Kaupunkisuunnittelu ja joukkoliikenne - investoinnit Suomessa

Katutasoisen raitioliikenteen rajat näyttävät todellakin tulevan nopeasti vastaan Jätkäsaaressa.

Kapasiteetin puolesta sataman ihmisliikenteen hoitaisi helposti raitiovaunuilla. Siksi toisekseen mihinkään paljon järeämpään ei kannata edes ryhtyä sen vuoksi, että muutaman kerran päivässä tarvitaan vartin ajan maksimissaan puolentusinan raitiovaunun kapasiteetti. Silloin kannattaa vain ajaa ne puolentusinaa raitiovaunua Jätkäsaareen sivuraiteelle odottamaan ja ajaa sitten tarvittaessa vaunut vaikka minuutin vuorovälillä Rautatieaseman kautta takaisin halliin.

Pariajo ratkaisisi kaikki orastavat kapasiteettiongelmat Helsingin raitiovaunuliikenteessä.
 
Pariajo ratkaisisi kaikki orastavat kapasiteettiongelmat Helsingin raitiovaunuliikenteessä.

Pariajo ei välttämättä ratkaise paljonkaan ongelmia, koska se vaatii käytännössä pidempää vuoroväliä. Koko nykyinen raitioinfra on rakennettu nykyisen kokomaksimin ympärille. Nykyinen ratikkakoko vielä mahdollistaa suuren määrän järkeviä pysähtymispaikkoja, joka mahdollistaa nykyisen vuorovälin, suuremmat ratikat eivät toimi samalla lailla.

2x Transtechin ratikka 55 metrin mittainen, se on ylisuuri Helsingin keskustan kapeaan katuverkkoon. Yleensä noin suuria junia ei keskustasta Helsingin Ruoholahteen johtavalla katugeometrialla ajeta muuallakaan maailmassa.
 
Pariajo ei välttämättä ratkaise paljonkaan ongelmia, koska se vaatii käytännössä pidempää vuoroväliä. Koko nykyinen raitioinfra on rakennettu nykyisen kokomaksimin ympärille. Nykyinen ratikkakoko vielä mahdollistaa suuren määrän järkeviä pysähtymispaikkoja, joka mahdollistaa nykyisen vuorovälin, suuremmat ratikat eivät toimi samalla lailla.

Mikä on näkemyksesi mukaan minimivuoroväli kaksinajolle ja millä perusteilla?

2x Transtechin ratikka 55 metrin mittainen, se on ylisuuri Helsingin keskustan kapeaan katuverkkoon. Yleensä noin suuria junia ei keskustasta Helsingin Ruoholahteen johtavalla katugeometrialla ajeta muuallakaan maailmassa.

Miten ja millä perusteilla kadun kapeus vaikuttaa käytettävän raitiovaunukaluston pituuteen?
 
Eihän pariajossa ole mitään muuta ongelmaa kuin pysäkkien pituudet. En tiedä olisiko osuudella Rautatieasemalta Jätkäsaareen mahdollista toteuttaa 60 metriset pysäkit, mutta satamaliikenteen tapauksessa sillä ei olisi edes väliä: olisi nimittäin täysin mahdollista liikennöidä satamasta Rautatieasemalle vuoroja, jotka pysähtyvät vain tietyillä pysäkeillä tai jopa sellaisia, jotka eivät pysähdy välillä lainkaan.

Mitä tulee aiheeseen muuten, niin varsinaista kapasiteettiongelmaa raitiovaunuilla ei ole kuin Töölössä ja Töölössä on kyllä tilaa rakentaa raitiovaunuväylä 60 metrisillä tai vaikka 120 metrisillä pysäkeillä.
 
Mikä on näkemyksesi mukaan minimivuoroväli kaksinajolle ja millä perusteilla?

Minimivuoroväli Jätkäsaaren kaksinajolle määräytyy tällä hetkellä mm. Kaivokadun pysäkistä ja sen ympärillä olevasta alueesta. Minimivuoroväli on sellainen, jossa ratikoita ei ole ruuhka-aikaan jatkuvasti jonossa.

Miten ja millä perusteilla kadun kapeus vaikuttaa käytettävän raitiovaunukaluston pituuteen?

Kadun kapeus ei ole tärkein tekijä, mutta kyllä vaikuttaa siinä mielessä, että jokaiselle kiinteistölle pitää olla yhteys, pysäkkien sijoittelu kapeilla kaduilla on todella haastavaa niin ettei pääsy kiinteistöille esty eikä samalla blokata risteyksiä ja suojateitä.

Enemmän kuin kadun leveys toki vaikuttaa mutkaisuus ja korttelipituus. Pysäkeille pitää olla riittävästi tilaa ja kun raitiovaunut joutuvat pysähtymään, ne eivät yleensä saa tukkia mm. risteyksiä tai suojateitä.
 
Isojen ratikkapysäkkien mahduttaminen ahtailla kaduille ei ole ongelma. Edes tonttiyhteyksien kanssa. Helsingissä on jo valmiiksi taloja, joiden ainoa katuyhteys on kävelykadulle. Risteyksetkään eivät ole ongelma, koska kaupungissa on jo valmiiksi poistettu risteyksiä paremmin toimivan autoliikenteen vuoksi.

Ongelma on, jos muu liikenne on tärkeämpää kuin ratikat eikä ratikoiden toimivuus ole tärkeää. Se ei ole ratikoiden ongelma, vaan Helsingin.
 
Minimivuoroväli Jätkäsaaren kaksinajolle määräytyy tällä hetkellä mm. Kaivokadun pysäkistä ja sen ympärillä olevasta alueesta. Minimivuoroväli on sellainen, jossa ratikoita ei ole ruuhka-aikaan jatkuvasti jonossa.

Kaivokadun pysäkin kapasiteettiin vaikuttavat liikennevalo-ohjaus pysäkkialueen päissä ja lähialueen risteyksissä, pysäkkien pituus ja rinnakkaisten pysäkkien lukumäärä. Kaivokadun pysäkkialueella on tällä hetkellä ulommaisten suojateiden (Keskuskadun ja Asema-aukion risteykset) sisäreunojen väli 110 metriä ja radan suora osuus pysäkkialueella 135 m. Pysäkkialueen länsipään portaikon ja itäpään portaikkojen ja iv-kuilujen välinen etäisyys näyttää olevan 100 m. Jos noita itäpään portaikkoja ei tarvita hätäpoistumisteinä Asematunnelista, niin iv-kuiluja voinee muokata niin, että ne siirtyvät ajoradan puoleiseen reunaan pysäkkikoroketta.

Toinen vaihtoehto on Kaivokadun pysäkin neliraiteistaminen, mikä on muistaakseni ollut tälläkin foorumilla pari kertaa esillä. Länsimetron myötä bussilinjat 65A ja 66A poistuvat Kaivokadulta.

Kadun kapeus ei ole tärkein tekijä, mutta kyllä vaikuttaa siinä mielessä, että jokaiselle kiinteistölle pitää olla yhteys, pysäkkien sijoittelu kapeilla kaduilla on todella haastavaa niin ettei pääsy kiinteistöille esty eikä samalla blokata risteyksiä ja suojateitä.

Enemmän kuin kadun leveys toki vaikuttaa mutkaisuus ja korttelipituus. Pysäkeille pitää olla riittävästi tilaa ja kun raitiovaunut joutuvat pysähtymään, ne eivät yleensä saa tukkia mm. risteyksiä tai suojateitä.

Kiinteistöjen ajoyhteyden järjestämiseen on ainakin kolme mahdollisuutta, jos pysäkki sattuu kohdalle: 1) Pysäkkiä ei koroteta. 2) Pysäkkikorokkeelle järjestetään porttikongin kohdalle luiska ja pysäkkikoroke sijoitetaan niin, että kaksinajossa luiska jäisi vaunujen väliin. 3) Ajoyhteys kiinteistölle järjestetään jonkin muun porttikongin kautta rasitteena.

Jos suojatie on ongelma, sen voi siirtää. Jos vaunun perän jääminen risteykseen on ongelma, silloin säädetään liikennevalo-ohjaus niin, ettei vaunun perä jää risteykseen. Tästä käy esimerkiksi juurikin Kaivokadun pysäkiltä lähtö Mannerheimintien suuntaan, jossa tämä ei nyt toteudu. Valo-ohjauksella ei siis nyt taata sitä, että Asema-aukion risteyksessä kuittausilmaisun antanut vaunu pääsisi joko jatkamaan suoraan Simonkadulle tai kääntymään Mannerheimintielle.

Minä toteuttaisin tämän näin: 1) Mannerheimintien risteyksen ajoituskaaviossa on määriteltävä, koska Kaivokadulta tulevalle vaunulle voidaan antaa vihreä (nuolivalo) kuhunkin kolmesta mahdollisesta ajosuunnasta. 2) Asema-aukion risteyksen ajoitukset on sovitettava tämän risteyksen mukaan. 3) Valotilaus ja vaihteenkääntöpyyntö on vietävä puskuriin ja edellisen vaihteen (eli Mikonkadun risteyksen) jälkeen, samalla tunnistetaan vaunun yksilönumero ja linjatunnus.

Nyt kun Kaivokadun pysäkille saapuvien vaunujen järjestys tiedetään, niin näille voidaan tehdä jokaiselle vaunulle tarvittava kulkutie aina suunnitelluin väliajoin Mannerheimintien risteyksen läpi.
 
Pysäkkikorokkeelle järjestetään porttikongin kohdalle luiska

Näin on tehty pysäkille Kapteeninkatu (0440) Tehtaankatu 11:n kohdalla.

Tämän päivän HBL:ssä on Tommy Pohjolan juttu Jätkästä.
HBL 3.6.2014 sanoi:
Raitioliikenteen sujuvuutta hankaloittaa päivittäin satamaan menevät ja sieltä tulevat 2700 ajoneuvoa, joista yli 500 on rekkoja. Ennusteessa vuoden 2020 tilanne sen kuin pahenee. Henkilöautojen määrä kasvaa 50 %:lla ja rekkarallissa pyörii silloin lähes 700 ajoneuvoa päivässä. Jätkän joukkoliikenneongelmiin löytyisi jännittäviä ratkaisuja, kuten vesibussit ja köysirata.

Lukuihin pitää vielä lisätä asukas- ja työpaikkaliikenne.

[konsulttitoimisto Piirkaböll]Jätkästä köysirata Ullanlinnan halki, Johanneskirkon tornien välistä Olympiaterminaaliin ja edelleen Skattan terminaalin kautta Kruunuvuorenrantaan[/konsulttitoimisto Piirkaböll].
 
HBL sanoi:
aitioliikenteen sujuvuutta hankaloittaa päivittäin satamaan menevät ja sieltä tulevat 2700 ajoneuvoa, joista yli 500 on rekkoja. Ennusteessa vuoden 2020 tilanne sen kuin pahenee. Henkilöautojen määrä kasvaa 50 %:lla ja rekkarallissa pyörii silloin lähes 700 ajoneuvoa päivässä.

Ennusteissa on ilmeisesti otettu huomioon järjen laajamittainen puute. Helsinki rakensi sataman Vuosaareen, eikä se edes ollut ilmainen, mutta seuraavan kuuden vuoden aikana kenenkään mieleen ei tule ajattaa rekkoja ja henkilöautoja sinne.
 
Ennusteissa on ilmeisesti otettu huomioon järjen laajamittainen puute. Helsinki rakensi sataman Vuosaareen, eikä se edes ollut ilmainen, mutta seuraavan kuuden vuoden aikana kenenkään mieleen ei tule ajattaa rekkoja ja henkilöautoja sinne.

Artikkelin ja HS:n vastaavan selviää etteivät Tallinnaan liikennöivät varustamot tarjoa laivaliikennettä Vuosaaren satamasta. "Tuplaliikenne" ei ole tarpeeksi kannattavaa. Selvästi Helsingin ja Tallinnan välille pystytään tarjoamaan nykyinen määrä matkustajavuoroa edulliseen hintaan, koska muka kulkee paljon rahtia. Tuskin matkustajasataman siirto Vuosaareen olisi ollut onnistunut vaihtoehto. Metroradan pidennys ja uusi asematerminaali + joukkoliikenne Tikkurilaan yms.
 
Autojen keskustatunnelista voi joutua ehkä tekemään haaran esim. Kampin kautta Jätkäsaareen, kun muitakaan vaihtoehtoja ei tunnu olevan.
 
Autojen keskustatunnelista voi joutua ehkä tekemään haaran esim. Kampin kautta Jätkäsaareen, kun muitakaan vaihtoehtoja ei tunnu olevan.

Höblan artikkelissa kaupunkisuunnittelulautakunnan puhis Rautava vihjaili autotunnelin olevan paras ratkaisu. Hänen mukaan tunnelin rakentamisen esteenä on poliittinen kädenvääntö ja merkittävämpänä tekijänä puute rahasta.
 
Itse en oikein näe hyötyä rakentaa motaria laivaan. Lähtöselvittelyissä ja lastauksessa kestää joka tapauksessa aikansa eikä laiva itsekään ole kaikista nopein kulkuväline. Alle tunnin viiveet kaupungin tukkoisuudesta ovat aika marginaalisia.

Samat perustelut pätevät sillekin, miksei kaupunkiin ylipäätään tarvita nopeita autoteitä. Kaupunki on iso kasa määränpäitä mukaanlukien satama, ja määränpäässä eteneminen pysähtyy kuitenkin. Ei siis ole suurta haittaa siitä, että ennen määränpäätä eteneminen hidastuu.
 
Helsinki haluaa lisää ristelijöitä Jätkäsaareen. Risteilyalusten matkustajat ajavat tilausajobussilla kohteeseensa ja sitten palaavat samalla bussilla laivaan syömään. Ovatko nämä risteilymatkustajat nyt se ongelma, jonka vuoksi pitää rakentaa tunneli Jätkäsaareen? Luulisi, etteivät tilausajobussit kovasti voi ruuhkauttaa väyliä varsinkin kun niitä laivoja tulee muutama päivässä satunnaisiin aikoihin.

Jätkäsaaren laivaliikenteessä katuverkostoa kuormittavat Tallinnan autolautat. Yhteen autolauttaan mahtuu 400-700 autoa. Näitä lauttoja lähtee parin tunnin välein. Aiheuttaako näiden alusten autoliikenne nyt sellaisen ruuhkan, että sitä varten kaivataan tunnelia?

Jossakin vaiheessa raitiolinja kahdeksan jatketaan terminaaliin. Tämän jälkeen terminaalia voi helposti palvelella kolmella linjalla. Näillä kolmella linjalla saadaan helposti kuljetettua 1800 matkustajaa tunnissa. Millaisella tunnelilla päästään samaan kapasiteettiin? Mihin ne kaikki autot Jätkäsaaressa pysäköitäisiin?

En todellakaan keksi, miten autotien kapasiteettia lisäämällä saataisiin ratkaistua Jätkäsaaren liikenneongelmat. Vai onko minulta jäänyt jotakin ymmärtämättä?
 
Jyväskylässä pidetään tämän vuoden asuntomessut. Alueeksi on rakennettu lähellä keskustaa sijaitseva, Lutakon toisella puolella sijaitseva Äijälänranta.

Oli niin kuin vähän uumoilin. Äijälänranta on pussinperä, jonne on hankala järjestää mielekästä joukkoliikennettä. Omakotitalopuolella melkein kaikilla pihoilla on talli/parkki kahdelle autolle. Uuden neloslinjan piti kulkea alueen keskelle (kilpailutusprujujen mukaan), mutta muokkauksen jälkeen linjan päätepiste löytyykin alueen laidalta Viherlandian pysäkiltä. Ehkäpä kaavailtu reittikatu Rekoolikatu todettiin liian kapeaksi asuntokaduksi tms. Näin ollen Äijälänrannan joukkoliikenteen infrainvestoinnin hinnaksi tuli komea summa: nolla euroa.
 
Takaisin
Ylös