Helsinki-Tallinna -tunneli

Mutta ehkä Tallinna-Puola-Berliini yhteyys voisi saada pietarista matkustajia jos se olisi kunnossa. Pietarista on lyhyempi matka suoraan Tallinnaan tai Pihkovan kautta Riikaan kuin Helsingin kautta.

Matka voi olla lyhyempi, mutta rata on huonossa kunnossa. Aikaetäisyytenä matka Helsingin kautta olisi tunnelin kanssa kohta lyhyempi. Matkalla olisi myös merkittävä lentokenttä, joka on käsitykseni mukaan olennaisesti muakavampi käyttää kuin Pulkovo. Venäjän ja Viron huonot välit ovat kansallisen tason kysymys, joten pelkkä Pietarin kaupungin tahto ei välttämättä riitä suoralle yhteydelle.

Pietarin ja Tallinnan välisen yhteyden kanssa investointirahoista kilpailisi myös jo mainittu suorempi yhteys Minskiin. Tällä hetkellä viisumeja myönnetään puolin ja toisin nihkeästi. Venäjällä infrastruktuuriin panostetaan toistaiseksi kaikin puolin kovin vähän. Siksi suhtaudun toistaiseksi varauksella ajatuksiin suorista nopeista junayhteyksistä Venäjältä Eurooppaan. Tässäkin asiassa linja voi kyllä muuttua nopeastikin.

Seudullisen kehityksen kannalta olisi kyllä suotavaa yhdistää Tallinna ja Pietari myös suoraan.

Ns rikkaita tai edes ostovoimaltaan edes keskiluokkaisia ihmisiä voidaan laskea Pietarissa ja alueen suurimmissa kaupungeissa asuvan suurin piirten saman verran kuin Helsingin 09-suuntanumeroalueella.

Tälle laskelmalle näkisin vielä mielelläni jotkin perustelut. Lisäksi haluaisin nähdä ennusteen, jossa on otettu huomioon myös Venäjän odotettavissa oleva taloudellinen kasvu seuraavien 10-20 vuoden aikana. Kummasti tuntuu löytyvän Pietarista palveluita maksukykyisille, kun siellä käy. Toki eniten mainostetut palvelut on kohdistettu kapealle eliitille, mutta paikalliselle keskiluokallekin tuntuu olevan tarjolla runsaasti kulutusmahdollisuuksia.

Eli se lisäys mitä pietarilaiset toisivat matkustustreitille ei olisi kuin toisen Helsingin verran.

Tallinnan tunnelin kannalta olennaista on myös tavaraliikenne. Tavaraa kulkee jo nyt Suomen kautta suuret määrät, vaikka reitti ei ole suorin mahdollinen. Valko-Venäjän reitti on toistaiseksi epäluotettavampi ja käytännössä hitaampi poliittisista syistä. Viron kautta ei kannata kulkea poliittisista syistä eikä siellä tieverkkokaan ole kummoinen. Junia sentään kulkee jonkin verran. Suorien merikuljetusten osuus on varmasti kasvava, mutta kokoaismäärän trendi on myös voimakkaasti kasvava. Suora merikuljetus ei myöskään olisi junaa nopeampi.

Tässä olisi siis tilaisuus, joka ei kestä ikuisesti. 20 vuoden päästä on luultavasti jo liian myöhäistä ja virrat tosiaan ohjautuvat kokonaisuudessaan suorinta tietä.

Neuvostoliiton hajoamisesta on jo 20 vuotta mutta mitään merkkejä viisumipoliiikan helpottumiselle saatika edes viisumivapaudelle ei ole näkynyt Venäjän ja sen kyljessä olevan Valko-Venäjän osalta, vaan oikeastaan se on vain kiristynyt mitä tulee suomalaisten kohtelun asiassa.

Viisumipolitiikka on yleensä vastavuoroista. EU ei ymmärrettävästi tällä hetkellä halua luopua viisumeista. Tulevaisuutta pohdittaessa on kuitenkin punnittava laajasti eri skenaarioita. Niin vain taisi Väyrysen Paavon väitöskirjakin sisältää oletuksen ikuisesta Neuvostoliitosta. Eipä se enää niin ikuiselta näytäkään kuin vaikkapa vielä 80-luvulla.
 
Tässä olisi siis tilaisuus, joka ei kestä ikuisesti. 20 vuoden päästä on luultavasti jo liian myöhäistä ja virrat tosiaan ohjautuvat kokonaisuudessaan suorinta tietä.
Juuri tämä on minusta avainasia, joka tulisi ymmärtää. Nyt vielä on Tallinnan tunneliin intressiä ja maksuhalukkuutta muillakin kuin Helsingillä, joka ei tunnelin hyötyä ymmärrä.

Siinä tilanteessa, kun Moskovasta ja Pietarista on suorat nopeat radat Eurooppaan, Tallinna on voinut kasvaa suuremmaksi kuin Helsinki ja lentokenttä onkin laajentunut Tallinnassa eikä Vantaalla. Ketä tunneli silloin kiinnostaa? Köyhtynyttä Helsinkiä, joka haluaisi lentämistä ja laivoja tukevamman napanuoran olla Euroopan jäsen eikä merentakainen syrjäkylä. Mutta milläs tunneli silloin maksetaan? Suomen ydinsähkön vientituloilla ehkä? Se kun on kauppatavara, jonka rahtaamisessa meri ei ole ongelma. Ja jonka tuotannolle meri on eduksi: Meri eristää eurooppalaisten hyljeksimät ydinvoimalat ja toimii huokeampana lauhduttimena kuin ilma.

- Investointi on kooltaan melko pieni, jos sitä vertaa moneen muuhun hankkeeseen. Esimerkiksi Tanskan sillat ovat maksaneet viitisen miljardia per laaki, ja näitä suurempia on sentään ainakin kolme. Uusi ydinvoimala maksanee kuutisen miljardia.
Niinpä. Kummastakohan on Suomelle seuraavaksi 40 vuodeksi enemmän hyötyä, Tallinnan tunnelista vai ylimääräisestä ydinvoimalasta? Ei sitä ydinvoimalaa nimittäin mikään voimayhtiö maksa, vaan me kansalaiset, jotka kulutamme sähköä ja niitä tuotteita ja palveluita, joihin on käytetty sähköä. Aivan samalla tavalla kuin maksamme ne tuulimyllytkin, joiden kohdalla asiaa valitetaan.

Antero
 
Matka voi olla lyhyempi, mutta rata on huonossa kunnossa. Aikaetäisyytenä matka Helsingin kautta olisi tunnelin kanssa kohta lyhyempi. Matkalla olisi myös merkittävä lentokenttä, joka on käsitykseni mukaan olennaisesti muakavampi käyttää kuin Pulkovo. Venäjän ja Viron huonot välit ovat kansallisen tason kysymys, joten pelkkä Pietarin kaupungin tahto ei välttämättä riitä suoralle yhteydelle.
Jos kerran Venäjän ja Viron suhteet ovat hiukan viileät, niin mikä takaisi sen että venäläisiä alkaisi kulkea Euroopapan Suomen kautta tunnelia pitkin ennemimn kuin suoraan Viron/Baltian kautta? Mulla on sellaine käsitys että Suomen kautta kuljetaan nimenomaan päästääkseen lentäen muualle Eurooppaan tai laivalla muualle esim Ruotsiin.
Tallinnan tunnelin kannalta olennaista on myös tavaraliikenne. Tavaraa kulkee jo nyt Suomen kautta suuret määrät, vaikka reitti ei ole suorin mahdollinen. Valko-Venäjän reitti on toistaiseksi epäluotettavampi ja käytännössä hitaampi poliittisista syistä. Viron kautta ei kannata kulkea poliittisista syistä eikä siellä tieverkkokaan ole kummoinen. Junia sentään kulkee jonkin verran. Suorien merikuljetusten osuus on varmasti kasvava, mutta kokoaismäärän trendi on myös voimakkaasti kasvava. Suora merikuljetus ei myöskään olisi junaa nopeampi.
Tavaraliikenteen kasvun on oltava yksi edellytys tunnelin rakentamiselle. Kysymys on lähinnä suomalaisten tavaroiden viennistä Eurooppaan ja päinastoin. Venäjä-kuvio voi tulla kysymykseen vain jos reitti on halvempi kuin merikuljetus. Venäjän ja Suomen välinen vilkas kappaletavaravirta perustuu nykyisellään siihen että Suomessa on hyvät varastot. Autoja ei varasteta ja elintarvikkeeet eivät pilaannu. Suomi ja Venäjä ovat yrittäneet tehdä vaikka mitä että tavaravirta saataisiin takaisin raiteille, kuten se kulki Neuvostoliiton aikaan mutta huonoin tuloksin. Suurin ongelma on, jota ei tahdota virallisesti myöntää, mutta josta tiedetään, on että rautateitse kuljettaessa ns kaksoislaskutuksen mahdollisuus (kaksoislaskutus on yhdenlaista puolilaillista salakuljettamista) poistuu. Nämä ovat siis tullausteknisiä syitä. Ja nämä kaikki tullitouhuilla kikkailu ja voitelu ei poistu ikinä ennekuin elintasokuilu länsi-Euroopan ja Venäjän välillä madallu.

Viisumipolitiikka on yleensä vastavuoroista. EU ei ymmärrettävästi tällä hetkellä halua luopua viisumeista. Tulevaisuutta pohdittaessa on kuitenkin punnittava laajasti eri skenaarioita. Niin vain taisi Väyrysen Paavon väitöskirjakin sisältää oletuksen ikuisesta Neuvostoliitosta. Eipä se enää niin ikuiselta näytäkään kuin vaikkapa vielä 80-luvulla.

Kun googlaa haksanalla "viisumivapaus venäjä" niin löytää toinen toistaan ristiriitaisempia käsityksiä ja kannanottoja. Mutta otetaan nyt yksi viralliselta ja luotettavalta vaikuttava linkki: http://www.upi-fiia.fi/fi/news/615/

Huom: Tässä ei kuitenkaan puhuta ollenkaan suomalaisten viisumivapaudesta Venäjälle, se lienee Suomen valtionjohdolle asia joka EVVK. Se tässä artikkelissa kuitenkin käy selvästi ilmi että venäläiset hakevat viisumin nimenomaan ennemmin Suomeen kuin muihin Shengen-maihin koska Suomeen sen saa helpoiten. Lisäksi Suomi on länteen mentäessä matkareitin varrella, on toimiva lentokentä (silloin kun tulivuorista ei lennä tuhkaa niidne päälle) ja laivoja menee. Säännöthän edellyttävät että on haettava leima juuri siitä Shengen-maasta johon viisumi on saatu.

Mitä halusin tuoda esiin on että jos EU:n ja Venäjän välille tosissaan astuisi voimaan viisumivapaus esim max 3 kk pitkille turistimatkille niin kenenkäään venäläisen ei olisi pakko kulkea Suomen kautta Eurooppaan vaan mikä tahansa reitti kelpaisi ja silloin todennäköisesiti hypättäisiin koneeseen suoraan kotikaupungissa tai kuljettaisiin junalla tai autolla tai bussilal suorinta reittiä, ei Suomen kautta, ellei oltaisi nimenomaan tulossa tänne tai Pohjoismaihin.

t. Rainer
 
Tavaraliikenteen kasvun on oltava yksi edellytys tunnelin rakentamiselle. Kysymys on lähinnä suomalaisten tavaroiden viennistä Eurooppaan ja päinastoin.
Osoitin jo aiemmin varsin yksinkertaisella laskelmalla, että tunnelin kapasiteetti täyttyy Helsingin ja Tallinnan välisestä matkustajaliikenteestä. Rahdille tunneli on vähämerkityksellinen bonus. HS:n eilen julkaisemasta artikkelista näkyi suurelle yleisölle se tosiasia, että mitataan sitten arvona tai tonneina, laivarahti on täysin ylivoimainen rahtimuoto ja sellaisena pysynee. Koska laivaliikenteen kapasiteetti on ylivoimainen ja kustannus erittäin halpa. Tallinnan tunneli ei kapasiteetiltaan vastaisi edes yhtä suomalaista satamaa, ja satama syntyy noin 1/10 kustannuksella tunneliin verrattuna.

Laivarahdin merkitys näkyy myös Venäjän politiikassa. Ei Pietarin uutta samaa ole muodon vuoksi rakennettu. Eikä sataman rakentamista ohjaa se, että rautatierahdissa ei voi harjoittaa pimeätä laskuttamista, joka on maantierahtiin liittyvä marginaali-ilmiö. Meille Suomessa se tuntuu isolta asialta, mutta suursatamia, kaasuputkia ja teollisuuttaan rakentavalla Venäjällä on tärkeämpää ajateltavaa kuin muutaman pikkuvirkamiehen firaabelibusinekset.

Antero
 
Osoitin jo aiemmin varsin yksinkertaisella laskelmalla, että tunnelin kapasiteetti täyttyy Helsingin ja Tallinnan välisestä matkustajaliikenteestä. Rahdille tunneli on vähämerkityksellinen bonus. HS:n eilen julkaisemasta artikkelista näkyi suurelle yleisölle se tosiasia, että mitataan sitten arvona tai tonneina, laivarahti on täysin ylivoimainen rahtimuoto ja sellaisena pysynee. Koska laivaliikenteen kapasiteetti on ylivoimainen ja kustannus erittäin halpa. Tallinnan tunneli ei kapasiteetiltaan vastaisi edes yhtä suomalaista satamaa, ja satama syntyy noin 1/10 kustannuksella tunneliin verrattuna.
Tuo on totta kun on kyseessä tyypilliset suomalaiset vientituotteet kuten metsä- ja metalliteollisuuden puolivalmisteet. Suomihan on aina ollut, osittain juuri johtuen rautatieyhteyksien puuttumisen vuoksi , pelkkä raaka-aine tai puolivalmiste-aitta länsi-Euroopalle, ehkä Ruotsia lukuunottamatta.

Mutta tuontia ajatellen junatunnelista voisi olla enemmän hyötyä. Tulee mieleen esim elintarvikeiden tuonti, se voisi olla kannattavaa rekka- tai lentokuljetuksiin varattuna.

Laivarahdin merkitys näkyy myös Venäjän politiikassa. Ei Pietarin uutta samaa ole muodon vuoksi rakennettu. Eikä sataman rakentamista ohjaa se, että rautatierahdissa ei voi harjoittaa pimeätä laskuttamista, joka on maantierahtiin liittyvä marginaali-ilmiö. Meille Suomessa se tuntuu isolta asialta, mutta suursatamia, kaasuputkia ja teollisuuttaan rakentavalla Venäjällä on tärkeämpää ajateltavaa kuin muutaman pikkuvirkamiehen firaabelibusinekset.
Tuokin pitää paikkansa ja siksi Suomenlahden alittavan rautatietunnelin merkitys Suomen ja Venäjän väliselle rahtiliikenteelle tulee olemaan täysin nolla tonnia.

Tullikikkailuja muuten ei harrasteta siksi itärajallamme että vain tullimiehet haluavati tienata sillä, vaan tavarakauppaa käyvät osapuolet haluavat myydä tavaroita mahdollisimman halvalla Venäjän markkinoilla, koska muuten se ei menisi kaupaksi. Eli se elättää aika isoa "ravintoketjua", myös suomalaista elinkeinoelämää. Pietarin ja Kannaksen suuria satamia rakennetaan lähinnä Venäjän omaa bulkkitavaravientiä varten.

t. Rainer
 
Hesari uutisoi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen näkemyksiä, että tunneli merkitys huoltovarmuustekijänä pitäisi laskea mukaan kannattavuuslaskelmiin. Miten, sitä en tiedä. Ei ainakaan YHTALIssa huoltovarmuuspykälää taida olla.

Myös kustannusarvio näyttää muuttuneen aiemmin näkemistäni luvuista, ja olisi nyt 6-7 miljardia.
 
Hesari uutisoi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen näkemyksiä, että tunneli merkitys huoltovarmuustekijänä pitäisi laskea mukaan kannattavuuslaskelmiin. Miten, sitä en tiedä. Ei ainakaan YHTALIssa huoltovarmuuspykälää taida olla.
En ole selvitystä lukenut, mutta periaate on, että ongelmatilanteissa rahaa alkaa palaa vauhdilla. Kärjistetty esimerkki on, että 450 euron lentolippu käy arvottomaksi, kun lennot pysähtyvät. Lentoyhtiö hyvittää lipun hinnan, mutta asiakkalle saattaa jäädä 3000 euron kustannus taksista tai autovuokrauksesta sekä muista vaihtoehtoisen matkustamisen kuluista.

Vastaavalla tavalla jossain teollisuuslaitoksessa voi tulla äkkiä satojen tuhansien tai jopa miljoonien tappioita, kun raaka-ainehuolto tai valmistetoimitukset pettävät. Yksi esimerkki oli jostain Afrikan maasta, jossa kukkia rahdattiin eläinten rehuksi, kun niitä ei voitu lennättää asiakkaille Eurooppaan. Teollisuuden prosesseja ei ole helppo pysäyttää ja siten välttää hukkaan menevän tuotannon valmistumista.

Kauhuskenariot eivät kuulu YHTALIin. Enkä tiedä, pitäisikö edes – siinäkään tapauksessa, että YHTALI ylipäätään kuvaisi oikein hyötyjä ja haittoja. Kauhuskenariot kuuluvat minusta strategisen tason arviointiin, koska niiden vaikutusten esiintymisellä on tietty todennäköisyys. YHTALIn periaate on arvioida varmasti toteutuvia vaikutuksia. Toki ”varmasti toteutuvakin” on vain todennäköistä ja siten epävarmaa, mutta kuitenkin erittäin suurella varmuudella.

Suomihan on aina ollut, osittain juuri johtuen rautatieyhteyksien puuttumisen vuoksi , pelkkä raaka-aine tai puolivalmiste-aitta länsi-Euroopalle, ehkä Ruotsia lukuunottamatta.
Onkohan asia ihan näin. Vaikea minun on kuvitella, että saarella olo Eurooppaan nähden olisi muokannut elinkeinoelämän rakennetta. Sen ajatuksen mukaan Ison Britanniankin pitäisi olla kehitysmaa Euroopan mittakaavassa, mutta se on ollut tekniikan, teollisuuden, talouden ja kolonialismin kärkimaita vuosisatoja. Nykyään Britannialla menee suhteessa huonommin kuin ennen, vaikka maaliikenneyhteys Eurooppaan onkin saatu aikaiseksi.

Antero
 
Sen ajatuksen mukaan Ison Britanniankin pitäisi olla kehitysmaa Euroopan mittakaavassa, mutta se on ollut tekniikan, teollisuuden, talouden ja kolonialismin kärkimaita vuosisatoja. Nykyään Britannialla menee suhteessa huonommin kuin ennen, vaikka maaliikenneyhteys Eurooppaan onkin saatu aikaiseksi.

Kun viestiäsi pohtii vähän tarkemmin, eikö se oikeastaan tue sitä ajatusta, että rautateiden aikaan raideyhteyden puuttuminen ajaa taantumaan? Ison-Britannian mahtiaikana ei rautateitä ollut, ja valta perustui merimahtiin. Pitkälle rautateiden tulon jälkeenkin meriliikenteellä on ollut niin merkittävä asema, ettei raideyhteyden puuttuminen ole haitannut. Mutta sotien jälkeen Iso-Britannia on sitten pikku hiljaa valunut kärjestä pois. Vasta 15 vuotta olemassa ollut tunneli ei ole millään voinut ehtiä kehitystä kääntämään.
 
Kauhuskenariot eivät kuulu YHTALIin. Enkä tiedä, pitäisikö edes – siinäkään tapauksessa, että YHTALI ylipäätään kuvaisi oikein hyötyjä ja haittoja. Kauhuskenariot kuuluvat minusta strategisen tason arviointiin, koska niiden vaikutusten esiintymisellä on tietty todennäköisyys. YHTALIn periaate on arvioida varmasti toteutuvia vaikutuksia. Toki ”varmasti toteutuvakin” on vain todennäköistä ja siten epävarmaa, mutta kuitenkin erittäin suurella varmuudella.
Suomen kohdalla se kauhuskenaario joka voi heikentää eniten huoltovarmuuttamme on sota tai siitä lievempi versio kauppasaarto, tai joidenkin raaka-aineiden, esim öljyn tai metallien tai elintarvikkeiden saatavuuden hupeneminen. Sellaisia katastrofeja varten ymmärtääkseni Huoltovarmuuskeskus niminen virastokin on perustettu. Eli strategiaa juuri, mutta väärillä strategioilla voi tunnetusti olla kauaskantoisia seurauksia. Seuraavan kerran Suomen lentokoneet voivat todellakin jäädä maahan, ja pitkäksikin aikaa siksi että öljy on liian kallista saadakseen ne ilmaan.

Onkohan asia ihan näin. Vaikea minun on kuvitella, että saarella olo Eurooppaan nähden olisi muokannut elinkeinoelämän rakennetta. Sen ajatuksen mukaan Ison Britanniankin pitäisi olla kehitysmaa Euroopan mittakaavassa, mutta se on ollut tekniikan, teollisuuden, talouden ja kolonialismin kärkimaita vuosisatoja. Nykyään Britannialla menee suhteessa huonommin kuin ennen, vaikka maaliikenneyhteys Eurooppaan onkin saatu aikaiseksi.

Tarkoitin vähän kärjistäen sitä että Suomen kulutustavara ja arvotavaroiden vienti länteen pääsi kunnolla käyntiin vasta 1960-luvulla kun autolautat ja ulkomaan rahteja ajavat rekat tulivat käyttöön, sekä keksintö nimeltä kontti joka mahdollisti nopean lastauksen laivojen ja maakulkuneuvojen välillä.

Ennen 2. maailmansotaahan maakuljetukset Euroopassa hoidettiin rautateitse, ja Ruotsilla oli etulyöntiasema Suomeen verratuna koska se pystyi viemään koneita ja kulutustavaroita Eurooppaan suorina junakuljetuksina, junalautan avulla. Britannia pystyi niinikään, mutta Suomi, jonka raideleveys oli eri kuin lännellä, ja jolla ei ollut junalauttoja, joutui tyytymään bulkkitavaran vientiin perinteisin laivoin. Toki muutkin seikat vaikuttivat Suomen vientiteollisuuden alkeellisuuteen, mm se että maa oli silloin kun teollistuminen alkoi Euroopassa todenteolla, muutenkin köyhä ja maatalousvaltainen. Jos Suomea pitää verrata johonkin toiseen saarivaltioon niin Irlanti sopii paremmin, sillä ei ole koskaan ollut minkäänlaista junayhteyttä muualle, ja sillä on ollut aika samankaltainen kehitys kuin Suomella.

Se on totta että ei mikään rautatietunneli ulkomaille ole teollisuuttamme varten enää nykyään autuaaksitekevä kuin mitä se olisi ehkä ollut 1960-luvulla, koska teollisuuttamme ulkoistetaan halvan työvoiman maihin, mutta tuontiliikenteen hoidossa sillä voisi saada säästöjä tai aikatauluhyötyjä aikaan Ruotsin kautta kuljettamiseen verrattuna.

Tuohon huoltovarmuus-asiaan palatakseni, niin Suomihan joutui 1870-luvulla kokemaan läntisen Euroopan viimeisimmän kunnon nälänhädän, koska viljaa ei pystynyt kuljettaa ulkomailta Suomeen kun laivat eivät kulkeneet jäiden vuoksi ja rautatie Pietariin oli silloin vasta rakenteilla. Jos kyseistä rataa olisi aikoinaan tajuttu alkaa rakentaa muutama vuosi aikaisemin niin viljaa olis saatu Suomeen ja useampi olis jäänyt henkiin. Se etä rataa alettiin akenta nin myöhään taas oli seurausta siitä että Suomessa käytiin 1800-luvun puolivälissä juupas eipäs keskustelua rautateiden tarpeellisuudesta ylipäänsä, vanholliset olivat sitä mieltä että ei niitä mihinkään tarvita kun taas jotkut toiset olivat päinvastaista mieltä.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 11:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:48 ----------

Kun viestiäsi pohtii vähän tarkemmin, eikö se oikeastaan tue sitä ajatusta, että rautateiden aikaan raideyhteyden puuttuminen ajaa taantumaan? Ison-Britannian mahtiaikana ei rautateitä ollut, ja valta perustui merimahtiin. Pitkälle rautateiden tulon jälkeenkin meriliikenteellä on ollut niin merkittävä asema, ettei raideyhteyden puuttuminen ole haitannut. Mutta sotien jälkeen Iso-Britannia on sitten pikku hiljaa valunut kärjestä pois. Vasta 15 vuotta olemassa ollut tunneli ei ole millään voinut ehtiä kehitystä kääntämään.

Mä allekirjoitan kanssa tuon saman. Siihen tunnelin puuttumisen pitää lisätä vielä se että Britannian yhteiskunta suhtautui vielä 1970-luulla koko muuhun Eurooppaan nurjasti ja pitkin hampain liittyi EEC:hen (=nykyiseen EU:hun). Vaikka Britannian teollisuus on hiipunut suuruudenajoistaan niin viime 15 vuotena maa on kehittynyt enemmän palveluyhteiskunnaksi, ja nimenomaan joillakin tietyillä sektoreilla kuten finanssi ja rahoitusaloilla, ja siihen kanaalitunnelilla on varmaan ollut jonkinlainen merkitys, mutta ei sovi unohtaa lentoliikenten vapautumitakaan. Juuri liikenten solmukohta-asemansa ansiosta Lontoo taitaa olla Euroopan finanssikeskuksista se vahvin.

t. Rainer
 
Mitä halusin tuoda esiin on että jos EU:n ja Venäjän välille tosissaan astuisi voimaan viisumivapaus esim max 3 kk pitkille turistimatkille niin kenenkäään venäläisen ei olisi pakko kulkea Suomen kautta Eurooppaan vaan mikä tahansa reitti kelpaisi ja silloin todennäköisesiti hypättäisiin koneeseen suoraan kotikaupungissa tai kuljettaisiin junalla tai autolla tai bussilal suorinta reittiä, ei Suomen kautta, ellei oltaisi nimenomaan tulossa tänne tai Pohjoismaihin.

Erittäin hyvä pointti siihen, miksi venäläisille ei tämänkään vuoksi pitäisi myöntää viisumivapautta. Tiedä sitten liittyykö kovin läheisesti enää Tallinnan tunneliin, mutta ehkä juurikin jossain määrin kyseisen hankkeen mahdollisen ruplarahoitusosuuden osalta.
 
Kun googlaa haksanalla "viisumivapaus venäjä" niin löytää toinen toistaan ristiriitaisempia käsityksiä ja kannanottoja. Mutta otetaan nyt yksi viralliselta ja luotettavalta vaikuttava linkki: http://www.upi-fiia.fi/fi/news/615/
Jäin artikkelissa kaipaamaan selitystä viisumivapauden tekniselle mahdottomuudelle. Tuskin siellä on mitään hard-coded terminaattoria vastassa, joka ampuu kaikki ilman viisumia yrittävät. Teknisesti viisumivapauden poisto tarkoittaisi sitä, että herra tai rouva VF:n kansalainen kävelee passintarkastukseen Ylä-Urpalan raja-asemalle, vilauttaa passia ja siirtyy Vaalimaan puolelle näyttääkseen sitä Suomen passivirkailijalle. Sitten koko Schengen on vapaasti matkustettavana.

Poliittisia ongelmia viisumivapauteen voi liittyä, varsinkin kolmansien maiden kanssa.
 
Viisumivapaudesta Schengenin ja EU:n välillä: norjalaiset näyttävät ehtineen Suomen edelle:
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/...rjan_raja-alueelle_viisumivapaus_1629625.html

Yle uutiset sanoi:
Venäjä ja Norja suunnittelevat viisumivapaata rajanylitystä. Norja Radion NRK:n tietojen mukaan viisumivapaasta alueesta keskustellaan maanantaina Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin tavatessa Norjan ulkoministerin Jonas Gahr Stören.
Alkuvaiheessa viisumivapauden piiriin kuuluu 40000 raja-alueella asuvaa venäläistä ja 9000 norjalaista Finnmarkin itäosissa.
- Venäjän rajanylityksen tulisi toimia, kuten rajanylitys pohjoismaisten naapureidemme kanssa, ulkoministeri Störe totesi NRK:n haastattelussa. Störe oli varovainen arvioidessaan suunnitelman mahdollista aikataulua. Hänen mukaansa se ei toteudu ainakaan vielä lähivuosina, mutta viisumivapautta pidetään Norjassa tavoitteena.
 
Viisumivapaus saapunee viiden vuoden kuluessa, UPI:n raportti on mielestäni liian pessimistinen. Vaikka EU:n jäsenvaltiot ovat toistaiseksi asiasta erimielisiä, on vain ajan kysymys, koska poliittinen paine kasvaa sellaiseksi, että päätöksiä on pakko tehdä.

Kysyisin muuten asiasta jotain tietäviltä, onko ajatus pisaran korvaamisesta Tallinnantunnelilla realistinen. Millainen vuoroväli paikallisjunilla on, etenkin ruuhka-aikaan? Mahtuisivatko kaikki paikallisjunat (ja kaukojunat) Tallinnantunneliin? Jos eivät, mahtuisivatko ne kaikki joko pisaraan tai Tallinnantunneliin? Onko kaavoitustilanne sellainen, että Helsingin Eurooppa-asema voitaisiin louhia Rautatieaseman alle?

Joku taisi mainita, että kaikki junat tyypistä riippumatta ajaisivat tunnelissa tuota 160 km/h nopeutta. Tarkoitin, että paikallisjunat olisivat halvempia, koska niiden palvelutaso (=mukavuus) on heikompi. Mihin nopeuteen nykyinen paikallisjunakalusto muuten pystyy?
 
Kysyisin muuten asiasta jotain tietäviltä, onko ajatus pisaran korvaamisesta Tallinnantunnelilla realistinen. Millainen vuoroväli paikallisjunilla on, etenkin ruuhka-aikaan? Mahtuisivatko kaikki paikallisjunat (ja kaukojunat) Tallinnantunneliin? Jos eivät, mahtuisivatko ne kaikki joko pisaraan tai Tallinnantunneliin? Onko kaavoitustilanne sellainen, että Helsingin Eurooppa-asema voitaisiin louhia Rautatieaseman alle?

Joku taisi mainita, että kaikki junat tyypistä riippumatta ajaisivat tunnelissa tuota 160 km/h nopeutta. Tarkoitin, että paikallisjunat olisivat halvempia, koska niiden palvelutaso (=mukavuus) on heikompi. Mihin nopeuteen nykyinen paikallisjunakalusto muuten pystyy?
Tuosta
olin päättelevinäni, että Tallinna-tunneli olisi osa Rail-Balticaa ja avattaisiin vain suurnopeusjunille=300 km/h.
 
Tässä Gotthardin tulevaa rautatietunnelia käsittelevässä Wiki-artikkelissa muuten todetaan, että junien teoreettisesti korkein nopeus tunnelissa on 250 km/h mutta että ne tulevat todennäköisesti kulkemaan hitaammin siksi, että tunnelia käyttävät myös tavarajunat ja tätä hitaammat pikajunat.

http://en.wikipedia.org/wiki/Gotthard_Base_Tunnel

Tunneli on sinänsä kiinnostava vertailukohta. Kuutisenkymmentä kilometriä pitkän tunnelin hinta on noin 6.5 mrd euroa. Huhtikuuhun 2010 mennessä siitä oli louhittu jo 95 prosenttia. Liikenteelle se avautuu 2017.
 
Takaisin
Ylös