Viestiketju: Aleksin 1G-kuvasto

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Viiltävää analyysiä Blue1:sta; http://aleksik.1g.fi/#/blog/

Konetyyppien nimet pistävät ikävästi silmään. Avro RJ-85, (McDonnell Douglas) MD-80 tai MD-90, ATR 72 ja Boeing 717 ovat oikeat muodot. Viimeksi mainittuja valmistettiin Wikipedian mukaan 1998-2006, joten ovat ne kuitenkin 10-20 vuotta muita uudempaa teknologiaa, vaikkeivät toki enää tuliteriä.

Itse olen lentänyt Blue1/SAS:lla vaihdon kanssa Lontooseen viime vuosikymmenellä. Muistaakseni mennessä Tukholman ja palatessa Göteborgin kautta, ihan vain kun siten sai halvimmat liput. Kun on lomalla ja matkustaa niinkin kauas, parin tunnin lisäys matka-aikaan ei oikeasti tunnu juuri missään. Mitä nykytilanteeseen tulee, se ei taida olla kovin yllättävä SAS:n talousvaikeudet huomioiden. Toki siinä meni vähän hukkaan Blue1:n koneiden maalaus ja muu varsin viimeaikainen brändäys.

Alunperin kirjoittanut hezec

Konetyyppien nimet pistävät ikävästi silmään. Avro RJ-85, (McDonnell Douglas) MD-80 tai MD-90, ATR 72 ja Boeing 717 ovat oikeat muodot. Viimeksi mainittuja valmistettiin Wikipedian mukaan 1998-2006, joten ovat ne kuitenkin 10-20 vuotta muita uudempaa teknologiaa, vaikkeivät toki enää tuliteriä.

Avroja oli lisäksi käytössä RJ-100 -tyyppiä ja ATR't ovat 72-500 -mallia. Eivät SAS-ryhmää vaan Golden Airin joka alihankkii Blue1:lle Suomessa ja SAS'lle Ruotsissa. Atlantic Air lensi myös alihankintana Blue1:lle RJ-100:lla.

Mutta mitä muita uudempaa teknologiaa ne olivat? Ei noista koneista mikään ollut erityisen uutuudenkarhea vaan kaikki enempi vähempi sitä mitä muilta jäi yli. Esimerkkinä vaikkapa B717-laivue joka tuli Spanairin konkasta laitettavaksi jonnekin ja kas, Blue1 oli sopiva paikka kaataa nuo roskat. Entiset kanariantaksit alkoivat lentää niille huonosti sopivia reittejä mutta kun muutakaan ei ollut, niin niillä lennettiin ja lennetään yhä.

MD't ovat DC-9:n uudempia versioita ja DC-9 on tullut kaupalliseen käyttöön 1965. Toki niissä on tehty paljon muutoksia vuosien varrella mm. moottoreihin ja avioniikkaan, mutta MD-82/83/87/88/90 perustuvat samaan konstruktioon kuin ysit. Mc Donnel-Douglasin ja Boeingin kaupan jälkeen samaa konetta myytiin ensin MD-90 nimellä jonka jälkeen Boeing 717 -nimellä.

ATRaimet taas ovat 80-luvun tuotantoa, muistaakseni ATR-42 on 84-85 esitelty laite ja siitä on myöhemmin moottori- ja siipimuutoksilla tehty AnnetaanTakaisinRanskaan-72. Kelpo koneita polttoainetaloudeltaan mutta hitaita sekä kuormata että lentää.

Avrot taas ovat nelimoottorisina useammin ja enemmän huollettavia brittiläisen koneenrakennuksen voimannäyttöjä. Kumpikaan näistä kahdesta viimeisestä (RJ't tai ATR't) ei sovi putkessa kuormattavaksi matalien laskutelineiden johdosta joten niitä kuormataan ja puretaan bussimatkan päässä lentoasemarakennuksesta joissa on putket. Niinpä kääntöajat ovat pidempiä kuin putkessa kuormattavilla koneilla.

SAS toki lentää vielä MD87/88 -koneita mutta vain siksi että se on p.a. eikä pysty vaihtamaan juoppoja romuja pois. Viimeinen MD83 taisi mennä viime syksynä eläkkeelle kun MD88't menivät esim. Suomen valtion kolhoosilta Finnairilta eläkkeelle kohta 15 vuotta sitten mm. Flying Finnille dry leaseen.

Alunperin kirjoittanut hezec

Itse olen lentänyt Blue1/SAS:lla vaihdon kanssa Lontooseen viime vuosikymmenellä. Muistaakseni mennessä Tukholman ja palatessa Göteborgin kautta, ihan vain kun siten sai halvimmat liput. Kun on lomalla ja matkustaa niinkin kauas, parin tunnin lisäys matka-aikaan ei oikeasti tunnu juuri missään. Mitä nykytilanteeseen tulee, se ei taida olla kovin yllättävä SAS:n talousvaikeudet huomioiden. Toki siinä meni vähän hukkaan Blue1:n koneiden maalaus ja muu varsin viimeaikainen brändäys.

Koneiden maalailu toki maksaa jotain mutta esim. viikottaisiin polttoaineostoihin tai palkkakuluihin nähden kysymyksessä on ihan marginaalisen pieni kustannus. Viime syksynä aloitettiin matkustamoiden uudelleen verhoilu uuden johdon pontevana ja silmään näkyvänä tekona mutta perustosiseikka on kuitenkin se, että Blue1:llä ei ole ollutkaan todellista mahdollisuutta pärjätä lentomarkkinoilla. Norwegianin tulo Suomen ilmatilaan paljasti B1:n ja Finnairin mukavan duopolin särkyväksi ja molemmat yhtiöt olivat kykenemättömiä vastaamaan kilpailuun vapailla markkinoilla. B1:n emon ollessa samanlainen mutta vielä vanhempi dinosaurus kuin Finnair, on yhtälö ollut jo pitkään odottamassa ratkaisemistaan; henkilöstö on kupannut omiin palkka- ym. etuihinsa yhtiöiden kilpailukyvyn ja kansalliset ylpeydet on pidetty iskussa veltolla yritysjohdolla ja puupäisillä poliitikoilla jotka ovat turvanneet ilmaherruuden.

Blue1 ei ole siis mikään menetetty mahdollisuus vaan se on ollut vain SAS'n yhden karille ajaneen strategian suomalainen ilmenemä. Samanlaisia on ollut Air Baltic, Estonian Air ja aikaisemmin mainittu SpanAir joissa SAS on paitsi pyöritellyt itselleen sopimatonta kalustoa, myös puuhastellut liiketoimintaa. Blue1 on nyt menossa SAS'n liikenteen osaksi voimakkaammin ja poistunee itsenäisten yhtiöiden listalta piakkoin. Veikkaukseni on, että kaiken maailman Dubrovnikit yms. puuhastelukohteet epäsopivalla kalustolla (115 paikkainen kone (B717) tuntikausien lennolle heikolla matkustajavirralla) saanevat pikaisen lopun, yhtiön organisaatio puretaan, laitetaan B717't takaisin liisariyhtiön riesaksi ja keskitytään lentämään SAS'n hubeihin Kastrupiin ja Arlandaan syöttöä. Kuopioon, Pietarsaareen tm heikkojen matkustajavirtojen paikkoihin voidaan lennellä jollain turbopropeilla alihankkijoilla jolloin ei tarvitse SAS'n (Blue1:n) työehtosopimusten kanssa painia vaan thaimaalainen cabin crew hoitaa asian kuten tähänkin mennessä.

Ai niin. Lensin OUL-HEL -väliä B1:llä viime syksyyn saakka parhaimmillaan/pahimmillaan 3 krt viikossa. Olen siis minäkin joskus päässyt kyytiinsä.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Kumpikaan näistä kahdesta viimeisestä (RJ't tai ATR't) ei sovi putkessa kuormattavaksi matalien laskutelineiden johdosta joten niitä kuormataan ja puretaan bussimatkan päässä lentoasemarakennuksesta joissa on putket. Niinpä kääntöajat ovat pidempiä kuin putkessa kuormattavilla koneilla.

Helsinki-Vantaalla ainakin oli - ja eiköhän ole nykyäänkin - T1:n puolella osassa putkia sellainen erillinen alempana oleva kapea rullaovi, johon laskeuduttiin muutama porras alaspäin putkesta. Ainakin Finskin (Aeron) ATR:t käyttivät niitä. Jossain vaiheessa eivät muuten edes käyttäneet tuuppareita, vaan hurauttivat negatiivisilla säätölapakulmilla itse irti. Jotenkin on sellainen mielikuva, että myöhemmin se kiellettiin ja joutuivat turvautumaan tuuppareiden apuun.

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Helsinki-Vantaalla ainakin oli - ja eiköhän ole nykyäänkin - T1:n puolella osassa putkia sellainen erillinen alempana oleva kapea rullaovi, johon laskeuduttiin muutama porras alaspäin putkesta. Ainakin Finskin (Aeron) ATR:t käyttivät niitä. Jossain vaiheessa eivät muuten edes käyttäneet tuuppareita, vaan hurauttivat negatiivisilla säätölapakulmilla itse irti. Jotenkin on sellainen mielikuva, että myöhemmin se kiellettiin ja joutuivat turvautumaan tuuppareiden apuun.

Joo, totta, on edelleenkin noita matalalle laskeutuvia putkia, olin jo unohtanut nuo. En tosin ole nähnyt matalia koneita aikoihin siellä mutta eihän se sitä tarkoita etteikö edelleen noin tehtäisi kuten sanot.
Negatiivisilla lapakulmilla peruuttaminen on varmasti taaksejäänyttä elämää ettei aseman lasit painu sisään ilmanpaineesta joten lienevät traktorihommissa, jos noissa käyvät, kuten kaikki muutkin. Ja saishan sen suihkumoottorinkin reverssille...

Traktoripalveluilla puolestaan asema tekee muutaman euron :-)

Tämä nyt menee jo nipottamiseksi, mutta kun sinulle on jo kerran näistä koneiden nimistä huomautettu, niin ottaisit opiksesi.

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Art72

ATR 72.

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Saab200

Saab 2000.

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Embaer 175 ja Embaer 190

Embraer 175 ja Embraer 190.

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

(mukaan lukien osa HEL-ARN ja osa maakuntien lennoista ARN:n)

Jos nyt välttämättä haluaa lyhennettä käyttää, niin "ARN:aan" (lyhenne taipuu kuin sana mistä se on lyhennetty). Sujuvampaa olisi kuitenkin kirjoittaa Arlandaan.