Äänestys: Mitä Pisaran tilalle jos se ei toteudu?

Pasilan pullonkaula-asema on muuten noin 95 metriä leveä. Hesarin silta raiteiden käyttämältä osalta noin 50 metriä. Siinä voi sitten laskeskella, että miten paljon laiturit hisseineen ja liukuportaineen vaativat lisää tilaa, raiteet ennen ja jälkeen laitureita. Paljonko sillan alle tarvitaan lisää tilaa liikenneväylille, kannattaako se jopa rakentaa kahteen tasoon niin, että autot sukeltavat syvemmälle ja kevyelle liikenteelle sekä sporille jää nykyinen Hesarin taso.

Tuskin on satamiljoonaa tiukassa.
 
Tyypillinen ruuhkan ulkopuolinen kuormitus.

Muut argumenttisi lienevät korkeintaan yhtä rehellisiä.

Älä vaahtoa. Southernin aikataulujen mukaan Lontoon Victoriaan näyttää tulevan noin 44 junaa myös 8-9 välillä aamuruuhkassa. Kun erillisiä aikatauluja on viitisenkymmentä, en jokaista lappua kyllä tarkistanut läpi, kun jonkinlainen otos täsmäsi 1:1 wikipedian off-peak reittikuormituksiin. Ruuhkassa kyllä muutama juna kulkee kauemmas kuin ruuhkan ulkopuolella, mutta Victorian junaoperaatiomäärä näyttää olevan tuon otoksen perusteella ihan sama.
 
Viimeksi muokattu:
Otitko Southeasternin operoimat junat huomioon? Nehän ajavat myös Victorian asemalle.

Hmm. Southeasternilla näyttää aikataulun mukaan tulevan Lontoon Viktoriaan 15 junaa 8-9 ruuhkassa sisään, kun wikipedian luku on 11. Southern eli suurempi operaattori, jolla on wikipedian mukaan noin 29 lähtöä ja tuloa tunnissa vaikuttaa otoksen perusteella liikennöivän aika lailla saman määrän junia sekä ruuhkassa että ruuhkan ulkopuolella. Southernin aikatulut ovat kyllä aikamoista silppua. Gatwick Expressille menee loput 4.
 
Viimeksi muokattu:
Älä vaahtoa.

Hillitsisit itse omaa kuplimistasi. Väitteistäsi on aikojen saatossa löytynyt niin paljon puolitotuuksia, arveluita ja suoranaisia valheita, että jokainen järkevä ihminen epäilee jo lähtökohtaisesti.

Jos väität, että Victorian asemalla on saman verran junaoperaatioita kuin Helsingin asemalla, löytänet siihen lähteetkin.

Väitteessäsi, että Helsingin päärautatieaseman 19 laituriraidetta on "hyvin rajoitettu määrä", on ainakin jotain mätää, jos Victorian asemalla pärjätään suuremmalla ihmismassalla samalla laiturimäärällä.
 
Väitteessäsi, että Helsingin päärautatieaseman 19 laituriraidetta on "hyvin rajoitettu määrä", on ainakin jotain mätää, jos Victorian asemalla pärjätään suuremmalla ihmismassalla samalla laiturimäärällä.

Sen, että Britannian pidempiin juniin mahtuu enemmän ihmisiä ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Kannattaa myös huomioida, että Helsingin junaperaatiokapasiteettia rajoittaa se, että kaikkia junia ei voi järkevästi kääntää heti takaisin. Yksiraiteisilta osuuksilta tulevat pitkän matkan junat ovat niin usein poissa aikataulusta, että Helsingin päässä pitää olla pelivaraa enemmän kuin vaikka Lontoon Viktoria asemalla. Esimerkiksi Joensuun junaa ei vaan voi kääntää takaisin Joensuuhun 10 minuutin laituriajalla jos se on kerran viikossa 20 minuuttia tai enemmän myöhässä. Lähteviä junia on myös paha peruuttaa eli jättää vuoro ajamatta ongelmapäivinä sellaisilla reiteillä, joilla on yksi juna kahteen tai kolmeen tuntiin. Yksiraiteisten osuuksien häiriöiden kompensoiminen vaatii kapasiteetin syömistä, myös Helsingin asemalla. Ongelma vielä korostuu talvella.

Noista rajoituksista huolimatta Helsingin päärautatieseman junaoperaatioiden määrä ruuhkassa on jo nykyään varsin lähellä Lontoon Viktoriaa.
 
Viimeksi muokattu:
Sen, että Britannian pidempiin juniin mahtuu enemmän ihmisiä ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Kannattaa myös huomioida, että Helsingin junaperaatiokapasiteettia rajoittaa se, että kaikkia junia ei voi järkevästi kääntää heti takaisin. Yksiraiteisilta osuuksilta tulevat pitkän matkan junat ovat niin usein poissa aikataulusta, että Helsingin päässä pitää olla pelivaraa enemmän kuin vaikka Lontoon Viktoria asemalla. Esimerkiksi Joensuun junaa ei vaan voi kääntää takaisin Joensuuhun 10 minuutin laituriajalla jos se on kerran viikossa 20 minuuttia tai enemmän myöhässä. Yksiraiteisten osuuksien häiriöiden kompensoiminen vaatii kapasiteetin syömistä, myös Helsingin asemalla. Ongelma vielä korostuu talvella.

Britanniassa junien kääntöä helpottaa osaltaan myös se, että siellä lähes kaikki junat ovat sähkö- tai dieselmoottorijunia. Näin ollen ei tarvitse miettiä miten ja milloin junan asemalle vetänyt veturi saadaan uudelleen käyttöön, eikä tarvitse ajaa uutta veturia junan eteen muun liikenteen seassa.
 
Britanniassa junien kääntöä helpottaa osaltaan myös se, että siellä lähes kaikki junat ovat sähkö- tai dieselmoottorijunia. Näin ollen ei tarvitse miettiä miten ja milloin junan asemalle vetänyt veturi saadaan uudelleen käyttöön, eikä tarvitse ajaa uutta veturia junan eteen muun liikenteen seassa.

No eikös meilläkin ole käytössä ohjausvaunut!
 
No eikös meilläkin ole käytössä ohjausvaunut!

Paljonko vaatisi, että Eil ja Eif saisi muutettua ohjausvaunullisiksi? Ei taida niiden käyttöiällä enää kannattaa. Ideaalitilannehan olisi, että valtakunnassa ei enää käännettäisi matkustajajunia missään, mutta taitaa ottaa oman jäljellä olevan eliniän sen vision odotuksessa, enkä ole vasta kuin kolmannella kymmenellä.

Noilla matkustajamäärillä se ei tietenkään olisi taloudellisesti kannattavaa, mutta eipä ole oikeastaan mikään muukaan rautatieninfrahanke varsinaisesti taloudellisesti kannattava.

Meinasin änkyröidä tähän jotain siitä, että julkisilla varoillapa niitä maanteitäkin pidetään, mutta sitten tajusin, että taitaa olli pienempi osa, mitä polttoaineverosta menee tien pitoon.

Jenkeillähän vissiin pystytään suoraan osoittamaan aina, että mihin mitkäkin kerätyt verot käytetään, sillä joku oli listaillut näitä ja tienhoidon osuus polttoineveroista oli vain 30-45 %, toisin tämä sisälsi vissiin vain vissiin vain "highwayt" (joista kaikki eivät tosiaankaan ole mitään moottoriteitä), ja pikkuteiden rahoitus tulee eri tietä.
 
Viimeksi muokattu:
Paljonko vaatisi, että Eil ja Eif saisi muutettua ohjausvaunullisiksi? Ei taida niiden käyttöiällä enää kannattaa. Ideaalitilannehan olisi, että valtakunnassa ei enää käännettäisi matkustajajunia missään, mutta taitaa ottaa oman jäljellä olevan eliniän sen vision odotuksessa, enkä ole vasta kuin kolmannella kymmenellä.

Ainakin saman kuin mitä 2-kerrosvaunuille, eli vaunujen läpi menevän UIC-kaapelin (ohjauskaapelin) asennuksen + puskinten vaihdon työntöajoon sopiviksi. Sen lisäksi ovien ohjausautomatiikka voitaneen joutua päivittämään Sr2/Edo-yhteensopivaksi (ei kai välttämätön?). Tietysti tuollaisen Sr2 + n x Eil + Edo -junan ilmanvastus ei ole etenkään veturi edellä ajettaessa mitenkään hyvä, muttei se ole myöskään näillä "kaksikyttyräisillä" autojunilla.
 
Ainakin saman kuin mitä 2-kerrosvaunuille, eli vaunujen läpi menevän UIC-kaapelin (ohjauskaapelin) asennuksen + puskinten vaihdon työntöajoon sopiviksi. Sen lisäksi ovien ohjausautomatiikka voitaneen joutua päivittämään Sr2/Edo-yhteensopivaksi (ei kai välttämätön?). Tietysti tuollaisen Sr2 + n x Eil + Edo -junan ilmanvastus ei ole etenkään veturi edellä ajettaessa mitenkään hyvä, muttei se ole myöskään näillä "kaksikyttyräisillä" autojunilla.

Ajattelin kyllä, että VR tilaisi pienen sarjan yksikerroksisia ohjausvaunuja, onhan sillä muutakin yksikerroksista matkustajavaunukalustoa vielä. Nykyiset Edot joka tapauksessa lienevät jo nyt niin kovassa käytössä, että niitä riitä lähililiikenteelle.

Miksi puskimet pitäisi vaihtaa?
 
Ajattelin kyllä, että VR tilaisi pienen sarjan yksikerroksisia ohjausvaunuja, onhan sillä muutakin yksikerroksista matkustajavaunukalustoa vielä. Nykyiset Edot joka tapauksessa lienevät jo nyt niin kovassa käytössä, että niitä riitä lähililiikenteelle.
Siinä vaiheessa kun päärautatieaseman laiturikapasiteetti loppuu ovat Eil ja Eilf -vaunut viety Myllyojaan aikoja sitten ja tilalle hankittu jotain uutta kalustoa jossa on joko ohjausvaunut tai ovat moottorivaunuja.

Ja ennen sitä Eil-vaunuja voisi siirtää pois Helsingistä maakuntiien sähköistetyille taajamajunareiteile.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös