Helsingin yleiskaava 2016

Vs: Länsimetro

Vaikuttaahan bulevardin leveys suoraan tiiviyteen, mutta enemmän sillä on merkitystä tietenkin estevaikutuksen kautta. Jos nyt rakennetaan sellaista kun on suunniteltu, niin helposti käy niin, että se puoli kadusta, jolle Alepa tulee, käyttää lähikauppaa ja toinen puoli käy autolla marketissa, kun pelkästään matka kadun yli kestää kiertämisineen ja valojen odotteluineen kolme minuuttia. Vertailun vuoksi voisi todeta, että Hesperiankadut ylittää alle puolessa minuutissa.

No sillä tietenkin on merkitystä, miten leveitä kaistoja tehdään. Ja leveä bulevardi mahdollistaa leveämmät kaistat. Mutta ainakin oma käsitykseni on, että bulevardien leveyttä olisi tarkoitus hyödyntää lähinnä raitioteiden omina kaistoina ja reilunkokoisina puistokaistoina. Kaistoja varmaan on syytä olla kolmekin suuntaansa, mutta ei ylileveitä, ja suojateitä pitää olla riittävän tiheässä. Luulisin, että lopputulos voisi näyttää suunnilleen tältä. Itse bulevardit eivät välttämättä ole niin viihtyisiä, kuin ihmiset ehkä odottavat, mutta ideahan on, että bulevardin varteen tuodut umpikorttelit eristävät tehokkaasti melua, joten niiden taakse jää paljon tilaa viihtyisille alueille. Esimerkistä käy Mannerheimintie, joka itsessään on ympäristönä lähinnä keskinkertaista, mutta sen talomuurien taakse jää monta hyvää asuinaluetta, kuten Taka-Töölö, Laakso, Ruskeasuo ja Pikku-Huopalahti. Kannattaa katsoa kartalta, kuinka vähän tilaa nämä Mannerheimintien varren kaupunginosat vievät.
 
...reilunkokoisina puistokaistoina.

Havainnekuva Hesarin sivuilla.

Tuossa on ehkä reilut sata metriä seinästä seinään ja tuo puistokaista on juuri se, mitä en ymmärrä. Miten vaikea tässä pitäjässä on käsittää, että liikennevihreä kadun varressa, jossa kulkee yli 50k autoa päivässä, ei ole viihtyisää, vaikka siihen kuinka piirtäisi koripallokenttiä? Käytännössä tila tulee jäämään ihan kuolleeksi, luo tarpeetonta estevaikutusta ja tuhlaa koko matkaltaan korttelin verran rakennusmaata. Kadunvarsien pelikentät voivat toimia jossain Manhattanilla, jossa ihmisiä riittää noin kymmenkertaisella tiheydellä helsinkiläiseen uudisrakentamiseen verrattuna ja jossa maa on sula vähintään 9 kuukautta vuodessa.

Keskikaistale pois ja tilanne samanlainen puukuja mitä on Mechelininkadulla, Mäkelänkadulla jne. Riittää ihan hyvin ja luo sen viihtyisyyden, mitä tuollaiselle väylälle nyt on mahdollista luoda.
 
Havainnekuva Hesarin sivuilla.

Tuossa on ehkä reilut sata metriä seinästä seinään ja tuo puistokaista on juuri se, mitä en ymmärrä. Miten vaikea tässä pitäjässä on käsittää, että liikennevihreä kadun varressa, jossa kulkee yli 50k autoa päivässä, ei ole viihtyisää, vaikka siihen kuinka piirtäisi koripallokenttiä? Käytännössä tila tulee jäämään ihan kuolleeksi, luo tarpeetonta estevaikutusta ja tuhlaa koko matkaltaan korttelin verran rakennusmaata. Kadunvarsien pelikentät voivat toimia jossain Manhattanilla, jossa ihmisiä riittää noin kymmenkertaisella tiheydellä helsinkiläiseen uudisrakentamiseen verrattuna ja jossa maa on sula vähintään 9 kuukautta vuodessa.

Keskikaistale pois ja tilanne samanlainen puukuja mitä on Mechelininkadulla, Mäkelänkadulla jne. Riittää ihan hyvin ja luo sen viihtyisyyden, mitä tuollaiselle väylälle nyt on mahdollista luoda.

Tuosta itsekin ajattelin, että käsitys bulevarditilan viihtyisyydestä voi olla vähän ylimitoitettu. Tuon vision taustalla tosin on se ajatus, että muutaman vuosikymmenen kuluttua henkilöautoliikenne olisi muuttunut sähköiseksi, jolloin moottorimelu jäisi pois. Ilman liikennemelua tuollainen ympäristö voi toimia oikeinkin hyvin. Mitoitukseltaan tuo muistuttaa itse asiassa Esplanadia, joka on oikein viihtyisä, vaikka Esplanadeja pitkin kulkee tosiasiassa hyvinkin vilkas liikenne. Mutta kun nopeus on pieni, ei synny liiaksi liikennemeluakaan. Se hyöty tuollaisesta puistokaistaleesta on, että tien voi ylittää kahdessa erässä ja tämä laskee estevaikutusta. Samoin melu vähenee kadun reunoilla, jolloin kivijalkakaupan edellytykset paranevat. Mutta tuo väliin jäävä meluisa puistokaistale on vaikeasti mitenkään järkevästi hyödynnettävissä. Tuo havainnekuva voi olla todellisuutta muutaman vuosikymmenen kuluttua.

P. S. Itse havainnekuvassa tie on näköjään leikkauksessa. Silloin liikennemelu ei pääse leviämään puistoon eikä jalkakäytäville, mikä lisää viihyisyyttä. Toisaalta kadun ylittäminen onnistuu vain ylikulkusilloilla, mistä tietysti voi tulla estevaikutusta, jos siltoja ei rakenneta 50 metrin välein ja ajonopeus osaa nousta. Käsittääkseni tässä vaiheessa on vielä hakusessa, millaisia bulevardit oikeastaan olisivat. Ja varmaan tiestä riippuen pitää myös käyttää erityyppisiä ratkaisuja.
 
Viimeksi muokattu:
Krakovassa on tuommoinen "bulevardi", jota käyttää huomattava osa kaupungin läpiajoliikenteestä, ja jossa on leveähkö puistokaista keskellä. Ei tosiaan ainakaan Street Viewssa montakaan ulkoilijaa näy tuolla kaistalla, tosin kuva lienee aikaisin aamulla otettu...
 
Ei tosiaan ainakaan Street Viewssa montakaan ulkoilijaa näy tuolla kaistalla, tosin kuva lienee aikaisin aamulla otettu...

Autoliikenteen määränkin perusteella kuva on otettu hiljaiseen aikaan, oman kokemukseni mukaan kun tuolla "bulevardilla" liikennettä on kaistojen täydeltä ruuhka-aikojen ulkopuolellakin - ja keskikaistalla lähinnä katua ylittäviä jalankulkijoita.
 
Tuosta itsekin ajattelin, että käsitys bulevarditilan viihtyisyydestä voi olla vähän ylimitoitettu. Tuon vision taustalla tosin on se ajatus, että muutaman vuosikymmenen kuluttua henkilöautoliikenne olisi muuttunut sähköiseksi, jolloin moottorimelu jäisi pois. Ilman liikennemelua tuollainen ympäristö voi toimia oikeinkin hyvin. Mitoitukseltaan tuo muistuttaa itse asiassa Esplanadia, joka on oikein viihtyisä, vaikka Esplanadeja pitkin kulkee tosiasiassa hyvinkin vilkas liikenne. Mutta kun nopeus on pieni, ei synny liiaksi liikennemeluakaan. Se hyöty tuollaisesta puistokaistaleesta on, että tien voi ylittää kahdessa erässä ja tämä laskee estevaikutusta. Samoin melu vähenee kadun reunoilla, jolloin kivijalkakaupan edellytykset paranevat. Mutta tuo väliin jäävä meluisa puistokaistale on vaikeasti mitenkään järkevästi hyödynnettävissä. Tuo havainnekuva voi olla todellisuutta muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Noista bulevardi suunnitelmista tulee vähän mieleen Avenida de les Corts Valencianes. Matkaa Valencian keskustasta on noin 3 kiilometriä ja pian tämän kohdan jälkeen alkaa moottoritie. Kadun alla kyllä kulkee metro eikä ratikka.

https://www.google.fi/maps/@39.4890...!1e1!3m2!1s7qxHzD0LKM2kFZo_FtorAw!2e0!6m1!1e1

Eritasojakin tuolla kadulla on monissa isoissa risteyksissä, ne eivät kyllä ole kauhean näkyviä, kun eritasoja pitkin pääsee vain suoraan. Toisaalta liikennevihreä pitää yllättävänkin hyvin melua kurissa, vaikka nopeudet nousevatkin. Ikävä vaan, että Suomessa puut eivät ole lehdessä ympäri vuoden, mutta toimisivatkohan muovipuut?
 
Viimeksi muokattu:

Kyseinen havainnekuva on raportista, jossa on visiotasolla hahmoteltu erilaisia tapoja toteuttaa bulevardi. Käytännössä teknisemmässä suunnittelussa bulevardien lähtökohtana on noin 45 metrin katupoikkileikkaus, jossa on 2+2 autokaistaa ja raitiotie keskellä. Lisäksi kohtuullisen reilut puukaistat, joiden kohdalle toteutetaan tarpeen mukaan raitiotien pysäkit ja kääntymiskaistat.
 
Kyseinen havainnekuva on raportista, jossa on visiotasolla hahmoteltu erilaisia tapoja toteuttaa bulevardi. Käytännössä teknisemmässä suunnittelussa bulevardien lähtökohtana on noin 45 metrin katupoikkileikkaus, jossa on 2+2 autokaistaa ja raitiotie keskellä. Lisäksi kohtuullisen reilut puukaistat, joiden kohdalle toteutetaan tarpeen mukaan raitiotien pysäkit ja kääntymiskaistat.

Tuo 45 metriä kuulostaa aika kohtuulliselta. Jos ajatellaan reippailla mitoituksilla ja 60 km/h nopeusrajoituksella, niin tuon voisi jakaa esimerkiksi

Jalkakäytävä 6,0
Fillarit 2,5
Autot 7,0
Viherkaista/pysäkki/kääntymiskaista 3,5
Kiskoalue 7,0
Viherkaista/pysäkki/kääntymiskaista 3,5
Autot 7,0
Fillarit 2,5
Jalkakäytävä 6,0

Leveälle jalkakäytävälle mahtuu bussipysäkkikin, hätätilanteessa jopa syvennettynä. Tosin busseista pitäisi päästä kokonaan eroon. Ideaalitilanteessa katuverkko ja kaupunkirakenne voitaisiin tehdä niin, ettei bulevardeilla kulje busseja ollenkaan, vaan ratikoita syöttävät bussit ajavat bulevardin halki poikkikatua ja risteyksessä on pysäkki.
 
Autoliikenteen määränkin perusteella kuva on otettu hiljaiseen aikaan, oman kokemukseni mukaan kun tuolla "bulevardilla" liikennettä on kaistojen täydeltä ruuhka-aikojen ulkopuolellakin - ja keskikaistalla lähinnä katua ylittäviä jalankulkijoita.
Ihan sama on kokemus minullakin. Ehkä vielä pahempi ruuhka on yleensä tällä bulevardilla, Dietla-kadulla, jossa helsinkiläisiin suunnitelmiin verrattuna on sen verran enemmän yhteistä, että siellä on raitiotie. Mutta tosiaan tuokaan puisto ei juuri väkeä vedä ja kadun ylittäminen on melko vaivalloista. Tämäkin siis lienee kuvattu jonain kummallisen hiljaisena ajankohtana.
 
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tänään ehdotuksen yleiskaavaksi.

Yle: Helsingin yleiskaavaa tiivistettiin – viheralueita nakerretaan pelättyä vähemmän

Soininvaara: Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Kuten Soininvaarakin kommenteissaan toteaa, bulevardisointi on Helsingin suunnittelussa melko täydellinen suunnanmuutos, joka on tapahtunut yllättävänkin nopeasti. Kaavaehdotus oli pöydälle panemisineen lautakunnan käsiteltävänä reilun kuukauden. Poliittinen tyrmäys bulevardeille olisi kai tullut jos olisi tullakseen.
 
Epäilen, että moottoriteiden purkamisesta on kovin vaikea saada päätöksiä aikaan.

On niitä helppojakin tapauksia. Mm. Turunväylää puolentoista kilometrin pätkä, jossa ei ole moottoritien tasoisia liittymiä. Se muuttuu kaduksi helposti, jos päätetään.
 
Turunväylässä on myös se etu, ettei sisääntuloväylistä se vaikuttaa ehkä vähiten helsinkiläisten liikkumiseen. Sille on myös Tuusulanväylän ohella helpoin toteuttaa nopea raitiotieyhteys.

Noin muuten asiassa on helppo olla petterin linjoilla. Rautava ja muut ksln kokkarit ovat puolueensa järkevimmästä päästä, mitä tulee kaupunkisuunnitteluun. Kova vääntö asiasta vielä saadaan, kun on päätösten aika.

Jos pilottiin päästään, epäonnistumiseen eli perushelsinkiläiseen puolivillaiseen toteutukseen ei ole varaa. Onnistumisen ja epäonnistumisen määrittelee pitkälti kerrosneliöt, alueiden tehokkuus.
 
Takaisin
Ylös