Helsinki-Tallinna -tunneli

Juna ajaa sähköllä, jota voi tuottaa millä hyvänsä tavalla. Ja hyvällä hyötysuhteella. Lentokone tarvitsee fossiilista polttoainetta. Hyötysuhteesta en osaa sanoa. Pitäisin aika lailla selviönä, että junamatkustus pitkilläkin matkoilla on ekologisempaa kuin lentomatkustus. Mutta toki on silläkin hiilijalanjälkensä ja muut vaikutuksensa.

Sitäpaitsi ei kai perinteinen makuuvaunu ole ainoa mahdollisuus? Toki varmaan mukavin. Mutta voisin kuvitella, että kun ihmiset suostuvat mannertenvälisillä lennoilla nukkumaan ahtaissa penkeissä jopa esim. 14 tuntia (kokemusta on sen verran että suunnilleen tiedän miltä se tuntuu...) tai pidempään, niin periaatteessa saman pitäisi onnistua junassa, joka sitäpaitsi kulkee tasaisesti eikä ikinä joudu turbulenssiin kesken unien.

Sähköä ei mitenkään välttämättä tuoteta hyvällä hyötysuhteella, lauhdevoimaloissa yleensä ~40 %. Tämä yhdistettynä sähkönsiirtoverkon ja sähkömoottorin hyötysuhteisiin (~90 %) antaa kokonaishyötysuhteeksi ~35 %, eli aika lähellä esimerkiksi henkilöauton moottorin hyötysuhdetta. Ottamalla huomioon, että junan lämmittäminen hoidetaan suoralla sähköllä, kun taas esim henkilöautoissa voidaan käyttää moottorin hukkalämpöä, pääsee henkilöauto jopa parempaan kokonaishyötysuhteeseen. Toki sähköä on huomattavasti helpompi tuottaa uusiutuvilla (tuuli, vesi, aurinko, biomassa), ja monesti lämpö saadaan talteen talojen lämmittämiseen, jolloin vertailu ei ole näin yksinkertainen. Ja junan liikettä haittaavat vastukset matkustajaa kohti ovat huomattavasti henkilöautoja tai lentokoneita pienemmät.

Ja mikäli vaihtoehtona on nukkua 14 tuntia junan penkeillä, tai päästä 3 tunnissa lentäen perille, ei kukaan valitse ensimmäistä vaihtoehtoa, ainakaan niin kauan kuin lentämisen hinta on lähelläkään nykistä tasoa. Muistelen nykyaikaisten lentokoneiden kuluttavan lentopetrolia matkustajaa kohti ~3 l/100km, jolloin edestakainen reissu Eurooppaan vie petrolia vähintään 60 l/matkustaja, eli aika paljon. Lentokonevalmistajat toki tähtäävät tämän lukeman merkittävään pienentämiseen. Jotain mittakaavaa suomalaisen lentoliikenteen energiankulutukseen antaa mielestäni väite, että mikäli suomalaiset noudattaisivat autoillessaan nopeusrajoituksia, putoaisi liikenteen päästöt enemmän, kuin suomalaisten lennoillaan aiheuttamat päästöt ovat kokonaisuudessaan.
 
Juna ajaa sähköllä, jota voi tuottaa millä hyvänsä tavalla. Ja hyvällä hyötysuhteella. Lentokone tarvitsee fossiilista polttoainetta. Hyötysuhteesta en osaa sanoa. Pitäisin aika lailla selviönä, että junamatkustus pitkilläkin matkoilla on ekologisempaa kuin lentomatkustus. Mutta toki on silläkin hiilijalanjälkensä ja muut vaikutuksensa.

Mutta kyllähän kuljettavalla painollakin on merkitystä. Lentokoneessa on painoa noin 500 kg matkustajaa kohti, kun käyttöaste on 70 % (Airbus A320, 70 % täyttöasteella 115 matkustajaa, paino 55t). Makuuvaunussa keskimäärin 50 % käyttöasteella matkustaen kuljetetaan lähes 4000 kg matkustajaa kohti (oletus SR2 + kuusi uutta makuuvaunua, 50 % täyttöasteella 114 matkustajaa, paino 440t) . (Lentoliikenteessä korkeampi täyttöaste kuin muussa liikenteessä. Makuuvaunuille tuokin voi olla aika optimistinen oletus.)

Eikös tuossa energiantehokkuus katoa aika nopeastikin kahdeksankertaiseen kuljetettavaan massaan, vaikka junalla onkin hyvä hyötysuhde kuljetettua tonnia kohti? Lisäksi lentokoneille ei tarvitse ylläpitää ratoja, infran ympäristökuormitus on siis pitkillä vähän kuormitetuilla reiteillä matalampi.
 
Mutta helsinkiläiset eivät vaan liene tottuneet ajatukseen että juuri he sijaitsisivat Euroopasta katsottuna Suomen äärimmäisellä rannalla, mahdollisimman kaukana verrattuna kaikkiin muihin...

Kukapa nyt tottuisi ajatukseen, että junamatka kestää noin 16 tuntia pidempään kuin on tarvetta (olettaen että Ruotsia etelään voidaan ajaa yhtä nopeasti kuin Suomea pohjoiseen, mikä toistaiseksi on liian optimistista sekin)? Ja tamperelaisillakin samaten 14 tuntia pidempään. Siinä ajassa ollaan vasta Tukholmassa, josta kestää vielä 1-2 vuorokautta oikeisiin kohteisiin. Kyllä siinä lauttaliikennekin jo voittaa 99,9 % asiakkaista ylivoimaisella nopeudellaan.
 
Ja mikäli vaihtoehtona on nukkua 14 tuntia junan penkeillä, tai päästä 3 tunnissa lentäen perille, ei kukaan valitse ensimmäistä vaihtoehtoa, ainakaan niin kauan kuin lentämisen hinta on lähelläkään nykistä tasoa.

Kukapa nyt tottuisi ajatukseen, että junamatka kestää noin 16 tuntia pidempään kuin on tarvetta (olettaen että Ruotsia etelään voidaan ajaa yhtä nopeasti kuin Suomea pohjoiseen, mikä toistaiseksi on liian optimistista sekin)? Ja tamperelaisillakin samaten 14 tuntia pidempään. Siinä ajassa ollaan vasta Tukholmassa, josta kestää vielä 1-2 vuorokautta oikeisiin kohteisiin. Kyllä siinä lauttaliikennekin jo voittaa 99,9 % asiakkaista ylivoimaisella nopeudellaan.

Näin voi olla nyt kun on vaihtoehtoja. Mutta sellainenkin aika voi tulla, jolloin vaihtoehtoja ei enää olekaan. Tai ainakin hinta on noussut niin korkeaksi ettei ole realistista lentää.

14 tuntia vs. 3 tuntia: enpäs osaa sanoa. Suoraan sanottuna joskus tuntuisi ihan houkuttavalta ajatukselta matkustaa tuon aikaa junassa verrattuna 3 tunnin lentoon tuulisella säällä, myrskyssä ja turbulenssissa. Toki hienolla säällä lentäminen on ihan kivaa, mutta muutama sellainen lentokokemus on kertynyt joihin verrattuna olisin koska tahansa valinnut 14 tunnin junamatkan mieluummin. Kaikki on niin suhteellista: joskus takavuosina kävin Oulussa pikapalaverissa Tampereelta junalla. Meno-paluumatkaan meni päivän aikana yhteensä 9 tuntia. Eikä se rassannut yhtään kun asennoitui oikein, otti hyvää luettavaa ynnä eväitä mukaan, torkkui kun väsytti jne. Nykyään olisi vielä helpompaa kun voisi iPadillä roikkua netissä koko matkan (jos olettaisi että 3G kattaa koko rataverkon...).
 
Vähän ihmettelen asennoitumista lentämiseen; Lentäminen itsessään toimintana ei ole luonnolle tai maapallolle haitallista/tuhoisaa. Kyse on siitä miten se toteutetaan. Esim. sähkökäyttöisyys voi olla toimiva ratkaisu lyhyellä etäisyydellä. Joten syöttölento vaikka Arlandaan Helsingistä tai Turusta ja siitä eteenpäin junalla Eurooppaan on realistinen, ekologinen ja varsin nopea vaihtoehto. Sama koskee myös Tallinnaa. Näin ollen kaukoliikennetarve on mahdollista tyydyttää lento- ja junaliikenteen yhdistelmällä ilman suoria CO2-päästöjä. Eriasia on sitten vaikka Tallinna–Helsinki paikallisliikenne ja sen suuret volyymit.

Sopiva indikaattori junaliikenteen kehityksestä lienee suorien yhteyksien määrä Ruotsista Keski-Eurooppaan. Kiskot ovat valmiina ja ylittämättömiä teknisiä tai hallinnollisia esteitä ei enää taida olla. Vasta sitten kun Tukholmasta on luotijunayhteydet Euroopan luotijunaliikenteen solmukohtiin on Suomen kannalta valmis pohja jolle voidaan rakentaa jatkoyhteyksiä. Ja itse uskon suorien nopeiden länsiyhteyksien tulemiseen Tukholmaan ennen RailBalticaa Tallinnaan.
 
14 tuntia vs. 3 tuntia: enpäs osaa sanoa.

Mutta ei Tukholman lento 3 tuntia kestäkään. Jos puhut siis Keski-Euroopan-lennoista, siihen 14 tuntiin pitää lisätä vielä se junamatka Tukholmasta etelään, 12 tuntia nyt vähintään. Kun alun perin nimenomaan puhuin siitä, mikä on lisäaika Perämeren kierroksesta ennen kuin päästään edes takaisin suoran yhteyden lähtöpisteeseen.

---------- Viesti lisätty kello 17:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:17 ----------

Näin voi olla nyt kun on vaihtoehtoja. Mutta sellainenkin aika voi tulla, jolloin vaihtoehtoja ei enää olekaan. Tai ainakin hinta on noussut niin korkeaksi ettei ole realistista lentää.

Siinä vaiheessa kun energian hinta on niin korkealla, ettei lentäminen ole realistista, aika paljon maksaa myös energiankulutus siitä, että ajetaan junalla ylimääräiset 1500 km. Sitä ennen jo Keski-Euroopan melko keskikokoiset koneet muuttuvat paljon isommaksi ja harvemmille vuoroille, joka jo radikaalisti pienentää energiankulutusta per nuppi.
 
Vähän ihmettelen asennoitumista lentämiseen; Lentäminen itsessään toimintana ei ole luonnolle tai maapallolle haitallista/tuhoisaa. Kyse on siitä miten se toteutetaan.

Lentämisen ongelma on toki, että liikkuminen on lentäen niin nopeaa. Muutamassa tunnissa päästään kauas. Eli kilometrien kuluttaminen on helpompaa. Tosi pitkien matkojn juna- tai laivaliikenne ei ole kilometriä kohti sen ekologisempaa, mutta kilometrien taittaminen on niin paljon hitaampaa, että niitä muodostuu vähemmän.

Vaikka minusta on hyvin epärealistinen ajatus, että vain lentämisen hinta nousisi jos energian hinta nousisi. Kyllä muidenkin energianmuotojen hinnat nousisivat vastaavasti.

Paljon realistisempi on vaihtoehto, jossa Helsinki - Pariisi lento maksaisi eestaas 1000 euroa, Helsinki -Tampere väli junalla 100 euroa suuntaansa, 1 kilometrin ajaminen henkilöautolla maksaisi pari euroa ja yhden asuin- tai liiketilaneliön lämmittäminen talvella 10 euroa kuussa. Tuollainen toki muuttaisi kulutustottumuksia paljon.
 
Paljon realistisempi on vaihtoehto, jossa Helsinki - Pariisi lento maksaisi eestaas 1000 euroa, Helsinki -Tampere väli junalla 100 euroa suuntaansa, 1 kilometrin ajaminen henkilöautolla maksaisi pari euroa ja yhden asuin- tai liiketilaneliön lämmittäminen talvella 10 euroa kuussa. Tuollainen toki muuttaisi kulutustottumuksia paljon.

En ole energia-asiantuntija, mutta minä uskoisin että vaikka kaiken energian hinta nousee, fossiilisen energian hinta nousee eniten. Olkoon ydinvoimasta mitä mieltä hyvänsä, sillä tuotetaan suhteellisen edullista energiaa (olkoonkin että edullisuus perustuu vähintäänkin osittain siihen että huomattava osa vastuista ja elinkaarikustannuksista on ulkoistettu yhteiskunnan kannettaviksi). Ja silloin kun voidaan valita mitä tuotantomuotoa käytetään, ei olla sidoksissa yhteen lähteeseen, jonka hinta voi nousta rajusti lähteen ehtyessä.

1000 € Helsinki-Pariisi-Helsinki -lento ei ole utopiaa vaan nykypäivää. Finnairin listahinta taitaa olla jossain 900 € päälle (tiedän kyllä että tarjouksesta saa 200-300 €:lla, mutta ei sillä hinnalla aina pääse). Jos samaan aikaan Tampere-Helsinki-Tampere -junalipun hinta 2,5-kertaistuu 40 €:sta 100 €:eek:on niin sehän tarkoittaisi että junamatkustus kallistuu paljon enemmän. Luulen että asia on päinvastoin: lento Pariisiin 2250 €, juna Helsinkiin 45 €, noin alkajaisiksi. Enkä usko että 100-neliöisen asunnon lämmitys voi nousta tasolle 1000 € / kk. Kipuraja on alempana, veikkaan että ehkä 500 €:ssa. Vaikka energian hinta nousee, sen kulutusta voi vähentää rakennusteknisin ratkaisuin, joihin turvaudutaan jo ennen kuin ollaan konkurssissa. Totta on, että käyttäytyminen voi muuttua ja muuttuu, mutta kaikki ei voi kallistua lineaarisesti. Eri teknologiat kehittyvät eri tahtia ja niissä on erilaiset tehostusmahdollisuudet. Ja välttämättömyyshyödykkeisiin kuten asumiseen etsitään energisemmin ratkaisuja kuin luksushyödykkeisiin kuten lentämiseen. Koska jos ei etsittäisi, liian moni perhe kaatuisi konkurssiin ja yhteiskunta romahtaisi eikä muillakaan enää olisi kivaa. En tarkoita etteikö taloudellisia mullistuksia voisi tulla, mutta ainakin niiden hillitsemiseen on tehokas insentiivi: yhteiskuntarauhan säilyminen.
 
Luulen että asia on päinvastoin: lento Pariisiin 2250 €, juna Helsinkiin 45 €, noin alkajaisiksi.

Tuollainen muutos vaatisi suunnilleen lentopolttoaineen hintojen 50-kertaistumista nykyisestä, samaan aikaan kun junaliikenteen energiakulut ehkä kaksinkertaistuisivat nykyisestä.

Ei vaikuta kovin realistiselta. Lentokoneet lentävät biopolttoaineillakin murto-osalla noista polttoainekuluista.
 
Mutta kyllähän kuljettavalla painollakin on merkitystä. Lentokoneessa on painoa noin 500 kg matkustajaa kohti, kun käyttöaste on 70 % (Airbus A320, 70 % täyttöasteella 115 matkustajaa, paino 55t). Makuuvaunussa keskimäärin 50 % käyttöasteella matkustaen kuljetetaan lähes 4000 kg matkustajaa kohti (oletus SR2 + kuusi uutta makuuvaunua, 50 % täyttöasteella 114 matkustajaa, paino 440t) . (Lentoliikenteessä korkeampi täyttöaste kuin muussa liikenteessä. Makuuvaunuille tuokin voi olla aika optimistinen oletus.)

Eikös tuossa energiantehokkuus katoa aika nopeastikin kahdeksankertaiseen kuljetettavaan massaan, vaikka junalla onkin hyvä hyötysuhde kuljetettua tonnia kohti? Lisäksi lentokoneille ei tarvitse ylläpitää ratoja, infran ympäristökuormitus on siis pitkillä vähän kuormitetuilla reiteillä matalampi.

Unohdat tässä "laskelmassa" sen, että lentokone joutuu pitämään itsensä ilmassa. Junan ei tarvitse. (Unohdat muutakin, mutta tuon unohdat selvimmin.) :)

Eikä noille makuuvaunujunillekaan tarvitse ylläpitää ratoja, niitä ylläpidetään ihan muita junia varten. ;)
 
Unohdat tässä "laskelmassa" sen, että lentokone joutuu pitämään itsensä ilmassa. Junan ei tarvitse. (Unohdat muutakin, mutta tuon unohdat selvimmin.) :)

Toki pitää, mutta toisaalta makuuvaunujunalla on kahdeksankertainen massa matkustajaa kohti. Ei junatkaan pyhällä hengellä liiku.

Jotenkin kuvittelisin, että makuuvaunujuna on kaikkein voimakkaimmin ympäristöä kuormittava matkustustapa. Tavallinen matkustajajunakin vaatii hyvää matkustajamäärää, että se olisi kunnolla energiatehokas. Makuuvaunujunassa on vielä todella pieni matkustajakapasiteetti painoon suhteutettuna eikä käyttöasteessakaan ole hurraamista.
 
Ei vaikuta kovin realistiselta. Lentokoneet lentävät biopolttoaineillakin murto-osalla noista polttoainekuluista.

Nykyisillä tuotantomenetelmillä biopolttoaineet eivät taida olla minkäänlainen ratkaisu hiilivetyjen niukkuuteen. Asia ehkä muuttuu toiseksi, jos merivedessä kasvavia leviä pystytään käyttämään edullisesti biomassana tai suorastaan hiilivetyjen biosynteesiin. Maalla kasvavat kasvit eivät yksinkertaisesti tuota niin paljoa biomassaa, että sillä pystyttäisiin täyttämään nykyistä, saati tulevaa hiilivetypolttoaineiden kysyntää merkittävässä määrin. Lisäksi bioenergiakasvit tuppaavat syrjäyttämään metsiä ja pahimmassa tapauksessa ruuan tuotantoa, millä on vakavat seuraukset.
 
Unohdat tässä "laskelmassa" sen, että lentokone joutuu pitämään itsensä ilmassa.

En nyt jaksa lähteä etsimään oikeita kaavoja vastuskertoimille, eikä se ihan helppoa olisikaan, mutta valistunut arvaukseni on, että nostovoiman tuottamisen aiheuttama vastusvoima on kohtalaisen pieni verrattuna muutenkin aiheutuvaan vastusvoimaan (siis lähinnä nopeudesta aiheutuva ilmanvastus).
 
Nykyisillä tuotantomenetelmillä biopolttoaineet eivät taida olla minkäänlainen ratkaisu hiilivetyjen niukkuuteen. Asia ehkä muuttuu toiseksi, jos merivedessä kasvavia leviä pystytään käyttämään edullisesti biomassana tai suorastaan hiilivetyjen biosynteesiin. Maalla kasvavat kasvit eivät yksinkertaisesti tuota niin paljoa biomassaa, että sillä pystyttäisiin täyttämään nykyistä, saati tulevaa hiilivetypolttoaineiden kysyntää merkittävässä määrin. Lisäksi bioenergiakasvit tuppaavat syrjäyttämään metsiä ja pahimmassa tapauksessa ruuan tuotantoa, millä on vakavat seuraukset.

Oikeastaan vain lentokoneen tarvitsevat välttämättä korkean energiatiheyden nestemäisiä polttoaineita. Muuten on kyse lähinnä käytettävissä olevan energian kokonaismäärästä, käytännössä kaikesta energiasta voidaan tehdä sähköä, joka on hyvin monikäyttöinen tuote. Sähköstä saadaan vetyä, jos tila ei ole sietämätön ongelma.
 
Mistään junaliikenteen "Open Tracks" -sopimuksesta en ole kuullut, mutta olisi loogista että vaikka EU ei kykene vapauttamaan junaliikennettä Venäjän puolella monopoleista (tai välttämättä edes halua tätä tehdä) niin se, että Venäjä määrää EU:n puolella olevia operaattoreita mielensä mukaan monopoliasemaan suoraan jäsenmaiden kanssa tehtävillä bilateraalisilla liikennöintisopimuksilla on selvästi kilpailun rajoitus.

Nykyäänkin neuvottelut on hoitanut RZhD, ei Venäjän valtio ja sen kanssa sopimusosapuolina ovat olleet esim. PKP ja DB, todennäköisesti siksi, että ainoastaan niillä on maissaan suoravaunujen vaatima liikenneverkon laajuus. Muiden operaattorien junia on lähinnä pohjois-Baijerissa, Hollannin rajan tuntumassa, kahdesti päivässä välillä Leipzig-Berliini-Rostock ja pian välillä Hampuri-Köln. Ainoa edes Saksan rajan pinnassa päin liikkuva noista on ALEX, joka sekin vaatisi junan reitittämisen Tšekin ja Baijerin tai Saksin kautta. Näistä operaattoreista yksikään ei myöskään voisi kohtuuhinnalla kuljettaa vaunuja kovin kauas omalta tavanomaiselta toimialueeltaan. DB:n on tässä helppo olla halvin. Lisäksi RZhD:hän on nimenomaan siirtynyt omakustannejunien käyttämiseen, eli uusia junalinjoja ei enää operoida yhteistyönä muiden operaattorien kanssa entiseen malliin, vaan RZhD pitää itsellään kaikki lipputulot. Tällä hetkellä tällaisia yhteyksiä ovat Moskova-Nizza ja Moskova-Pariisi. Tällöin RZhD myöskin tilaa vetopalvelut, mistä halvimmalla riitävän toimintvarmasti saa. En ymmärrä, miten tätä voi pitää monopoliaseman myöntämisenä.
 
Takaisin
Ylös