Kaupunkisuunnittelu ja joukkoliikenne - investoinnit Suomessa

Liittynyt
2 Tammikuu 2007
Viestit
629
Kaupunkisuunnittelu ja joukkoliikenne - investoinnit Suomessa

Tämä keskustelu varmaan sopinee myös jlf:n aihepiiriin. Eli

Mitä Suomessa investoidaan nyt ja tulevaisuudessa?

Toivon paljon osanottoa ympäri Suomea. Listatkaa pienimmätkin projektit.

Helsingin ja seudun osalta löysin tämän artikkelin, joka kattaa melko hyvin pks:n isoimmat projektit.

Pisara meressä
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleistä/yhteystiedot/maaseudun-tulevaisuus/pisara-meressä-1.60678

Pisara meressä

Lauri Kontro: ”Pisara ei ole ainoa Moolokin kita.”

Hallituksen kehysriihen päätöksiin kuului huomaamaton maininta siitä, että Helsingissä aloitetaan Pisara-radan rakentaminen. Mikä on Pisara?

Pääkaupunkiseudun liikenne- ja asuntopolitiikan suuri viisaus kiteytyy Pisaraan. Nyt suunnitellaan tunnelia Pasilan asemalta Helsingin päärautatieaseman alle ja takaisin. Se tunneli on Pisara.

Pasilasta tulevat paikallisjunat eivät jatkossa enää aja maan pinnalla rautatieasemalle. Ne kulkevat Pisara-rataa ja purkavat matkustajat maan alla.

Pisaran hinta on miljardi euroa. Silti se on vain pisara siinä rahan tuhlauksessa, joka nyt on saatu käyntiin Suomen pääkaupungissa.

Pisara ei ole ainoa Moolokin kita. Alueella rakennetaan myös Marja-rataa, joka yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Marja sukeltaa Helsingin lentoaseman alle, joten tulevaisuudessa lentokentälle pääsee junalla. Myös Marja maksaa miljardin.

Myös Helsingistä Espooseen eli länteen rakennetaan tunnelia, jossa liikkuvat automaattiset metrojunat. Ensimmäinen pätkä on vähän yli kymmenen kilometriä pitkä. Sen hinta on noussut rakentamisvaiheen aikana tuplaksi ja on nyt miljardi.

Metro on kuitenkin hyödytön, jos se on liian lyhyt. Niinpä piirustuslaudalla on metron jatko perukoille asti. Se maksaa – miljardin.

Helsingin lentoasemaakin rakennetaan. Hallitus on luvannut Finavialle uutta pääomaa, jotta se voisi ottaa uutta velkaa rakentamiseen. Lentoaseman laajennukseen kuluu runsas miljardi.

Edes sodan jälkeen ei pääkaupungissa ole rakennettu tällaisella kiireellä. Miten tähän on päädytty?

Yhden vastauksen antaa arkkitehti Timo Kalanti Helsingin Sanomissa. Hän haukkuu ammattimiehen otteella Helsingin rakennuspolitiikan pystyyn. Helsinki harjoittaa ahtamisen politiikkaa, josta puuttuu kaikkinainen järki.

Pääkaupungissa rakennetaan nyt jokainen vapaa pläntti kuin hengen hädässä. Maata vallataan mereltä, metroasemien päälle nousee pilvenpiirtäjiä, virkistysalueet raiskataan estoitta. Kustannukset ovat tähtitieteellisiä. Kun kaupungeilla ei ole rahaa, huudetaan valtio apuun. Asiantuntijat puistelevat päätään.

Onneksi hallituksessa on ryhtiä. Kun Helsingin tukeminen maksaa niin paljon, hallitus tasapainottaa budjetin leikkaamalla maakuntien tiemäärärahoja.

Kuka nyt maanteitä korjaisi, eihän sellaiseen ole rahaa.
Lauri Kontro

Mitä muualla Suomessa?

Mitä teihin tulee, alimman tieverkoston voisi pudottaa pääosin sorateiksi. Ihmisten liikkumistavat ovat muuttuneet siitä, kun alin tieverkko oli vielä pääväyliä. Näin on käynyt monille teille ennenkin. Keskiaikaiset vähäkäyttöiset alin tieverkko joka on lähinnä tonttiajoa, ei ole perusteltua jatkaa niiden asfaltointia. Kun jokin alimman verkon tiestä tulee tarpeeksi reikäinen, tie rullalle ja soraa perään.
 
Helsingin ja seudun osalta löysin tämän artikkelin, joka kattaa melko hyvin pks:n isoimmat projektit.

Mä kiinnitin huomiota tuohon vanhatestamentillisesti Helsingin asioita mestaroivaan Maaseudun Tulevaisuus-lehden pääkirjoitukseen. Huomaaa aivan selvästi että vaalit on lähestymässä.

Mun vastaus on: Hankkikaa sinne maaseudulle enemmän ihmisiä asumaan niin saatte tekin jotain. Toistaiseksi muuttoliikettä on ollut etelään päin., ja vaikea uskoa että se itsestään kääntyisi toiseen suuntaan, mutta aina on mahdollisuus hankkia ulkomaita myöten niitä ihmisiä jos onnistuu luomaan jotain ainutlaatuista joka saa ihmiset liikkeelle. Jo yli 2000 vuotta sitten ihmiset kerääntyivät vahvoihin kasvualueisiin ja loivat pohjan ihmiskunnan nykyisenkaltaiselle kehitykselle.

Suomen ihanneväkiluku voisi olla 20 miljoonaa, luonto kestäisi sen, jos nykyisten asutuskeskusten annettaisiin kasvaa. Iisompi väkimäärä tarkoittaisi enemmän resursseja tekemään töitä ja kasvattamaan kansantaloutta. Silloin oilsi myös varaa toteuttaa sellaisia julkisia liikenne-infraratkaisuja jotka todella toimivat kustannustehokkaasti eikä aina jouituttaisi pyörittämään niitä veronmaksajien rahoilla.

Ja lopuksi, voiko kukaan väittää etteikö yhteiskunta olisi investoinut Suomessa muualle kuin Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin, vaikka liikenneinfra on maaseudulla näyttääkin liki samalta kuin 50 vuotta sitten? Tietoliikennetekniikka ja muut vempaimet ovat kaikkien saatavilla Kilpisjärveä myöten ja se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. En ole vain kuullut mistään muusta maasta sellaista narinaa että jos maan pääkaupunkiin rakennetaan maanalaisia ratoja, että se olisi itseltä pois. Ne maanalaiset radat pääkaupungissa rakennetaan siksi että ihmiset jotka suunnittelevat noita tietoliikennevempaimia tai hoitavat kaikkien suomalaisten raha-asioita tai tiedontarvetta pääsisivät töihin. Jos eivät pääse töihin Helsinkiin niin ehkä he menevät sitten töihin Tukholmaan tai Kööpenhaminaan tai jonkun mun maan pääkaupunkiin. Silloin noiden hyödykkeiden hankkiminen Kilpisjärvelle ja muualle tulee vain hiukan kalliimmaksi.

Haluaisin muuten nähdä miltä Helsinki näyttäisi jos päästettäisiin jonkun maakuntalehden päätoimittaja suunnittelemaan sen rakentamista ja sen liikennettä.

t. Rainer
 
Noh, jos kaikki nuo mainitut Marja, Länsimetro 1 & 2, Pisara ja HKI-Vantaa valmistuvat vuoteen 2030 mennessä ja hinta olisi tuo 5 miljardia euroa niin siihen vuoteen 2030 mennessä on vuodesta 2009 (Kehän aloitus) maksettu nykyisellä budjettimäärällä (2014: 1 985 milj. €) pelkästään maataloustukia abauttiarallaa 41,6 miljardia euroa. + Tiet, radat, lentokentät, verotulojen tasaus jne. jne.
 
Ei maataloustukia makseta mitenkään erikseen "maaseudulle". Niitä maksetaan tiloille, joilla on maataloustuotantoa, sijainnista riippumatta. Tuella alennetaan ruuan kuluttajahintoja (ruokaa saa mm. Alepasta). Mainitut pääkaupunkiseudun suurhankkeet saavat rahoitusta myös maaseudun veronmaksajilta. Hekin tietysti voisivat kysyä, miksi joutuvat rahoittamaan tunnelipamppujen törsäämistä.
 
Kaupungit maksavat maaseudulle, jotta maaseutu voi tehdä työtä ja saada ruokaa sekä itselleen että kaupunkeihin myytäväksi, jotta maaseudullakin voi ansaita elannon. Ei kai niin maaseudulla kuin kaupungeissakaan laiskottelemaan voi ruveta, laajamittaisesti ainakaan.

Tarkoitus tässä viestiketjussa ei ole mikään vastakkainasettelu. Kunhan löysin artikkelin jossa listataan pks:n projekteja.

Tarkoitus olisi lähinnä esitellä projekteja.

Muuallekin Suomeen rakennetaan, ja rakennetaan paljon.

Sekä yksityisiä että julkisia rakennushankkeita voisi tässä ketjussa tuoda esiin.

Teistä, alemman tieverkon korjausvelka on sellainen, ja kun on tiedossa teiden käyttötarkoitus ja käyttäjämäärät, ne voi aivan hyvin valtaosin muuttaa hiekkateiksi sitä mukaa kun tiet vaativat kunnostusta. uudet asfaltit eivät ole millään lailla perusteltuja, eikä se ole perustelu että Kekkosen aikana turhaan päällystettyjä teitä tulisi ainiaasti päällystää. Alimman tieverkon korjausvelka on vain käsite, ei mikään todellinen asia.
 
Maaseudun Tulevaisuus-lehti on MTK:n pää-äänenkannattaja ja siten tukipolitiikan Pravda. Kommenttini kohdistui tähän eikä sitä pitäisi sekoittaa metromyönteisyyteen. Olen kaupunkien kehittämisen puolella.
 
Tuella alennetaan ruuan kuluttajahintoja (ruokaa saa mm. Alepasta).

Ei se ruoka varmaan kalliimpaa olisi ilman maataloustukia, mutta kotimainen vaihtoehto jäisi puuttumaan. Jos parikymmentä vuotta eletään, niin sittenhän me se nähdään; ei noita tukia ole kovin kauan varaa enää maksaa. Se on sikäli vähän sääli, ettei ole turvallista olla kokonaan tuontiruoan varassa.
 
Ei se ruoka varmaan kalliimpaa olisi ilman maataloustukia, mutta kotimainen vaihtoehto jäisi puuttumaan. Jos parikymmentä vuotta eletään, niin sittenhän me se nähdään; ei noita tukia ole kovin kauan varaa enää maksaa. Se on sikäli vähän sääli, ettei ole turvallista olla kokonaan tuontiruoan varassa.

Pitkään olen ollut sitä mieltä, että parasta kehitysmaatukea olisi lopettaa vaikkapa koko EU:n alueelta maataloustuet ja antaa tullivapaasti kehitysmaiden maataloustuotteiden tulla EU-alueelle. Näin kehitysmaiden taloudet saisivat luonnollisen piristysruiskeen, ruuan hinta saattaisi jopa laskea ja säästyneillä tukirahoilla vaikkapa uudelleenkouluttaa maanviljelijät tai tukea uutta yritystoimintaa. Win-win.

Maataloustukia usein perustellaan huoltovarmuudella, mutta nykyisenlainen maatalous ei kuitenkaan pitkään pyörisi, jos esimerkiksi öljykuljetukset katkeisivat.
 
Maaseudunkin on uusiuduttava, ja mm. tehdä kuntaliitoksia, ja niitä pitää tietenkin valtion tukea. Maataloustuet ovat välttämättömiä, jos kaupungeissa aiotaan asua ja elää. Ruoan kotimaisuusaste on tietenkin pidettävä ylhäällä.
 
Sinänsä tämän ketjun asetelma on tuttu - kun joku maaseutuun liittyvä taho arvostelee pääkaupunkiseudun rahankäyttöä, syntyy tietty aina samansisältöinen primitiivireaktio, jossa käydään tietyt repliikit läpi, kunnes lantaa on lentänyt riittävästi.

Koska lantaa vielä on jäljellä, seuraava repliikki voi olla vaikka: "Jotkuthan ovat sitä mieltä, että myös joukkoliikenteen tulisi selvitä ilman tukia."
 
Maataloustukia usein perustellaan huoltovarmuudella, mutta nykyisenlainen maatalous ei kuitenkaan pitkään pyörisi, jos esimerkiksi öljykuljetukset katkeisivat.

Olisi kyllä aika vähän asioita, jotka pyörisivät öljykuljetusten katketessa. Ei sen puoleen, ettenkö muuten olisi kanssasi samaa mieltä.

Sinänsä tämän ketjun asetelma on tuttu - kun joku maaseutuun liittyvä taho arvostelee pääkaupunkiseudun rahankäyttöä, syntyy tietty aina samansisältöinen primitiivireaktio, jossa käydään tietyt repliikit läpi, kunnes lantaa on lentänyt riittävästi.

Niin, oliko tässä nyt kyse sinänsä rahankäytön arvostelusta, vai toukohousun suunsoitosta? Kirjoituksesta kun jäi päällimmäisenä mieleen, että ongelma on nimenomaan pk-seudun hankkeisiin käytetty raha. Pitäisi ennemmin rakentaa Jurvan kirkonkylälle ohitustie, koska siellä tuli kerran kaksi traktoria samaan aikaan risteykseen, oli epäselvyyttä etuajo-oikeudesta ja aikaa isäntien aikaa tuhraantui.

Kyllä minä sen ymmärrän, että pk-seudulla rahojen kohdentamisessa on paljonkin arvosteltavaa. Mutta kun elätti käy poleemiseen sävyyn mussuttamaan, että raha kuuluisi hänelle, niin rauhallisemmallakin miehellä nousee verenpaine.
 
Maataloustuet ovat ylivoimaisesti suurin menoerä EU:n budjetissa ja jokseenkin kompleksisempi asia kuin muutaman varsin väljän, vähäväkisen ja hajanaisen pk-seutumme pusikoiden alle rakentuvan överiksi vedettyjen raideputkien mielekkyyden arviointi. Millään muotoa järkevästi ajateltuna ne eivät myöskään kilpaile samoista rahoista.
 
Koska lantaa vielä on jäljellä, seuraava repliikki voi olla vaikka: "Jotkuthan ovat sitä mieltä, että myös joukkoliikenteen tulisi selvitä ilman tukia."

Niin tulisi, meillä vain ei ole tapana tehdä sellaista kaupunkia jossa joukkoliikenne pärjäisi. Tehdään niitä joutomaita bussipysäkkien sekä juna-asemien ympärille sen sijaan. Kyllähän liikenteellä pitää olla kasvunvaraa.
 
Jyväskylässä pidetään tämän vuoden asuntomessut. Alueeksi on rakennettu lähellä keskustaa sijaitseva, Lutakon toisella puolella sijaitseva Äijälänranta.

Messujen sivuilta:
Messualueelle rakentuu 37 pientaloa, yksityinen päiväkoti sekä Jyväsjärven rantaan tuleva 13-kerroksinen tornitalo, Jyväskylän Maailmanpylväs. Pientalotonttien koot vaihtelevat 500 m2:stä 1800 m2:n. Messutapahtumassa on näytteillä 43 kohdetta – aina 46 huoneistoneliön kerrostaloyksiöistä 308 huoneistoneliön omakotitaloon.

Äijälänrannan asemakaava mahdollistaa korkeatasoisen ja monipuolisen asuinalueen rakentamisen. Asemakaava eheyttää yhdyskuntarakennetta tiiviillä ja tehokkaalla rakentamisella ja säilyttää ympäristössä luonnontilaiset lähivirkistysalueet. Asemakaavalla säilytetään ja suojellaan myös alueen luonto-, ja kulttuurihistorialliset arvot. Asemakaava luo edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön muodostumiselle noin 800–960 asukkaalle.

Asemakaavassa osoitetaan alueelle uutta rakentamista 48180 kerrosalaneliömetriä (k-m2). Uudisrakentamisesta kerrostaloja on 34300 k-m2, rivi- ja pienkerrostaloja 4700 k-m2 ja pientaloja 9180 k-m2. Kerrostalotontteja asemakaavassa on 13, rivi- ja pienkerrostalotontteja kaksi ja pientalotontteja 37. Asemakaavamääräyksillä on ohjattu tarkasti lähinnä kerrostalorakentamista.

Rakennettu alue järven suunnasta:


Alue on pääosin pienkerrostaloja:


Ympäristö:


 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Maataloustuet ovat ylivoimaisesti suurin menoerä EU:n budjetissa ja jokseenkin kompleksisempi asia kuin muutaman varsin väljän, vähäväkisen ja hajanaisen pk-seutumme pusikoiden alle rakentuvan överiksi vedettyjen raideputkien mielekkyyden arviointi. Millään muotoa järkevästi ajateltuna ne eivät myöskään kilpaile samoista rahoista.

Mun ja sun rahat on eri rahoja, mutta kun valtio kaikessa viisaudessaan verottaa meiltä osan, Suomessa suuren osan pois, niin sen jälkeen ne kyllä ovat samoja rahoja, vaikka niitä byrokraattien kesken joillain nerokkailla poliittisesti päätetyillä kaavoilla jaetaankin. Voidaan siis poliittisesti päättää, että maanviljelys napapiirin tuntumassa on vähemmän viisasta hommaa ja käyttää sen tuet hukkaputkiin tai voidaan päättää, että pk-seudun joukkoliikenteen kaivaminen maan alle on hölmöläisten hommaa ja jakaa lisää maataloustukia.

Se mitä ei missään nimessä voida tehdä, on kerätä vähemmän veroja.
 
Takaisin
Ylös