Helsinki-Tallinna -tunneli

Siis miten muka ehtii NYK:issä käydä viikonloppumatkalla? Mitä siitä saa irti, eikö sitä olla aika väsyneitä kun ollaan perillä?

Sitä ihmettelen vähän minäkin, mutta toisaalta... Pari kertaa olen käynyt NY:ssa ja tiedän kokemuksesta, että aikaero ei niin hirveästi vaivaa siihen suuntaan mennessä. Suomesta lähdetään joskus 14.30 maissa ja ollaan perillä joskus 14.30 maissa paikallista aikaa. Siinä sitten ehtii vielä kivasti iltakävelylle kaupungille ennen kuin väsy käy käpälään. Mutta paluu on yhtä murhaa. Lähtö klo 18.00 maissa, saapuminen Suomeen n. 7.30. Mukavasti ehtii varmaan kyllä töihin, mutta ei työkykyisenä. Kummallakin kerralla olin niin kuollut palattuani että ensimmäinen päivä jonnekin klo 18 saakka menee ihan horroksessa / unessa. Sitten rupeaa piristymään, mikä ei auta asiaa. Viikon verran menee ennen kuin jet lag on kokonaan tasaantunut.
 
Itävallassa on pienemmät tuloerot kuin Suomessa. Bratislava ja Wien ovat linnuntietä lähempänä toisiaan kuin Helsinki ja Tallinna, eikä niillä ole edes merta välissä. Silti asiaa ei edes Jörg Haiderin vielä eläessä yritetty ratkaista heikentämällä junayhteyksiä.
Tämä on muuten mielenkiintoisa pointti.

Johtuukohan siitä että tsekit ja slovakit menevät mielummin Saksaan hanttihommiin kuin Itävaltaan, koska Saksan työmarkkinat ehkä vetävät vähän paremmin, ja sitten siellä Saksassa ei ollut sitä "haideria". Toiseksi monet ohjelmistoalan suuret firmat ovat jättäneet "kalliit" maat kuten itävallan väliin ja perustaneet toimipisteitä ennemmin Tsekkeihin, Slovakiaan ja Unkariin jossa työvoima on halvempaa. Näin voi tapahtua Suomessakin jos tunneli valmistuu, eli Nokiat sun muut muuttavat kokonaan Tallinnnaan?

t. Rainer
 
Toiseksi monet ohjelmistoalan suuret firmat ovat jättäneet "kalliit" maat kuten itävallan väliin ja perustaneet toimipisteitä ennemmin Tsekkeihin, Slovakiaan ja Unkariin jossa työvoima on halvempaa. Näin voi tapahtua Suomessakin jos tunneli valmistuu, eli Nokiat sun muut muuttavat kokonaan Tallinnnaan?
Eli taitaakin olla niin, että sitä tunnelia ei haluta tehdä sen vuoksi, kun se on kannattava eikä kannattamaton.

Ja samasta syystä tunnelia ei saa edes tukia ja arvioida. Sen sijaan kuulemma ensi viikolla alkaa Kivenlahden metron suunnittelu, vaikka missään ei ole näkynyt vähäisintäkään keskustelua tai arviointia touhun kannattavuudesta. Mutta kun on tarpeeksi suunniteltu ja pantu rahaa menemään, niin johan se muuttuu kannattavaksi siksi, että muuten käytetty raha menee hukkaan.

Antero
 
Ei tuota koko ketjua jaksa lukea läpi.
Että kertokaa nyt tähän mihin tuota tunnelia tarvittaisikaan.
Suomenlahden yli pääsevät ihmiset tänäpänä monellakin tavalla. Miksi moinen putki?
Tuskin tavaraliikenteen tarpeeseen sitä tarvitaan. Eihän maassamme kohta ole perusteollisuutta ollenkaan. Jos nyt sahatavaraa tai malmia sattuu menemään, niin laiva taitaa olla ainut järkevä kuljetusmuoto.
Kyllähän tuon lahden yli pääsee taas alta 20 minuutin, jos nyt niin kova kiire sattuu olemaan.
Liekö tuo Kanaalitunnelikaan vieläkään kannattava, vaikka populaa on aivan toisessa suhteessa kuin täällä Pohjolan perillä.
 
Liekö tuo Kanaalitunnelikaan vieläkään kannattava, vaikka populaa on aivan toisessa suhteessa kuin täällä Pohjolan perillä.

Kanaalitunneli on luonteeltaan jonkin verran erilainen Tallinna-tunneliin verrattuna, kun isot väestökeskittymät Lontoo, Pariisi ja Bryssel eivät ole tunnelin päissä vaan matkaa on tuntuva osuus maan pinnallakin.

Tämmöisen vuonna 2006 julkaistun analyysin mukaan Kanaalitunnelin kokonaisvaikutus Britannian taloudelle on tappiollinen, eli Brittannia olisi tämän mukaan pärjännyt taloudellisesti paremmin ilman tunneliin tehtyä virheinvestointia. En osaa tutkimuksen pätevyydestä sanoa mitään.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0965856405001126

Junaoperaattori Eurostar sinänsä on toiminut käsittääkseni voitollisesti jo vuosikaudet, mutta se on eri asia kuin rakennushankkeen velkojen maksaminen.
 
Junaoperaattori Eurostar sinänsä on toiminut käsittääkseni voitollisesti jo vuosikaudet, mutta se on eri asia kuin rakennushankkeen velkojen maksaminen.

Lisäksi tunnelin haltija Eurotunnel operoi itse "shuttleaan", sekä tytäryhtiönsä Europorte rahtijunia. Niiden voitollisuudesta en tiedä.
 
Ei tuota koko ketjua jaksa lukea läpi.
Että kertokaa nyt tähän mihin tuota tunnelia tarvittaisikaan.
Muodostamaan Helsingistä ja Tallinnasta kaksoiskaupunki, joka on yhtenäinen talos- ja työssäkäyntialue. Vastaavalla tavalla kuin Ison Beltin silta yhdistää Skånen länsirannikon Kööpenhaminaan. Toinen tarkoitus on liittää EU:n näkökulmasta saaren asemassa oleva Suomi kiinteällä liikenneyhteydellä muuhun Eurooppaan.

Kolmen vartin matka-aika junalipun hinnalla ei ole ollenkaan sama asia, kuin että kaupunkien välillä voi kulkea kohtuuhinnalla 3 tunnin laivamatkalla tai kalliisti lentäen lentokoneella tai helikopterilla. Lentäminen onkin täysin marginaalisia nykyiseen kokonaismatkamäärään verrattuna.

Antero
 
Kyllä Albertin puheenvuoro on kaikkein viisain tässä ketjussa. Mitä hyötyä on Helsingille ja muulle Suomelle jostain kaksoiskaupunkiasemasta Tallinnan kanssa. Pääseehän sitä Lindalinjalla 90 minuutissa kun paatit sattuu olemaan kunnossa eikä tuule liikaa tai kahdessa tunnissa Tallinkilla Suomenlahden yli. Jos oikein kiire, niin tosin kallis helikopterikyyti on siinä 20 minuuttia. Onko siinä kovin isoa eroa, onko Rooma 45 minuuttia lähempänä tai kauempana, ei sen takia mitään tunnelia kannata tehdä. Se tunneli kun tyssäisi Tallinnaan, ei siitä eteenpäin luonnollisesti pääse junalla kovinkaan pitkälle.
 
Muodostamaan Helsingistä ja Tallinnasta kaksoiskaupunki, joka on yhtenäinen talos- ja työssäkäyntialue. Vastaavalla tavalla kuin Ison Beltin silta yhdistää Skånen länsirannikon Kööpenhaminaan. Toinen tarkoitus on liittää EU:n näkökulmasta saaren asemassa oleva Suomi kiinteällä liikenneyhteydellä muuhun Eurooppaan.

Haluaisin konkretisoida tätä asiaa. Suomalaisen teollisuuden yksi keskeinen markkina on Saksa taikka Keski-Eurooppa yleisemmin. Teollisuutemme asiakkaita ovat ensi sijassa muu teollisuus, ei niinkään kuluttajat. Myytäessä muulle teollisuudelle toimitusaika on yksi keskeinen kilpailutekijä. Esimerkiksi Ruotsiin verrattaessa olemme yhden päivän jäljessä. Tilaukset on siis tehtävä Suomesta päivää aikaisemmin ja merikuljetuksiin liittyy vieläpä säävaraus, toimitusvarmuutemme ei siis ole kovin hyvä. Näillä edellytyksillä toimiminen vaikkapa saksalaisen autoteollisuuden alihankkijana ei ole kovin helppoa. Sinällään teollisuudellamme menee ihan hyvin, asiakkaita riittää, joten tuo tunneli ei ole mikään elämän ja kuoleman asia. Mutta yhdessä Balttian ratayhteyden kanssa se loisi uusia mahdollisuuksia teollisuudellemme. Eli selvä hyöty, ehkäpä niin suuri hyöty, että tunneli-investointi olisi perusteltu.

Tuota kaksoiskaupunkiajatusta pitäisi avata samalla tavalla. Siis miettiä mitä konkreettista etua siitä olisi. Mutta nyt en jaksa sitä käydä miettimään.
 
Kyllä Albertin puheenvuoro on kaikkein viisain tässä ketjussa. Mitä hyötyä on Helsingille ja muulle Suomelle jostain kaksoiskaupunkiasemasta Tallinnan kanssa. Pääseehän sitä Lindalinjalla 90 minuutissa kun paatit sattuu olemaan kunnossa eikä tuule liikaa tai kahdessa tunnissa Tallinkilla Suomenlahden yli. Jos oikein kiire, niin tosin kallis helikopterikyyti on siinä 20 minuuttia. Onko siinä kovin isoa eroa, onko Rooma 45 minuuttia lähempänä tai kauempana, ei sen takia mitään tunnelia kannata tehdä. Se tunneli kun tyssäisi Tallinnaan, ei siitä eteenpäin luonnollisesti pääse junalla kovinkaan pitkälle.
Toistan jälleen omat argumenttini:

1. tunnelin aika on vasta, kun Rail Baltica on valmis, ja sitä voidaan hyödyntää liikenteessä Tallinnaa pidemmälle. Nyt koko kysymys on tunnetusti jumissa, koska Latvia on käytännössä tulpannut Rail Baltican toteuttamisen.
2. pidemmän päälle toivon sekä Rail Baltican että sen jälkeen tunnelin toteutuvan. Tähän asti on pärjätty ilmankin -ajattelulla Suomi olisi edelleen maatalousvaltainen periferia, joka saisi vientituloja voin tapaisten tuotteiden viennistä. Silläkin tavalla varmasti "pärjättäisiin", mutta uusia ajatuksia on uskallettava esittää. Vaikka ne olisivatkin "vähän" utopistisia ensi alkuun.
3. Tallinnan tunnelin mahdollisuuksien selvittämisestä olisi hyötyä riippumatta siitä, mitä selvitys osoittaisi. Jos se osoittaisi tunnelin maksavan kohtuuttomasti, kuten tunnelin tiukimmat vastustajat olettavat, sitten se osoittaisi sen ja hankkeen voisi haudata painavammin argumentein kuin nyt "mutu-tuntumalta".
 
Vaikuttaa siltä että hyödyt tunnelista kohdistuvat huomattavasti enemmän Suomelle kuin Virolle. Virohan ei ole euroopan suuntaan "saari", eikä Suomi suinkaan ole enää ainoa suunta johon Viro suuntautuu. Keskustelu tunnelista on Virossa ilmeisesti vielä meidänkin olematonta debattia vähäisempää ja aika epätodennäköiseltä hankkeen toteutuminen vaikuttaa edes pitkällä tähtäimellä jos toista osapuolta se ei kiinnosta pätkän vertaa.
 
Avataanpa hiukan sitä keskustelua, miksi kaksoiskaupunki Helsinki-Tallinna voisi olla hyödyllinen (en muuten ole vakuuttunut tunnelin kannattavuudesta, mutta tässä nyt hiukan näkökulmia).

Verrataanpa ensin vaikkapa Lahden oikorataan. Se on hyödyllinen siksi, että yhdistää noin sadan tuhannen asukkaan Lahden osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta. Junatunneli Tallinnaan yhdistäisi Tallinnan osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta (ja toisinpäin). Siitä olisi erityisesti merkittäviä hyötyjä Virolle, koska merkittävä määrä ihmisiä voisi asua Viron puolella ja nauttia Helsingin korkeasta palkkatasosta. Huomatkaa, että junatunnelin kanssa Tallinnassa asuva olisi lähempänä Helsinkiä kuin Lahdessa asuva. Itse asiassa Tallinna olisi lähempänä Helsinkiä kuin se Sipoon metron varaan suunniteltu asuinkeskus.

Helsingin seutu kasvaa kovaa vauhtia ja on merkittävä korkean teknologian osaamiskeskittymä. Helsingillä on vaikeuksia tuottaa riittävästi hyviä asuntoja ulkomaalaisille, jotka suostuvat tänne asumaan näillä asuntojen hinnalla. Yhdistämällä nämä kaksi kaupunkia, kaupunkiseudun kasvu voi keskittyä sekä Helsinkiin että Tallinnaan.

On käytännössä varmaa, että Helsinki-Tallinna -alue hyötyisi junatunnelista hyvin, hyvin paljon. Onko se hyöty riittävän iso, että tunneli kannattaa maksaa? En tiedä. Toinen, mitä emme tiedä on se, kenelle se hyöty jakautuu. Voihan olla esimerkiksi niin, että hyödyt tulisivat voittopuolisesti Tallinnalle ja maksajana olisi voittopuolisesti Helsinki. (Tai toisinpäin). Mitä tapahtuu riippuu voimakkaasti siitä, minne hyvät veronmaksajat päätyvät ja minne yritykset päätyvät. Ja kuka saa verotuotot.

Mahdollisuus päivittäiseen työpendelöintiin muuttaa kaiken verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa työmatka väistämättä on yli 2 tuntia suuntaansa (kun laskee laivan lisäksi matkat kotoa satamaan ja satamasta työpaikalle).
 
Verrataanpa ensin vaikkapa Lahden oikorataan. Se on hyödyllinen siksi, että yhdistää noin sadan tuhannen asukkaan Lahden osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta. Junatunneli Tallinnaan yhdistäisi Tallinnan osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta (ja toisinpäin). Siitä olisi erityisesti merkittäviä hyötyjä Virolle, koska merkittävä määrä ihmisiä voisi asua Viron puolella ja nauttia Helsingin korkeasta palkkatasosta. Huomatkaa, että junatunnelin kanssa Tallinnassa asuva olisi lähempänä Helsinkiä kuin Lahdessa asuva. Itse asiassa Tallinna olisi lähempänä Helsinkiä kuin se Sipoon metron varaan suunniteltu asuinkeskus.

[...]

Mahdollisuus päivittäiseen työpendelöintiin muuttaa kaiken verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa työmatka väistämättä on yli 2 tuntia suuntaansa (kun laskee laivan lisäksi matkat kotoa satamaan ja satamasta työpaikalle).

Tallinna nyt ei kuitenkaan ole mikään Lahti, "jossa kaikki asuvat minuutin päässä asemalta ja suurimmat ruuhkaongelmat aiheutuvat mummojen potkukelkkaliikenteestä". Tallinnalla on myös omat "sipoonsa", joten vertailu näiltäkään osin ei välttämättä ole kovin relevanttia. Kaiken kaikkiaan aika epärealistista olettaa, että pendelöinti Tallinnasta tulisi muodostumaan suhteellisesti lähellekään yhtä merkittäväksi kuin Lahdesta tai Sipoosta.
 
Vaikuttaa siltä että hyödyt tunnelista kohdistuvat huomattavasti enemmän Suomelle kuin Virolle. Virohan ei ole euroopan suuntaan "saari", eikä Suomi suinkaan ole enää ainoa suunta johon Viro suuntautuu. Keskustelu tunnelista on Virossa ilmeisesti vielä meidänkin olematonta debattia vähäisempää ja aika epätodennäköiseltä hankkeen toteutuminen vaikuttaa edes pitkällä tähtäimellä jos toista osapuolta se ei kiinnosta pätkän vertaa.
Toki tunnelista olisi kaukoliikenteessä enemmän hyötyä Suomelle kuin Virolle, jälkimmäinenhän olisi lähinnä kauttakulkumaa. Mutta Viro on Euroopan suuntaan ihan yhtä paljon saari kuin Etelä-Suomikin niin kauan, kuin Rail Balticaa ei nopeana ja sujuvana rautatieyhteytenä ole toteutettu. Lähes kaikki rahti Virosta Keski-Eurooppaan kulkee laivoilla Itämeren yli.
 
Kaiken kaikkiaan aika epärealistista olettaa, että pendelöinti Tallinnasta tulisi muodostumaan suhteellisesti lähellekään yhtä merkittäväksi kuin Lahdesta tai Sipoosta.

On vastaavia esimerkkejä silti olemassakin, esimerkiksi Malmöstä pendelöidään runsaasti Köpikseen. Eikä Malmökään ole mikään Lahti. Vaikka matka meren yli onkin paljon lyhyempi, matkan pituus on silti yli 30 minuuttia (ainakin nyt ennen Citytunnelnia) eli ei paljonkaan Helsingin ja Tallinnan väliä lyhyempi. Suomen ja Viron raja ei Ruotsin ja Tanskan rajaa kummempi ole, ja täällä sentään on sama rahayksikkö molemmin puolin.
 
Takaisin
Ylös