Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Tässä hiukan kuvia ja havaintoja Karlsruhen duoraitioteiltä
Pieni junanlähettäjä Freudenstadtin risteysasemalla
Matkailijat palaavat Forbachista Schwarzwaldissa duoratikalla. Vasemmalla Albtalbahnin pikku varikko
Näinkin voi rauhoittaa autojen läpiajoa - toistuvin duoraitiotien tasoristeyksin. 1 - raiteisella radalla 10 minuutin vuorotiheys
Tällaista on meininki Karlsruhen keskustan risteyksessä. Vaikka ympärillä pyörii mittava kaupunkiliikenne duoraitiovaunuilla, keskustelun ääni kuuluu parhaiten.
Karlsruhen väkiluvusta:
Tätä on hyvin hankala määritellä.
Karlsruhen kaupungin väkiluku on 282,595 (2002)
KVV - joukkoliikenneliiton väkiluku on noin 1,2 miljoonaa asukasta
Duoraitiotie palvelee laajempaa aluetta, noin 150 x 100 km.
Suuri osa palvelualueen kaupungeista on itsenäisiä keskuksia eikä suoraan Karlsruhen "lähiöitä".
Tilanne vastaa oikeastaan sitä, jos Tampereelta ulottuisi duoraitiovaunuliikenne Poriin, Raumalle, Jyväskylään, Turkuun ja Riihimäen kautta Lahteen ja Kouvolaan.
Nettisivulähteitä (harmi kyllä, nämä saksaksi):
Karlsruher Modell – sivusto duoratikasta:
http://www.karlsruher-modell.de/de/index.html
Karlsruhen Stadtwikin esittely raitioteistä
http://ka.stadtwiki.net/Portal_Schienenverkehr
Havaintoja duolinjoilta
Ajetut duo / S-linjat
S4 Heilbronn – Bretten - Karlsruhe to 23.6
S31 Karlsruhe – Rastatt to 23.6
S41 Freudenstadt – Forbach – Karlsruhe su 26.6
S1 Karlsruhe – Bad Herrenalb – Ettlingen - Karlsruhe su 26..6
S2 Karlsruhe – Rheinstetten – Karlsruhe ma 27.6
S5 Karlsruhe – Pforzheim – Mühlacker – Bietigheim-Bissingen ma 27.6
S1 / S2 eivät varsinaisia duolinjoja vaan duolinjan kaltaisia ”stadtbahn” – linjoja Karlsruhen ympäristöstä.
Pitkillä duolinjoilla hyvin suuri osa matkoista oli paikallisia eri asemien välillä. Karlsruheen saakka suuntautuvaa läpikulkevaa liikennettä oli pitkillä linjoilla vähän, eniten nopeimmissa pikavuoroissa. S5 Bietigheim – Bissingen – suuntaan syötti selvästi Stuttgartin suuntaan kulkevia paikallisjunia. Matkustajista suuri osa oli asiointiliikennettä, matkailijoita sekä koululaisia. S5 – linjalla oli loppupäässä DB:n konduktöörit ja lipuntarkastus.
Liityntäpysäköinti oli systemaattisesti järjestetty kyläkohtaisesti pieniksi yksiköiksi ratapihoilla oleville ”joutoalueille”. Pyörien, mopojen ja moottoripyörien liityntäpysäköinti oli systemaattisesti toteutettu katoksin ja se sijaitsi lähempänä vaunuja kuin autojen pysäköinti.
Kaikkialla linjojen varressa oli havaittavissa uutta rakentamista sekä palvelutoimintojen sijoittumista lähelle rataa. Söllingenin pysäkille oli rakentunut uusi pienkerrostalo viime käynnin jälkeen.
Freudenstadt – Forbach – Rastatt – linja ”Murgtalbahn” oli sähköistetty ja modernisoitu duoraitiotieliikennettä varten. Linja oli ”vuoristorata”, jolla oli ajoittain varsin jyrkkiä nousuja ja laskuja varsinkin heti Freudenstadtin kohdalla. Freudenstadtin päärautatieasema sijaitsi syrjässä keskustassa, ja muiden linjojen kiskobussit kohtasivat sillä. Duoraitiotielinja kulki lähempää keskustaa. Keskusta-asemalla mm. ”TramFun5” – ravintola.
Forbachin asemalla oli pieni varikko ja vanhassa asemarakennuksessa paikallinen Albtalbahnin ”päämaja”. Asemarakennuksessa oli lisäksi kaupungin vilkkain ravintola. Forbachin pikkukaupunki sijaitsi erittäin komeasti Murg-joen molemmin puolin; rautatie kaupunkia vastapäätä. Laaksossa oli paljon matkailukohteita, jotka mitä ilmeisimmin käyttivät raitiotietä matkustamismuotona, junassa oli paljon matkailijan oloisia kulkijoita.
Linja S1 Bad Herrenalbiin oli Ettlingenin jälkeen pääosin yksiraiteinen ja varsin ”rautatiemäinen”. Ettlingenin jälkeen yhdyskuntarakenne ei ollut yhtenäinen, vaan koostui erillisistä kylistä. Bad Herrenalbin kääntöpaikan asemalla oli pieni varikko ja sivuraiteita. Raitiotiellä kääntölenkki. Maanantaina ilta-aikaan Bad Herrenalb oli erittäin ”kuollut” paikka jossa vaikutti olevan paljon hotelleja. Palasimme Ettlingeniin, jossa oli jonkin verran kesäyöelämää keskeisellä aukiolla; linnassa oli teatteriesitys ja terassit sen johdosta auki.
Rheinstettenin S2 kulki hyvin ”konformistiseen” omakotitalolähiöön. Karlsruhen rajan ulkopuolella suuri osa radasta oli yksiraiteista, vaikka vuoroväli oli 10 minuuttia. Alue oli siistiä, mutta tylsyyteen asti tavanomaista. Päätepysäkin läheiseltä rataosalta oli valmiina vaihteet jatko-osuudelle, jolla linja voitaisiin kytkeä Rastattin suunnan rautatielle. Tästä kohdasta rataosa päätepysäkille oli kaksiraiteinen. Yhdelle pysäkille oli rakennettu suurimittakaavaisempi kerrostalo-palvelukortteli. Asuntokadun rauhoittamiseksi rata vaihtoi muutaman sadan metrin välein kadun puolta, jolloin autot joutuivat toistuvasti ylittämään raitiotierataa – joka estänee tehokkaasti läpiajoa. Neue Messe-pysäkille oli rakennettu uusi sivuraide.
Pieni junanlähettäjä Freudenstadtin risteysasemalla
Matkailijat palaavat Forbachista Schwarzwaldissa duoratikalla. Vasemmalla Albtalbahnin pikku varikko
Näinkin voi rauhoittaa autojen läpiajoa - toistuvin duoraitiotien tasoristeyksin. 1 - raiteisella radalla 10 minuutin vuorotiheys
Tällaista on meininki Karlsruhen keskustan risteyksessä. Vaikka ympärillä pyörii mittava kaupunkiliikenne duoraitiovaunuilla, keskustelun ääni kuuluu parhaiten.
Karlsruhen väkiluvusta:
Tätä on hyvin hankala määritellä.
Karlsruhen kaupungin väkiluku on 282,595 (2002)
KVV - joukkoliikenneliiton väkiluku on noin 1,2 miljoonaa asukasta
Duoraitiotie palvelee laajempaa aluetta, noin 150 x 100 km.
Suuri osa palvelualueen kaupungeista on itsenäisiä keskuksia eikä suoraan Karlsruhen "lähiöitä".
Tilanne vastaa oikeastaan sitä, jos Tampereelta ulottuisi duoraitiovaunuliikenne Poriin, Raumalle, Jyväskylään, Turkuun ja Riihimäen kautta Lahteen ja Kouvolaan.
Nettisivulähteitä (harmi kyllä, nämä saksaksi):
Karlsruher Modell – sivusto duoratikasta:
http://www.karlsruher-modell.de/de/index.html
Karlsruhen Stadtwikin esittely raitioteistä
http://ka.stadtwiki.net/Portal_Schienenverkehr
Havaintoja duolinjoilta
Ajetut duo / S-linjat
S4 Heilbronn – Bretten - Karlsruhe to 23.6
S31 Karlsruhe – Rastatt to 23.6
S41 Freudenstadt – Forbach – Karlsruhe su 26.6
S1 Karlsruhe – Bad Herrenalb – Ettlingen - Karlsruhe su 26..6
S2 Karlsruhe – Rheinstetten – Karlsruhe ma 27.6
S5 Karlsruhe – Pforzheim – Mühlacker – Bietigheim-Bissingen ma 27.6
S1 / S2 eivät varsinaisia duolinjoja vaan duolinjan kaltaisia ”stadtbahn” – linjoja Karlsruhen ympäristöstä.
Pitkillä duolinjoilla hyvin suuri osa matkoista oli paikallisia eri asemien välillä. Karlsruheen saakka suuntautuvaa läpikulkevaa liikennettä oli pitkillä linjoilla vähän, eniten nopeimmissa pikavuoroissa. S5 Bietigheim – Bissingen – suuntaan syötti selvästi Stuttgartin suuntaan kulkevia paikallisjunia. Matkustajista suuri osa oli asiointiliikennettä, matkailijoita sekä koululaisia. S5 – linjalla oli loppupäässä DB:n konduktöörit ja lipuntarkastus.
Liityntäpysäköinti oli systemaattisesti järjestetty kyläkohtaisesti pieniksi yksiköiksi ratapihoilla oleville ”joutoalueille”. Pyörien, mopojen ja moottoripyörien liityntäpysäköinti oli systemaattisesti toteutettu katoksin ja se sijaitsi lähempänä vaunuja kuin autojen pysäköinti.
Kaikkialla linjojen varressa oli havaittavissa uutta rakentamista sekä palvelutoimintojen sijoittumista lähelle rataa. Söllingenin pysäkille oli rakentunut uusi pienkerrostalo viime käynnin jälkeen.
Freudenstadt – Forbach – Rastatt – linja ”Murgtalbahn” oli sähköistetty ja modernisoitu duoraitiotieliikennettä varten. Linja oli ”vuoristorata”, jolla oli ajoittain varsin jyrkkiä nousuja ja laskuja varsinkin heti Freudenstadtin kohdalla. Freudenstadtin päärautatieasema sijaitsi syrjässä keskustassa, ja muiden linjojen kiskobussit kohtasivat sillä. Duoraitiotielinja kulki lähempää keskustaa. Keskusta-asemalla mm. ”TramFun5” – ravintola.
Forbachin asemalla oli pieni varikko ja vanhassa asemarakennuksessa paikallinen Albtalbahnin ”päämaja”. Asemarakennuksessa oli lisäksi kaupungin vilkkain ravintola. Forbachin pikkukaupunki sijaitsi erittäin komeasti Murg-joen molemmin puolin; rautatie kaupunkia vastapäätä. Laaksossa oli paljon matkailukohteita, jotka mitä ilmeisimmin käyttivät raitiotietä matkustamismuotona, junassa oli paljon matkailijan oloisia kulkijoita.
Linja S1 Bad Herrenalbiin oli Ettlingenin jälkeen pääosin yksiraiteinen ja varsin ”rautatiemäinen”. Ettlingenin jälkeen yhdyskuntarakenne ei ollut yhtenäinen, vaan koostui erillisistä kylistä. Bad Herrenalbin kääntöpaikan asemalla oli pieni varikko ja sivuraiteita. Raitiotiellä kääntölenkki. Maanantaina ilta-aikaan Bad Herrenalb oli erittäin ”kuollut” paikka jossa vaikutti olevan paljon hotelleja. Palasimme Ettlingeniin, jossa oli jonkin verran kesäyöelämää keskeisellä aukiolla; linnassa oli teatteriesitys ja terassit sen johdosta auki.
Rheinstettenin S2 kulki hyvin ”konformistiseen” omakotitalolähiöön. Karlsruhen rajan ulkopuolella suuri osa radasta oli yksiraiteista, vaikka vuoroväli oli 10 minuuttia. Alue oli siistiä, mutta tylsyyteen asti tavanomaista. Päätepysäkin läheiseltä rataosalta oli valmiina vaihteet jatko-osuudelle, jolla linja voitaisiin kytkeä Rastattin suunnan rautatielle. Tästä kohdasta rataosa päätepysäkille oli kaksiraiteinen. Yhdelle pysäkille oli rakennettu suurimittakaavaisempi kerrostalo-palvelukortteli. Asuntokadun rauhoittamiseksi rata vaihtoi muutaman sadan metrin välein kadun puolta, jolloin autot joutuivat toistuvasti ylittämään raitiotierataa – joka estänee tehokkaasti läpiajoa. Neue Messe-pysäkille oli rakennettu uusi sivuraide.
Viimeksi muokannut moderaattori: