- Liittynyt
- 2 Tammikuu 2007
- Viestit
- 629
Kaupunkisuunnittelu ja joukkoliikenne - investoinnit Suomessa
Tämä keskustelu varmaan sopinee myös jlf:n aihepiiriin. Eli
Mitä Suomessa investoidaan nyt ja tulevaisuudessa?
Toivon paljon osanottoa ympäri Suomea. Listatkaa pienimmätkin projektit.
Helsingin ja seudun osalta löysin tämän artikkelin, joka kattaa melko hyvin pks:n isoimmat projektit.
Pisara meressä
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleistä/yhteystiedot/maaseudun-tulevaisuus/pisara-meressä-1.60678
Mitä muualla Suomessa?
Mitä teihin tulee, alimman tieverkoston voisi pudottaa pääosin sorateiksi. Ihmisten liikkumistavat ovat muuttuneet siitä, kun alin tieverkko oli vielä pääväyliä. Näin on käynyt monille teille ennenkin. Keskiaikaiset vähäkäyttöiset alin tieverkko joka on lähinnä tonttiajoa, ei ole perusteltua jatkaa niiden asfaltointia. Kun jokin alimman verkon tiestä tulee tarpeeksi reikäinen, tie rullalle ja soraa perään.
Tämä keskustelu varmaan sopinee myös jlf:n aihepiiriin. Eli
Mitä Suomessa investoidaan nyt ja tulevaisuudessa?
Toivon paljon osanottoa ympäri Suomea. Listatkaa pienimmätkin projektit.
Helsingin ja seudun osalta löysin tämän artikkelin, joka kattaa melko hyvin pks:n isoimmat projektit.
Pisara meressä
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleistä/yhteystiedot/maaseudun-tulevaisuus/pisara-meressä-1.60678
Pisara meressä
Lauri Kontro: ”Pisara ei ole ainoa Moolokin kita.”
Hallituksen kehysriihen päätöksiin kuului huomaamaton maininta siitä, että Helsingissä aloitetaan Pisara-radan rakentaminen. Mikä on Pisara?
Pääkaupunkiseudun liikenne- ja asuntopolitiikan suuri viisaus kiteytyy Pisaraan. Nyt suunnitellaan tunnelia Pasilan asemalta Helsingin päärautatieaseman alle ja takaisin. Se tunneli on Pisara.
Pasilasta tulevat paikallisjunat eivät jatkossa enää aja maan pinnalla rautatieasemalle. Ne kulkevat Pisara-rataa ja purkavat matkustajat maan alla.
Pisaran hinta on miljardi euroa. Silti se on vain pisara siinä rahan tuhlauksessa, joka nyt on saatu käyntiin Suomen pääkaupungissa.
Pisara ei ole ainoa Moolokin kita. Alueella rakennetaan myös Marja-rataa, joka yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Marja sukeltaa Helsingin lentoaseman alle, joten tulevaisuudessa lentokentälle pääsee junalla. Myös Marja maksaa miljardin.
Myös Helsingistä Espooseen eli länteen rakennetaan tunnelia, jossa liikkuvat automaattiset metrojunat. Ensimmäinen pätkä on vähän yli kymmenen kilometriä pitkä. Sen hinta on noussut rakentamisvaiheen aikana tuplaksi ja on nyt miljardi.
Metro on kuitenkin hyödytön, jos se on liian lyhyt. Niinpä piirustuslaudalla on metron jatko perukoille asti. Se maksaa – miljardin.
Helsingin lentoasemaakin rakennetaan. Hallitus on luvannut Finavialle uutta pääomaa, jotta se voisi ottaa uutta velkaa rakentamiseen. Lentoaseman laajennukseen kuluu runsas miljardi.
Edes sodan jälkeen ei pääkaupungissa ole rakennettu tällaisella kiireellä. Miten tähän on päädytty?
Yhden vastauksen antaa arkkitehti Timo Kalanti Helsingin Sanomissa. Hän haukkuu ammattimiehen otteella Helsingin rakennuspolitiikan pystyyn. Helsinki harjoittaa ahtamisen politiikkaa, josta puuttuu kaikkinainen järki.
Pääkaupungissa rakennetaan nyt jokainen vapaa pläntti kuin hengen hädässä. Maata vallataan mereltä, metroasemien päälle nousee pilvenpiirtäjiä, virkistysalueet raiskataan estoitta. Kustannukset ovat tähtitieteellisiä. Kun kaupungeilla ei ole rahaa, huudetaan valtio apuun. Asiantuntijat puistelevat päätään.
Onneksi hallituksessa on ryhtiä. Kun Helsingin tukeminen maksaa niin paljon, hallitus tasapainottaa budjetin leikkaamalla maakuntien tiemäärärahoja.
Kuka nyt maanteitä korjaisi, eihän sellaiseen ole rahaa.
Lauri Kontro
Mitä muualla Suomessa?
Mitä teihin tulee, alimman tieverkoston voisi pudottaa pääosin sorateiksi. Ihmisten liikkumistavat ovat muuttuneet siitä, kun alin tieverkko oli vielä pääväyliä. Näin on käynyt monille teille ennenkin. Keskiaikaiset vähäkäyttöiset alin tieverkko joka on lähinnä tonttiajoa, ei ole perusteltua jatkaa niiden asfaltointia. Kun jokin alimman verkon tiestä tulee tarpeeksi reikäinen, tie rullalle ja soraa perään.