Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Asukastiheyttä varsinkin 500 metrin säteellä asemista arvioitaessa kannattaa huomioida seuraavaa asioita.
1) Maan päällä kulkeva juna- tai metrorata vaatii usein leveän käytävän, joka ei ole rakennuskelpoista maata.
2) Asema vaatii katuyhteydet, jotka vievät merkittävästi maata läheltä asemaa. Myös liityntäliikenne vaatii tilaa.
3) Liike- ja toimistorakentaminen sekä julkiset palvelut ovat usein tiivistyneet aseman läheisyyteen, ne laskevat asukastiheyttä, vaikka rakennustiheyttä olisikin.
Pelkkiä raskasraiteen asemista 500 metrin säteellä olevaa asukasmäärää tuijottamalla tekee helposti kovin vääriä johtopäätöksiä.
20000 asukasta neliökilometriltä on Kallion tai tiheimmän Punavuoren asukastiheyttä, toki sellaisellakin tiheydellä voidaan rakentaa, mutta nykyään tuollaiseen asukastiheyteen ei uusilla alueilla länsimaissa yleensä päästä. Joskus voidaan kyllä päästä lähelle tuota rakennustiheyttä kun alueella on asumisen lisäksi liike- ja toimistokiinteistöjä lähellä asemaa. Tämä ei toki tarkoita, ettei kaupungin tiivistäminen asemien ympäristöjä tai lähiseutuja tiivistämällä olisi erittäin suotavaa.
Ikävä kyllä kaupungin tiivistäminen kohtaa myös vastustusta. Viimeksi vihreät kunnostautuivat torppaamalla rakentamisen Kivinokkaan, joka kuitenkin varsin hyvällä paikalla oleva uusia alue. Monet puolueet näyttävätkin kannattavan kaupungin tiivistämistä lähinnä vain juhlapuheissa. Tosi paikan tullen pusikot ja kesähuvilat menevät usein tiiviin kaupungin edelle, politiikassa nykyään usein näkyvissä oleva tekojen ja sanojen ristiriita tihkuu kovin läpinäkyvää tekopyhyyttä.
Jos kerta olet sitä mieltä, että "kaupungin tiivistäminen asemien ympäristöjä tai lähiseutuja tiivistämällä olisi erittäin suotavaa", niin miksi ihmeessä sitten ensimmäisenä hyökkäät tiivistämisen ehdottajia vastaan selittelemällä:"Ei tämmöistä voi tehdä, koska sitä ei ole viime vuosikymmeninä Helsingissä tehty. Kaikki uusia Punavuoria ja Kallioita vaativat ovat hörhöjä, jotka eivät ymmärrä nykyaikaisesta kaupunkisuunnittelusta mitään." ?
Kommentteja väittämiisi:
Kohta 1: Rata vaatii tietysti oman tilansa, mutta esim. mun nykyisestä asunnostani on 13 metriä Rantaradan lähimpään raiteeseen. Välissä kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ja rata on parin metrin penkereellä, josta luultavasti olisi tukimuurin avulla saatavissa hieman pois. Minkäänlaista melu- tai tärinäongelmaa asunnossa ei ole ja tuo etäisyys on ratapenger huomioiden vähemmän kuin mitä normaali katu vaatisi.
Kohta 2: Liityntäliikenne vaatii noin 7 metriä leveän kadun + pysäkkikorokkeet jotka voivat olla jalkakäytävien osa. Yhteensä max. 15-20 metriä.
Kohta 3: Liike- ja toimistorakentamisen sekä julkisten palvelujen sijainti on täysin kaavoittajasta kiinni. 100 x 100 m kortteliin mahtuu yhteen kerrokseen 10 000 m^2 rakennusalaa jos sisäpihaa ei tarvita tai se voi olla kansiratkaisu. Kuten noissa erillisissä liike- ja toimistorakennusten sekä julkisten palvelujen kortteleissa voi. Ja vaikka sisäpiha kortteliin haluttaisiinkin, niin siltikin kortteliin saadaan nelisen tuhatta neliömetriä kerrosalaa kerrosta kohti.
Kivinokkaa on tähän keskusteluun (mielestäni) ihan turha vetää esimerkiksi, koska alue on suurimmalta osaltaan reilusti sivussa lähimmästä metroasemasta olevaa nykyistä virkistysalueeksi tai sen tapaiseksi luokiteltua aluetta ja siksi en kauheasti ihmettele, että sen rakentamattomuutta puolustetaan voimakkaasti.
Huomasitko muuten, että lopetit kommenttisi "Mitäs minä sanoin, ei tästä tule mitään"-tyyppiseen pessimismiin sen sijaan, että olisit mm. nimimerkki J-lu:n tavoin mukana vaatimassa muutosta nykyisiin kaupunkirakentamisen käytäntöihin?
