Helsinki-Tallinna -tunneli

Onko tyhjiöputkessa liikennöivä perinteinen suurnopeusjuna ihan kuopattu idea? Onko pyöräkertojen jäähdyttäminen alipaineessa niin mahdoton homma? Rautatietekniikka olisi kuitenkin aika kypsää ja edullista magleviin nähden, ja nopeustasoksi voisi odottaa jotain väliltä 350-550km/h. Ja mikä hienointa, vaihdoton jatkoyhteys rautateitä pitkin.
No semmoisella moponopeudella kuin 360km/h 80km matka-ajaksi tulee 15 minuuttia. Eli jos tuo vuoroväli riittää niin onnistuu tuo ihan rautapyörilläkin.

---------- Viesti lisätty kello 16:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:51 ----------

Tämä olisikin kiintoisa mahdollisuus. Harmi vain, että maanpäällisetkin maglevit taitavat kustantaa enemmän kuin pahimatkaan arviot Tallinnan tunnelin hinnasta. Siitä huolimatta, että maglev on kaupallisesti toimiva teknologia, eikä edes kovin monimutkainen.

Mutta verrattuna pintaratkaisuun, tässä voisi olla niin, että tunneli oikeasti alentaa kustannuksia. Pintamagelvin tekee kalliiksi radan suoruusvaatimus, joka on kova pala betonirakenteille kuin myös maahan perustetuille rakennuksille. Kallioputki on tukevaa tavaraa, joka ei tarvitse jykkiä tukirakenteita. Raiteen voi tehdä teräksestä, joka on tuettu suoraan kiveen. Ainakin Tokiossa on osattu rakentaa erittäin hyviä suoraan betoniin pultattuja tunneliratoja, joten maglevraiteen edellyttämä tarkkuus syntynee tunneliin huokealla.

Eli jos tästä päättelee, että tarvitaan vain kaksi, ei kolme reikää, ja raide on vain hieman vaativampi kuin laippapyörärata, niin varsinainen lisäkustannus kohdistuisi vain kalustoon. Mutta sen tarve on paljon vähäisempi kuin perinteisenä junana. Kenties tässä voisikin olla ideaa?
Ei ku esiselvitys ja tilaus Siemensille. :)

Rupesin miettimään että miksei niitä tunneleita ylipäänsä voisi tehdä yksiraiteisena? Esim. 10km ja 5 min suuntaansa tarkoittaisi vain 150km/h tuntinopeutta jos oikein lasken.
 
Eli 600s eli 10 min. Eli sitä voisi kahdella junalla liikennöidä 10 min vuorovälillä yhdellä radalla,

Niin tarkoitat siis 20 min vuoroväliä. Koska seuraava juna voi lähteä vasta, kun edellinen on päässyt perille ja se toinen yksikkö tullut takaisin. Ja siihen tarvitaan muuten kolme junaa, aina yksi kummassakin päässä valmistautumassa lähtöön ja yksi tunnelissa.
 
Niin tarkoitat siis 20 min vuoroväliä. Koska seuraava juna voi lähteä vasta, kun edellinen on päässyt perille ja se toinen yksikkö tullut takaisin. Ja siihen tarvitaan muuten kolme junaa, aina yksi kummassakin päässä valmistautumassa lähtöön ja yksi tunnelissa.
Joo, tarkemmin ajatellen noin.
 
Väkisinkin tulee mieleen, että jos Helsingin metroa olisi alettu puuhata toden teolla 10 vuotta myöhemmin, siitä olisi tehty maailman ensimmäinen MagLev-metro, joka olisi valmistunut ehkä 1990-luvun lopulla.
 
Mutta autottomien matkustajapaikkojen kysyntä on noin 100% kapasiteetista. Kumpaakohan liikennettä junatunneli nielaisisi enemmän muutenkaan?
 
Minun on vaikea ymmärtää, miksi Helsingin ja Tallinnan väliä kannattaisi kulkea auton kanssa. Valtaosa nykyliikenteestä kun on matkalla käytännössä kummankin kaupungin sataman lähiympäristöön. Auton ottamisesta mukaan on silloin vain haittaa. Helpommin parkkipaikan löytää lähtösataman puolella.

Antero
 
85% ? Tuohon kelkkaan kun/jos ei päästä, niin väittäisin että kukaan nykyisistä foorumisteista ei tule junailemaan Suomenlahden alla. Vähän kyllä epäilen, että joko Siimin tai Dombron tai molempien puheissa on hitusen lapinlisää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kirjoitan tätä menneisyydestä, sivulta 20, joten en voi olla varma, onko nämä asiat jo mainittu, mutta kun tahdon joskus nukkumaankin, heitän pari pointtia kehiin:

1) Euroopasta Lappiin menevän yöjunan ei pääasiallisesti kannattaisi ajaa Baltian läpi, koska Ruotsin kautta reitti on merkittävästi suorempi. Osapuilleen Rostock-Zürich-Nizza -linjan kohdilla menee raja, jonka länsipuolelta matka Lappiin (ja länsi-Suomeenkin) on suorempi Ruotsin kuin Baltian kautta. Berliini on vain hiukan tämän linjan itäpuolella, eli sieltä pääsisi vain vähän hitaammin Lappiin Ruotsin kuin Baltian läpi. Lapin ollessa määränpäänä Baltia on selkeästi järkevin reitti tultaessa Varsovasta, Prahasta, Wienistä, Budapestistä, Münchenistä, Bukarestista, Istanbulista, Belgradista, Ateenasta tai Sofiasta. Rajatapauksia ovat Berliini, Zürich, Milano, Nizza, Rooma, Venetsia ja Stuttgart.
Pariisista Lappiin matkattaessa Baltia ei ole mikään vaihtoehto.

2) Ruotsin ja Tanskan välistä veturivetoista matkustajaliikennettä ei ole haitannut mikään mystinen verotusongelma, vaan Juutinrauman sillan ja tunnelin kalustolta vaatimat erityisominaisuudet. Ehkä tärkeimpänä rajoittavana tekijänä on hätäjarrun ohitusominaisuus, jossa junan kuljettaja voi peruuttaa vaunuista käsin tapahtuvan hätäjarrutuksen nappia painamalla. Tämä ominaisuus puuttuu esim. SJ:n kaikesta veturilla vedettäväksi suunnitellusta vaunukalustosta ja myöskin Tanskan liikenteestä. Käytännössä ainoat Juutinrauman lähitienoiden junat, joissa tämä ominaisuus on, ovat ne joita nytkin tähän liikenteeseen käytetään. Vaunujen lisäksi tietysti veturinkin on tuettava hätäjarrun ohitusta. Lisäksi vetureiden osalta ongelmana on, että vasta aivan hiljattain on saatu Juutinrauman reitille hyväksyttyjä vetureita, joissa on henkilöjunien vetämiseen tarvittavat sähkö- ja paineilmaliitännät. Vielä puolisen vuotta tai vuosi sitten tällaisia vetureita ei ollut lainkaan ja nytkin niitä on vasta muutama, Hector Rail -nimisen yhtiön operoimana. Kyseinen yhtiö tarjoaa tällä hetkellä vetokalustopalvelut samaisilla vetureilla Veolian operoimille Tukholma-Malmö -junille ja ajaa niillä myöskin tavaraliikennettä Ruotsista Tanskaan (ja edelleen Eurooppaan). Vetureilta vaaditaan Juutinrauman yhteyden käyttämiseksi sillalle erityisten turvaominaisuuksien lisäksi tietysti tuki molempien maiden kulunvalvontajärjestelmille sekä sähköjärjestelmille. Kyseisellä välillä sähköjärjestelmien vaihtumispiste ei ole asemalla, vaan suoraan linjalla, eli saman veturin on hallittava sekä Ruotsissa (ja Saksassa) käytetty 15 kV jännite että Tanskassa (ja esim. Suomessa sekä Latviassa) käytetty 25 kV jännite. Osassa saksalaisia CNL-yöjunavaunuja hätäjarrunohitusominaisuus on jo nyt, koska sitä vaaditaan Itävallassa ja Sveitsissä pitkien tunnelien takia useilla rataosuuksilla, eli periaatteessa Hector Railin ja CNL:n yhteistyöllä voitaisiin vihdoin ajaa suoraa yöjunaa Tukholmasta vaikka Roomaan ilman tarvetta välillä ylittää meriä lautalla.

3) Väitteeseen, että Venäjältä ei matkustettaisi transitona Suomen kautta Eurooppaan: Matkustetaan. Sen takia Ryanair lentää Lappeenrannasta, että se haluaa toimia mahdollisimman lähellä Pietaria. Venäjällä on kansallisen Aeroflotin suojelemiseksi kielletty lentoyhtiöitä lentämästä merkittävästi Aeroflotia halvemmalla, joten Ryanairin konsepti ei ole Venäjän maaperällä mahdollinen. Tämän takia Ryanair sitten lennättää pietarilaismatkustajat Euroopan kohteisiin Lappeenrannan kautta. Pietarilaisten kierrättäminen Suomen kautta näyttäisi siis olevan sinänsä ihan järjellinen bisnes.

4) Puhuttaessa raideleveydenmuuntolaitteistoista kuten Rafil, Talgon ja CAF:n tekniikat sekä SUW2000, on muistettava että lumi ja jää haittaavat tällaisia laitteistoja erittäin paljon. Akselin "venymiskohtiin" kerääntyvä jää estää pyöriä siirtymästä ja siten raideleveyttä muuttumasta. Tämän takia raideleveyden muuntolaitteiston tulisi olla mahdollisimman etelässä. Tämänkin takia muuten Rail Baltican rakentaminen 1435 mm raideleveydellä, on idiotiaa - kun raideleveydenmuuntolaitteisto kuitenkin lopulta tarvitaan, se kannattaa varmatoimisuuden takia rakentaa mahdollisimman etelään, eli Liettuan ja Puolan rajalle. Jopa radan vetäminen 1520 mm raideleveydellä Varsovasta saakka saattaisi tästä syystä olla järkevää, kun kyseisellekin välille on yksin baltteja ja suomalaisia varten kuitenkin uutta suurnopeusrataa rakennettava... Typerää on kuitenkin, jos raideleveydenmuuntimien on pakko sijaita Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa, koska 1520 mm suurnopeusrataa ei ole sitä etelämmässä. Typerää on myöskin, että näitä muuntimia tarvitaan sitten useita kappaleita yhden sijaan, jos tahdotaan liikennöidä muuallekin kuin suoraan yhden pistoraiteen varaan. Liikenne esim. Vilnaan, Väinänlinnaan (Daugavpils) ja Tarttoon vaatii raideleveyden muuntamisen.

Sivuhuomautuksena muuten, SUW2000-järjestelmän mukainen teli maksaa noin 30000€ kappaleelta, kun tavanomainen teli on ainakin tavaravaunuun hinnaltaan noin 10000-15000€. Matkustajavaunun kokonaishintaan suhteutettuna hintaero on siis mitätön. Lisäksi mainittakoon, että yleisesti ottaen sellaisia telillisiä vaunuja ei olekaan, joihin tuollaiset telit eivät olisi jälkiasennettavissa.
Ja vielä: Venäjän rautatievaunusto on kokonaisuudessaan kykeneväinen telinvaihtoon (huom, ei siis kuitenkaan raideleveyden muuntamiseen SUW2000:n tapaan, ellei ensin vaihdeta SUW2000-telejä alle!)
 
Viimeksi muokattu:
1) Euroopasta Lappiin menevän yöjunan ei pääasiallisesti kannattaisi ajaa Baltian läpi, koska Ruotsin kautta reitti on merkittävästi suorempi. Osapuilleen Rostock-Zürich-Nizza -linjan kohdilla menee raja, jonka länsipuolelta matka Lappiin (ja länsi-Suomeenkin) on suorempi Ruotsin kuin Baltian kautta. Berliini on vain hiukan tämän linjan itäpuolella, eli sieltä pääsisi vain vähän hitaammin Lappiin Ruotsin kuin Baltian läpi. Lapin ollessa määränpäänä Baltia on selkeästi järkevin reitti tultaessa Varsovasta, Prahasta, Wienistä, Budapestistä, Münchenistä, Bukarestista, Istanbulista, Belgradista, Ateenasta tai Sofiasta. Rajatapauksia ovat Berliini, Zürich, Milano, Nizza, Rooma, Venetsia ja Stuttgart.
Pariisista Lappiin matkattaessa Baltia ei ole mikään vaihtoehto.

Paitsi tietysti jos Lappi määränpäänä ei ole ainoa ja itsetarkoituksellinen päätepiste vaan tarkoituksena olisi myös tarjota suora Euroopan-yhteys koko Helsinki-Rovaniemi -pääradan asemilta, mm. Tampereelta ja Oulusta. Yksi vaihtoehto tietysti olisi Helsinki-Tampere-Oulu-Tornio-Haaparanta-Tukholma-Kööpenhamina jne., eikä se vaatisi edes tunnelia vaan voitaisiin aloittaa heti. Mutta helsinkiläiset eivät vaan liene tottuneet ajatukseen että juuri he sijaitsisivat Euroopasta katsottuna Suomen äärimmäisellä rannalla, mahdollisimman kaukana verrattuna kaikkiin muihin... Ja Haaparanta-yhteydellä olisi juuri noin, vaikka se ei olisi tietyistä muista Suomen osista katsottuna ollenkaan hullumpi yhteys.
 
Viimeksi muokattu:
1) Euroopasta Lappiin menevän yöjunan ei pääasiallisesti kannattaisi ajaa Baltian läpi, koska Ruotsin kautta reitti on merkittävästi suorempi. Osapuilleen Rostock-Zürich-Nizza -linjan kohdilla menee raja, jonka länsipuolelta matka Lappiin (ja länsi-Suomeenkin) on suorempi Ruotsin kuin Baltian kautta. Berliini on vain hiukan tämän linjan itäpuolella, eli sieltä pääsisi vain vähän hitaammin Lappiin Ruotsin kuin Baltian läpi. Lapin ollessa määränpäänä Baltia on selkeästi järkevin reitti tultaessa Varsovasta, Prahasta, Wienistä, Budapestistä, Münchenistä, Bukarestista, Istanbulista, Belgradista, Ateenasta tai Sofiasta. Rajatapauksia ovat Berliini, Zürich, Milano, Nizza, Rooma, Venetsia ja Stuttgart.
Pariisista Lappiin matkattaessa Baltia ei ole mikään vaihtoehto.

Kuinkahan ekologista makuuvaunumatkustus oikeasti on? Jotenkin haistelisin, että lentäminen olisi noilla etäisyyksillä jo paljon ekologisempaa kuin makuuvaunumatkustus. Ja toki ekologisin vaihtoehto on pysyä kotona.
 
Kuinkahan ekologista makuuvaunumatkustus oikeasti on? Jotenkin haistelisin, että lentäminen olisi noilla etäisyyksillä jo paljon ekologisempaa kuin makuuvaunumatkustus. Ja toki ekologisin vaihtoehto on pysyä kotona.

Juna ajaa sähköllä, jota voi tuottaa millä hyvänsä tavalla. Ja hyvällä hyötysuhteella. Lentokone tarvitsee fossiilista polttoainetta. Hyötysuhteesta en osaa sanoa. Pitäisin aika lailla selviönä, että junamatkustus pitkilläkin matkoilla on ekologisempaa kuin lentomatkustus. Mutta toki on silläkin hiilijalanjälkensä ja muut vaikutuksensa.

Sitäpaitsi ei kai perinteinen makuuvaunu ole ainoa mahdollisuus? Toki varmaan mukavin. Mutta voisin kuvitella, että kun ihmiset suostuvat mannertenvälisillä lennoilla nukkumaan ahtaissa penkeissä jopa esim. 14 tuntia (kokemusta on sen verran että suunnilleen tiedän miltä se tuntuu...) tai pidempään, niin periaatteessa saman pitäisi onnistua junassa, joka sitäpaitsi kulkee tasaisesti eikä ikinä joudu turbulenssiin kesken unien.
 
Takaisin
Ylös