Autoystävällinen raitiotie ;)

Max

Liittynyt
26 Elokuu 2008
Viestit
1,210
Facebookissa tuli vastaan tällainen konsepti. Näyttää kai se hienolta mutta vähän epäilen homman toimivuutta, jos alle sattuu vähän isompia autoja, autoja poikittain kiskoille tms. Ja lisäksi pysäkkiajat taitavat tulla väkisinkin järkyttävän pitkiksi, kun pitää odottaa hissien lastaus ja purku kahteen kertaan. Ja ne tasonvaihdot... Taitaa siis olla lähinnä autoilijan unelmakuva tulevaisuuden joukkoliikenteestä.
 
Facebookissa tuli vastaan tällainen konsepti. Näyttää kai se hienolta mutta vähän epäilen homman toimivuutta, jos alle sattuu vähän isompia autoja, autoja poikittain kiskoille tms. Ja lisäksi pysäkkiajat taitavat tulla väkisinkin järkyttävän pitkiksi, kun pitää odottaa hissien lastaus ja purku kahteen kertaan. Ja ne tasonvaihdot... Taitaa siis olla lähinnä autoilijan unelmakuva tulevaisuuden joukkoliikenteestä.

Tätä ideaa esitteleviin sivuihin ja videoihin on linkattu foorumilla aimminkin. En nyt jaksa etsiä ketjua tähän hätään. Joku kiinalainen kaupunki taisi jossain vaiheessa väittää rakentavansa pilottihankkeen. En tiedä, onko siitä seurannut mitään.

Proof by computer animation -tasolla idea näyttää täysin huuhaalta, jossa on yhdistetty sekaliikenteen haitat eristetyn metron kustannuksiin. Perinteiset raitiotiet sivuutetaan sanomalla, että niiden rakentaminen on hidasta ja kallista, ja sitten ehdotetaan systeemiä, jonka vaunu on kahdeksan metriä leveä ja viisi korkea, ja jonka kaikki asemat ovat eri tasossa. Semmoinen viritelmähän tietysti sujahtaa joka kadulle edullisesti ja muuta infrastruktuuria siirtelemättä.
 
runkolinjoiksi tuo sopisi esim. Kivelahden metron jakona - jos alueella ei olisi niin paljon uudisrakentamista.

Keskustan kortteleihin tuo hökötys ei mahdu.
 
Wikipediasivu aiheesta

http://en.wikipedia.org/wiki/3D_Express_Coach

"Konsepti" on siis lanseerattu Pekingissä toukokuussa 2010, ja juhlapuheiden mukaan ensimmäisen radan rakentamisen piti alkaa Pekingin esikaupunkialueella saman vuoden loppuun mennessä. Wikipediassa mainittu kustannusarvio on täyttä utopiaa: 75 miljoonaa dollaria 40 km radasta, eli silloisella vaihtokurssilla noin 1,5 miljoonaa euroa per kilometri. Hinnan mainostetaan olevan kymmenesosa metrolinjan hinnasta. Helsinkiläisen metroradan kilometrihinnasta tuo on lähempänä kolmea prosenttia kuin kymmentä, eikä raitiotienkään hinnasta kuin viidennes.

Itse en googlaamalla löydä mitään mainintaa, että hanke olisi sen koommin edennyt mihinkään. Lisää videoita 3d-malleista on kyllä ilmaantunut juutuubiin. Tässä on yksi blogiteksti viime vuoden syyskuulta, jossa kirjoittaja kertoo, että hänkään ei ole löytänyt hankkeesta mitään julkista tietoa:

http://nextbigfuture.com/2013/09/traffic-straddling-bus-still-does-not.html

Ts. viidessä vuodessa ei näytä syntyneen muuta kuin videota, mutta kylläkin sen verran huolella tehtyä videota, että ainakin niihin on joku mahtanut panostaa rahaakin.
 
Lähinnä tuosta herää kysymys, miksei tehdä samalla vaivalla oikeaa viaduktirataa, kuten vaikka Chicagon L. Toive tuossa kait on, että tuollainen rata saataisiin paljon nopeammin aikaiseksi, kuin tavallinen metro/ilmarata. Rahaa jos katsoo, ylläpitokulut syövät helposti edullisten rakennuskustannusten hyödyt.
 
Lähinnä tuosta herää kysymys, miksei tehdä samalla vaivalla oikeaa viaduktirataa, kuten vaikka Chicagon L. Toive tuossa kait on, että tuollainen rata saataisiin paljon nopeammin aikaiseksi, kuin tavallinen metro/ilmarata. Rahaa jos katsoo, ylläpitokulut syövät helposti edullisten rakennuskustannusten hyödyt.
Yhden videon katsomisella voi sanoa, että idea toimii videolla, ei todellisessa maailmassa. Hauskin kömmähdys oli, että ”juna” näyttää olevan kumia, joka taipuu kaarteissa kuin letku.

Vaikea arvioida, mitä tuollaisen rakentaminen maksaa Kiinan hintatasolla. Eurooppalaisella kustannustasolla rata eli virroitus ja kiskot maksavat vähintään sen kuin raitiotierata. Sen sijaan asema maksaa enemmän kuin metron ilmarata-asema eli 20–30 M€.

Varsinainen kysymysmerkki on sitten junan hinta. Härvelin paino lienee 4–5 kertaa niin paljon kuin samanpituinen raitiovaunu. Raitiovaunu maksaa nykyään noin 50 €/kg, 100.000 €/m tai 17.000 €/matkustajapaikka. Videon perusteella voi arvata, että kuvan juna olisi noin 40 m pitkä. Siten yksi juna maksaisi noin 20 M€. Kapasiteetin arviointi on vaikeata, kun ei selviä, kuinka monta hissikuilua junassa ja asemalla on. Arvelen, että matkustajapaikkaa kohden hinnaksi tulee enemmän kuin ratikalla sen vuoksi, että matkustamotilaa kulutetaan hisseihin.

Näillä tiedoilla on vaikea nähdä konseptilla yhtään enempää taloudellista kuin teknistäkään toteuttamiskelpoisuutta.

Antero
 
Wikipediasivu aiheesta

http://en.wikipedia.org/wiki/3D_Express_Coach

"Konsepti" on siis lanseerattu Pekingissä toukokuussa 2010, ja juhlapuheiden mukaan ensimmäisen radan rakentamisen piti alkaa Pekingin esikaupunkialueella saman vuoden loppuun mennessä. Wikipediassa mainittu kustannusarvio on täyttä utopiaa: 75 miljoonaa dollaria 40 km radasta, eli silloisella vaihtokurssilla noin 1,5 miljoonaa euroa per kilometri. Hinnan mainostetaan olevan kymmenesosa metrolinjan hinnasta. Helsinkiläisen metroradan kilometrihinnasta tuo on lähempänä kolmea prosenttia kuin kymmentä, eikä raitiotienkään hinnasta kuin viidennes.

Itse en googlaamalla löydä mitään mainintaa, että hanke olisi sen koommin edennyt mihinkään. Lisää videoita 3d-malleista on kyllä ilmaantunut juutuubiin. Tässä on yksi blogiteksti viime vuoden syyskuulta, jossa kirjoittaja kertoo, että hänkään ei ole löytänyt hankkeesta mitään julkista tietoa:

http://nextbigfuture.com/2013/09/traffic-straddling-bus-still-does-not.html

Ts. viidessä vuodessa ei näytä syntyneen muuta kuin videota, mutta kylläkin sen verran huolella tehtyä videota, että ainakin niihin on joku mahtanut panostaa rahaakin.


Teoriassa tuollaisen raidehan on verrannollinen torninosturin tai satamanosturin rataan. Eli raide suurinpiirtein asemoituna kolmiuloitteiseen tilaan. Ei vaikuta minusta mitenkään kauhean ihmeelliseltä ratateknisesti.
 
On tuo mahdollinen/mahdoton, halpa/kallis, järkevä/typerä, niin perustavaa laatua olevana ongelmana siinä joka tapauksessa on se, että siinä suunnitellaan kulkupeliä, joka on raskas kuin moottoritie ja sellaisena soveltuu lähinnä raideliikenteen "moottoriteistämiseen", mikä puolestaan edellyttää todennäköisesti vaihtoa molemmissa päissä. Esimerkiksi Kehä I:lle tällaisen voisi varmaan tehdä, mutta kun sen matkustajan pitää jotenkin päästä sinne kehälle ja sieltä pois. Siinä ei ole tästä moottoritiemonstrosta apua. Eli oikeastaan tämä on kuin Kruunuvuoren lautta/köysirata/sukellusvene, vähän vaan erilaisessa ympäristössä.

Nuo autot muuten eivät aja todellisuudessa yhtään sen nätimmin kuin Manskullakaan. Tulevat takaa suhahtavan monstrovaunun eteen sekä oikealta että vasemmalta. Sitä ei kuljettaja korkeuksistaan näe.
 
Teoriassa tuollaisen raidehan on verrannollinen torninosturin tai satamanosturin rataan. Eli raide suurinpiirtein asemoituna kolmiuloitteiseen tilaan. Ei vaikuta minusta mitenkään kauhean ihmeelliseltä ratateknisesti.

Eivätpä ole metron tai raitiotienkään raiteet mitenkään ihmeellisiä, mutta toimivan radan rakentaminen asemineen/pysäkkeineen maksaa.
 
On tuo mahdollinen/mahdoton, halpa/kallis, järkevä/typerä, niin perustavaa laatua olevana ongelmana siinä joka tapauksessa on se, että siinä suunnitellaan kulkupeliä, joka on raskas kuin moottoritie ja sellaisena soveltuu lähinnä raideliikenteen "moottoriteistämiseen", mikä puolestaan edellyttää todennäköisesti vaihtoa molemmissa päissä. Esimerkiksi Kehä I:lle tällaisen voisi varmaan tehdä, mutta kun sen matkustajan pitää jotenkin päästä sinne kehälle ja sieltä pois. Siinä ei ole tästä moottoritiemonstrosta apua. Eli oikeastaan tämä on kuin Kruunuvuoren lautta/köysirata/sukellusvene, vähän vaan erilaisessa ympäristössä.

Konseptista kyllä selvästi näkee, että se on ajateltu ennen kaikkea itäaasialaisiin suurkaupunkeihin. Tuon paikka on suoraan tiiviin asutuksen läpi menevällä isolla neljä-tai kuusikaistaisella pääkadulla. Euroopassa tämäntapaisia ympäristöjä ei juurikaan ole eikä varsinkaan Suomessa, missä vilkas autoliikenne ja rakennukset pyritään pitämään toisistaan erillään. Jenkkilässä konsepti voisi periaatteessa toimia, sillä siellä kaupungeissa on usein isojen teiden, ns. arterial roads muodostama ruudukko.

Sinällään on arvokasta, että uusiakin ratkaisuja pyritään keksimään, eikä tuon härvelin taustalla oleva peruskysymys ole olleenkaan tyhmä: eli voidaanko rajallista katutilaa hyödyntää korkeussuunnassa. Itä-Aasian vauhdilla kasvavissa miljoonakaupungeissa kaivataan varmasti myös nopeasti toteutettavia suuren kapasiteetin joukkoliikenneratkaisuja. Jos asemakonstruktioihin löytyisi jokin fiksu idea, niin järjestelmä voisi olla jopa kehityskelpoinen. Järjestelmän selkein ongelma on asemat, joista tulee kalliita, vaikeasti ympäristöön sovitettavia ja huonosti katutason jalankulkuliikenteeseen integroituvia.
 
Sinällään on arvokasta, että uusiakin ratkaisuja pyritään keksimään, eikä tuon härvelin taustalla oleva peruskysymys ole olleenkaan tyhmä: eli voidaanko rajallista katutilaa hyödyntää korkeussuunnassa. Itä-Aasian vauhdilla kasvavissa miljoonakaupungeissa kaivataan varmasti myös nopeasti toteutettavia suuren kapasiteetin joukkoliikenneratkaisuja. Jos asemakonstruktioihin löytyisi jokin fiksu idea, niin järjestelmä voisi olla jopa kehityskelpoinen. Järjestelmän selkein ongelma on asemat, joista tulee kalliita, vaikeasti ympäristöön sovitettavia ja huonosti katutason jalankulkuliikenteeseen integroituvia.
Uusin ideoihin tulee tietenkin suhtautua rakentavasti. Mutta myös realistisesti.

Metrojen rakentaminen ei näytä olevan Aasian miljoonakaupungeissa mikään ongelma. Sata kilometriä syntyy parissa vuodessa, jos halutaan. Ja normiratkaisu näyttää olevan ilmarata. Pylväät mahtuvat motareiden ja monikaistaisten katujen ajoratojen väliin. Kapasiteetti suhteessa kustannuksiin on moninkertainen verrattuna tähän ideaan, jos yhden junan kapasiteetti todellakin on ratikan luokkaa. Myös muu suorituskyky on moninkertainen. Ilmaradan metron pysäkkiajat ovat 30–45 sekuntia, hisseineen tuo härveli seisoo asemalla hyvinkin pari minuuttia. Fiksumpaa on käyttää aikaa hissien kanssa silloin, kun juna on liikkeessä. Eli hissit ovat asemalla ja pysyvät paikallaan, vain juna ja matkustajat liikkuvat.

Voisi kuvitella, että Kiina on täynnä uusrikkaita, joilla on varaa palkata 3D-mallintajia tekemään kivoja esittelyvideoita. Siksi näinkin päättömän idean saa näyttämään vakavalta meidän köyhien eurooppalaisten pikkukaupunkilaisten silmissä.

Antero
 
Perusidealtaanhan tuo poikkeaa ilmaradasta vain siten, että ilmaradassa pylväät on maan ja raiteen välissä, kun taas tuossa vekottimessa pylväät on pyörien ja lattian välissä. Perusratkaisun ainoa säästö tulee siis siitä, että pylväitä tarvitaan vähemmän kuin ilmaradassa. Kaikki muu meneekin sitten huonompaan suuntaan.

Toisin päin ajateltuna: jos se kulkuneuvon lattia kulkee jo autojen yläpuolella, niin miksi ne pyörät pitää laittaa liikkumaan muun liikenteen seassa.
 
Yhden videon katsomisella voi sanoa, että idea toimii videolla, ei todellisessa maailmassa. Hauskin kömmähdys oli, että ”juna” näyttää olevan kumia, joka taipuu kaarteissa kuin letku.
Ei mutta sehän on peräti mullistava keksintö! Jos Helsingin metron M400-sarja tulevaisuudessa toteutetaan samalla tekniikalla, metroasemia voidaan jatkossa sijoittaa vapaasti myös kaarteisiin. Ja esim. Otaniemen (anteeksi, Aalto-yliopiston) aseman pidentäminen onnistuu täysin ongelmattomasti. Nyt täytyy heti saada joku toimikunta selvittämään tämän taipuvavaunuteknologian soveltamista Helsingin olosuhteisiin.
 
EL-radat eli elevated metrot kolisee melua ympäristöön todella paljon. Siksi New Yorkissakin ne aikoinaan kaivettiin maan alle.

Elevated tram olisi ehkä vähemmän ääntä tuottava...

Mutta kukaan ei uskaltaisi ehdottaa Töölön "metroa" rakennettavan ilmaratana edes ratikkana. Huh.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös