaa vuodessa. Lentäen Suomesta tehdään EU-maihin 9 miljoonaa matkaa (Finnavian tilastot 2010). Niistä Rail Baltican vuorokauden vaikutusalueelle noin 3 miljoonaa. Henkilöliikenteen näkökulmasta Rail Baltica ja yhteys Keski-Eurooppaan ei ole ratkaiseva, vaan nimenomaan Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne.

Noista HEL-TAL -matkoista suuri osa on turistireissuja, joihin olennaisena osana kuuluu laivamatka. Ylipäätäänkään en usko, että tunneliin on löydettävissä rahoituksen kannalta tarvittavia perusteluita henkilöliikenteestä, vaan tavaraliikenteestä, jolloin Rail Baltica on ehdoton edellytys myös tunnelille.

Helsinki-Tallinnan tunnelista, vaikka se olisi kuinka kiehtova, tulisi valitettavasti n 2 kertaa kalliimpi kuin yhdestäkään em mainitsemistasi tunneleista/silloista ja Virolla ei olisi kovin paljon paalua pistää siihen. Sen pitäisi olla EU-hanke ja se edellytäisi Baltia rautatieyhteyksien huomattavaa parantamista.

No ei nyt sentään. Kanaalitunneli maksoi 10 miljardia puntaa, HEL-TAL -tunnelin kustannusarviot ovat tainneet pyöriä siinä 2-5 miljardin euron haarukassa. Ja nämäkin kustannukset aiheutuvat vahvasti virolaisista, jotka ovat tyhmyyspäissään rakentaneet maansa rannikolle, jossa maaperä on lusikalla kaivettavaa höttöä. Suomen puolellahan merenpohja on solidia helposti tunneloitavaa kalliota.
 
Viimeksi muokattu:
Toki on, mutta Ruotsi on sillä samalla saarella kuin Suomi. Ja vähän pitkä on matka Ruotsin ja Suomenkin välillä maitse, kun on tarve matkustaa maiden eteläosien välillä.

Noh noh. Tuleehan tänne Manner-Euroopasta siltaa. Nehän liittää Ruotsin EU:hun siinä missä tunneli liittäisi Suomen.
Ymmärsin kuitenkin pointin. ;)
 
Siihen asti kunnes rakennetaan silta tai tunneli jonkun vesistön yli niin sellaisia ajetaan paikossa joissa on kunnolliset rautatiet molemmin puolin reittiä. Esim Ruotsin Trelleborgin ja Saksan Sassnitzin vällillä kulkee yhä useitakin junalauttoja ja yövuoro kuljettaa mukanaan Malmö-Berliini matkustjajunan. Merimatka sillä reitillä on jopa pidempi kuin Helsinki-Tallinna välillä.
Minusta Trelleborgin ja Sassnitzin välistä junalauttaa ei voi pitää mitenkään erinomaisena esimerkkinä pitkien junalauttalinjojen järkevyydestä. Henkilöliikenne rajoittuu tuohon yhteen ainoaan yöjunaan, joka sekin lakkautetaan vielä tämän vuoden aikana pysyvästi - vähintään viimeiset kymmenen vuotta se onkin ollut olemassa lähinnä historiallisena jäänteenä, tuskin sellainen muutaman vaunun juna ihmeitä on kannattanut. Tavaraliikenne junanvaunuissa taas on jo nyt reitillä keskittynyt suureksi osaksi kemikaaleihin ym. säiliövaunuissa kulkevaan tavaraan, joiden siirtokuormaus on erityisen hankalaa, ja toisaalta joiden kuljetus Tanskan salmien kautta voisi tuottaa liian suuren onnettomuusriskin.

Hangon - Ventspilsin lautalle minun on vaikea nähdä yhtäkään järkevää perustetta. Latvian kylmäkiskoisuus Rail Balticaa kohtaan ei tarkoita ainoastaan haluttomuutta kehittää Viron-yhteyksiä, vaan haluttomuutta ylläpitää etelä-pohjois-suunnan yhteyksiä ylipäänsä. Latvian ja Liettuan välillä reittejä on auki olennaisesti kaksi, Jelgavan-Siauliain reitti sekä radat Väinänlinnasta etelään Liettuan puolelle. Riian suunnasta etelään suuntautuvan liikenteen kannalta järkevä on vain Jelgavan-Siauliain rata, mutta se on sähköistämätön, kunnoltaan heikko, yksiraiteinen ja kokonaan vailla henkilöliikennettä. En tiedä, onko radalla paljoa enää jäljellä tavaraliikennettäkään. Tähän tilanteeseen on turha odottaa myöskään muutosta. Latvian rautateiden sähköistyssuunnitelmat koskevat käsittääkseni vain itä-länsiyhteyksiä Ventspilsistä ja Liepajasta Zilupeen Venäjän rajalle, ja rataverkon kehittäminen ylipäätään tapahtuu puhtaasti tavaraliikenteen ja Venäjän liikenteen ehdoilla, henkilöliikennettä ennemmin vähennetään kuin lisätään. Jos pitkä junalauttalinja perustetaan, sille on aina oltava vankat perusteet, ja ennen kaikkea, linjan molemmissa päissä on jatkoyhteyksien oltava toimivat. Ne edut, jotka Ventspilsin lautalla saavutettaisiin, olisivat saatavilla Tallinnan junalautan kanssa paljon helpommin.

Liettuan kiinnostus omaa rataverkkoaan kohtaan ei ole samalla tavalla rajoittunutta kuin Latvian, joten jos junalautan ajatus olisi luoda yhteys Suomesta sellaiseen osaan Baltiaa, josta rautatieyhteydet toimivat kunnolla usean suuntaan, lauttalinja pitäisi ulottaa Klaipedaan saakka. Se lauttalinja olisi kuitenkin niin pitkä, etten oikein osaa pitää ratkaisua mielekkäänä. Edit: siis yhtään sen mielekkäämpänä, kuin suoraa lauttaa Saksaan asti. Ja se tunnetusti ei kannattanut.

Jos Baltian liikenneverkkoon oikeasti halutaan parannusta, Rail Baltica on paitsi hyödyllinen, suorastaan välttämätön. Ilman sujuvaa ja toimivaa yhteyttä etelä-pohjoissuunnassa nykyinenkin verkko tulee taantumaan liikennevirtojen hakeutuessa muihin liikennemuotoihin.
 
Takaisin
Ylös