Michigan Central Station

Koko Detroitin keskusta-alue on samantapainen. Noin joka kolmas talo seisoo tyhjillään juuri tuon näköisenä, ikkunat rikottuina, seinät töherrettyinä. Joissain taloissa on vain 1. kerros käytössä.

Virka-aikaan keskustassa on kyllä elämää, siellä on edelleen paljon konttoreita, mutta jo klo 18 iso osa keskusta-aluetta on lähes autiona. Tunnelma on hiukan aavemainen: pitkät, suorat, tyhjät kadut joita reunustaa rivi korkeita hylättyjä rakennuksia...
 
USA:n urbaanien raunioiden yksi taustasyy on joukkoliikenteen romuttaminen - josta juuri tämä kuva autiosta rautatieasemasta on hyvä esimerkki. Tehokas joukkoliikenne on tiiviin kaupunkikeskustan elinehto suurkaupungissa. Autoon pohjautuva kaupunkirakenne on toisenlainen eikä mahdollista tiivistä rakentamista.

USA:ssa kuitenkin useat kaupungit ovat päätyneet siihen, että joukkoliikenne on pakko palauttaa mm. keskustojen uudelleen elvyttämiseksi. Jopa Houston, jossa suuri osa keskustaa oli purettu ja tasoitettu pysäköintialueeksi, on lyhyessä ajassa kasvattanut keskustan asukasluvun muutamasta sadasta pariinkymmeneen tuhanteen. Joukkoliikenteen palauttaminen on (sielläkin) osa prosessia.

Detroit vain ei tietääkseni ole halunnut ottaa oppia.
 
Detroit vain ei tietääkseni ole halunnut ottaa oppia.

Tai ei ole pystynyt. Koko kaupunkihan on kärsinyt vakavasta taantumasta. Luultavasti siellä ei ole sen paremmin rahaa kuin uskoa tulevaisuuteen. Siellä on ehkä lopullisesti ylitetty kynnys jossa käytännössä kaikki elinkelponen on kadonnut varsinaisesta Detroitin kaupungista ja kaikki elämä on kehyskunnissa.

Detroit on myös autoteollisuuden kehto, joten psygologinen kynnys tunnustaa autoilun ongelmat sikäli kun ne ovat perustavanlaatuisia voi olla todella korkea. Ironista sinällään, että massa-autoilun synnyinpaikka on saanut kärsiä autoilusta ehkä kaikkein raskaimmin.

Tämä voi olla meille pieni muistutus mitä pahimmillaan voi käydä. Nyt kun Suomessakin noin 60 - 70% kotitalouksista on kaksi autoa, tuokin kehityskulku voi olla mahdollinen Helsingissä, Tampereella, Turussa tai Oulussa. Epätodennäköistä kyllä, mutta silti joukkoliikenne pitäisi täälläkin saada Keski-Eurooppalaiselle tasolle.
 
Olen käynyt Motownissa kolmesti. Joka kerta olen vuokrannut auton. Ei siellä yksinkertaisesti pärjää ilman – Los Angelesissa sen sijaan pärjäsi julkisilla ihan hyvin, vaikka kaupunki on jonkinlainen autokaupunkien isä.

Detroitissa on kyllä bussijärjestelmä. Se on suht edullinen käyttää, vaihdollinen matka maksaa $1,75 eli 1,31 € ja busseissa näkyy kyllä matkustajiakin, tosin selkeästi alemmista sosiaaliluokista. En osaa kommentoida verkon kattavuutta, vuorovälejä, liikennöintiaikoja tai mitään, kun en ole itse koskaa bussia käyttänyt. Kaupungissa on ollut myös laaja raitiotieverkosto, joka on ulottunut hyvinkin 16 km päähän ydinkeskustasta, mutta se on tietenkin autojen tieltä lakkautettu. Ydinkeskustassa automaattirata kiertää kehää, niin kuin monessa muussakin jenkkikaupungissa. Äärettömän kallis vekotin, johon ladattiin suuria odotuksia (elävöittää koko downtownin jne), jotka jäivät täyttymättä. Matkustaminen sillä maksaa $0,25. Miamissa vastaava vehje muutettiin lopulta ilmaiseksi matkustajille, että siellä olisi edes jotain käyttäjiä.

Itse Detroitin kaupungin alueella on jonkin verran kerrostaloasutustakin, mutta muuten tuo kaupunkiseutu on loppumatonta omakotitalomattoa, siellä täällä sitten paikalliskeskuksia ja pääteiden varsilla strip mall -tyyppisiä liikkeitä laajoine parkkialueineen. Suurimmat työnantajat ovat hujan hajan ympäri seutua, samoin suurimmat mallit (ostoskeskukset) siellä sun täällä missä sattuu. Katu- ja tieverkko on monipuolinen ja hyväkuntoinen, eikä varsinaisia ruuhkia ole mihinkään kellonaikaan. Moottoriteitä on paljon ja ne ovat nopeita.

Kevyttä liikennettä ei käytännössä ole. Yläasteikäiset pojat saattavat liikkua polkupyöräillä, kävelijöitä ei yksinkertaisesti näe, koska minnekään ei voi kävellä (poikkeuksena pienehkö ydinkeskusta päiväsaikaan, silloin siellä on suht vilkasta). Etäisyydet ovat pitkät.

Luulisin, että tehokkaan ja palvelevan mutta järkevänhintaisen joukkoliikenteen järjestäminen tuollaiseen kaupunkirakenteeseen, missä ei ole aitoa keskustaa taikka työpaikka/teollisuusaluetta, missä lähes kaikki asutus on omakotityyppistä ja missä ei kävellä edes muutaman sadan metrin matkoja voisi olla aikamoinen painajaistehtävä!
 
Eipä se joukkoliikenne kovin isossa roolissa muissakaan isoissa kaupungeissa ole. New Yorkissa on metro, ja taksit. Eipä paljon muuta. Jos Joukkoliikennettä halutaan kehittää, niin raha pitää luultavasti repiä jostain muualta kun Kongressiltä, eli valtiolta. Se kun ei myönnä rahoja tällä hetkellä kun sotimiseen..
 
Nuo Yhdysvaltojen esimerkit ovat minusta hyvä syy kannattaa kuntien pakkoliitoksia.

Esimerkiksi Detroitin ja Washingtonin keskustojen ränsistyminen johtuu merkittävältä osin siitä, että köyhtyvillä keskuskaupungeilla ei ole ollut varaa kehittää ympäristöä, kun taloudellinen painopiste on siirtynyt ympäristökuntiin.

Suomessakin olisikin syytä automaattisesti pakkoliittää kaikki kasvavat esikaupunkikunnat keskuskaupunkeihin, kuten historiasskin on tehty, etteivät keskuskaupungit joudu vaikeaan tilanteeseen.

Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän esikaupunkikuntien pakkoliittäminen keskuskaupunkiin on erittäin tärkeää. Erityisesti Turku, Helsinki ja Jyväskylä ovat vaarassa jäädä "keskuskaupungin loukkuun", jos asialle ei tehdä mitään.
 
Tässä päästiinkin lempiaiheeseeni, eli suurena Raision vihaajana tiedän että Turussakin on pakko syödä ainakin Raisio. Nyt rakennetaan Ikeaa sun muuta Reson puolelle ja palveluita on muutenkin siirtynyt Raision puolelle.
Eräs painava syy liitokseen olisi Kuninkojan-Haunisten joukkoliikenteen parantaminen. Totuus on se, että turkulaiset, joita on enemmän kuin raisiolaisia eivät niinkauan käy onnikalla Raisiossa kun ei sinne pääse yhteistariffilipulla. On tunnustettava että joukko sekalaisia kuntia pärjää huonommin kuin 1 iso.
 
Takaisin
Ylös