Viestiketju: Tanskalainen hJulekalenteri

Eilisessä "luukussa" nähtiin asjanmukaisia ratikkakuvia Köpiksen ykköslinjalta mm. 1950/60 -luvuilta. Välähdys "Frøken Düsseldorfeista", joita Helsinki havitteli mutta menivätkin Egyptiin Aleksandriaan, sekä surun päivä vuodelta 1967, jolloin ykkösestä tuli kumipyörälinja.

Kakkosluukku, værsgo'. Taatusti terveellisempää herkkua, kuin mitä Mette Blomsterberg saa aikaan ohjelmasarjassaan "Tanskalaisten lempikakut".

Kakkosluukun takaa paljastui tarina vaunusta Rheinische Bahngesellschaft 2412. Tämä Düsseldorfilainen nivelvaunu oli lainassa 1957/58 koeajossa Köpiksessä. Vuonna 2002 se hankittiin Skjoldenæsholmin museon kokoelmiin ja on muutettu näyttämään siltä, miltä se näytti Köpiksen koeaikana (tankovirroitin + linjakilvet).

Luukkuun kolme.

Kolmosluukusta paljastui se, että Köpiksen kolmoslinjalla liikennöitiin kaksikerrosratikoilla vuoteen 1922 asti. Nykyään tuonaikaiseen matkustusmukavuuteen pääsee Skjoldenæsholmissa.

Nelosluukussa tietty Köpiksen linja 4, joka muuttui jo vuonna 1955 bussilinjaksi 40.

Vitosluukussa Köpiksen viimeisenä linjana, 23.4.1972 lakkautettu vitoslinja (Husum-Formosavej) Lunding-telivaunuineen. Ib Lunding muotoilema funkistyylinen vaunusarja näki päivänvalon vuonna 1930.

Kutosluukku. Linjan 6 (Ålholm Plads - Ryparken) 1950-luvun kuvakavalkadissa näkyy nk. "scrapvogne" -vaunuja. Raitioteiden oma konepaja uudelleenkoritti 44 moottori- ja 65 perävaunua vuosina 1942-47. Jokunen perävaunu kytkettiin Lunding-moottorivaunujen perävaunuksi, jolloin syntyi nk. "Bastardvogntog" ("Äpäräjuna"). Scrapvognet hylättiin vuosina 1964-67.

Seiska. Linja oli Köpiksen vanhimpia, hevosliikenne alkoi eilen päivälleen 145 vuotta sitten 6.12.1867. Oli myös ensimmäinen sähkökäyttöinen linja, kun liikennöinti sähköakkuratikoilla aloitettiin vuonna 1897. Muuttui "täysveriseksi" sähköraitiolinjaksi viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1902 ja lakkautettiin 25.4.1971, vain päivä Turun kolmoslinjan sisäkehän lakkautuksen jälkeen.

Keväällä 1958 seiskalla (Nørrebro station - Kongens Nytorv) kokeiltiin Hampurin proto-PCC (La Brugeoise & ACEC, 1951) vaunua 3060 kuukauden ajan. Hampurissa vaunun telien keskiöiden väli oli liian pitkä, eikä se myöskään tuottanut Köpisläistä tilausta. Koeajojen jälkeen se myytiin Brysseliin, jossa oli liikenteessä (vaununumerolla 7000) vuoteen 1994 saakka. On tällä hetkellä lainassa Skjoldenæsholmissa Hampurin värityksessä/vaununumerolla + Köpisläisillä linjakilvillä, virrottimena kuitenkin Hampurin ja Köpiksen tankovirrottimen sijaan yksipolvivirrotin.

Linja kasi Bellahøj - Christianshavn. Linja käynnistyi kauramoottorivetoisena vuonna 1873, sähköistyi 1901 ja sitä liikennöitiin viimeisen kerran vappuaattona 1965. Aivan elokuvapätkän alussa nähdään Borups Allé nykyasussaan. Aika ikävän tylsän näköistä, kun verrataan raitiovaunukauden ajankuviin.

Kasilinja oli aikalaisrevyiden eniten parodioitu linja. [spekulaatio]Sanaleikki otte (kahdeksan) ja siihen sanaan melkein sointuva monikkosana kåde (1. iloiset ja 2. k**maiset - alkuosa sointuu sanaan viima) - "Iloisia (tai tanskalaiset tuntien, siinä toisessa mielentilassa olevia) ihmisiä kasin ratikassa"[/spekulaatio].

Köpiksen "satamalinja". Tai siis ysilinja (Kammasvej - Holmbladsgade), joka perustettiin vuonna 1904, kun Vapaasatamaan piti saada paremmat liikenneyhteydet. Linja kulki kehämäisesti keskustan ympäri pohjoispuolitse. Alkuvuosina tarkoituksena oli muodostaa linjasta rengaslinja, mutta suunnitelma tyssäsi noin kilometrin pituiseen pätkään, jolle kiskotusta ei koskaan saatu aikaiseksi. Vappuaattona 1966 linjaa liikennöitiin viimeistä kertaa.

Linie 10. Kymppilinja sai alkunsa hevosraitiotiestä keskustasta luoteeeseen. Sölvgadens Sporvej aloitti hevosvaunuliikenteen Sankt Annæs Pladsilta Tagensvej'n ja nykyisen Rovsingsgaden risteykseen saakka lähteestä riippuen joko vuonna 1885 tai 1889. Linja kulki keskustan ulkopuolella maaseutumaisessa maastossa - nykyisen Tagensvej'n alkuosa oli ruohikkoista yhteismaata, joka toimi armeijan harjoittelualueena. Vasta vuonna 1899 armeija antoi luvan pidentää Tagensvej'tä keskustan suuntaan, hevosraitiotie oli siihen saakka kulkenut omalla radallaan alueen halki. Sölvgadens Sporvej'n taustalla oli teollisuuspamppu S.C. Hauberg, joka rakennutti raitiotien kuljettamaan työläisiä Köpiksen keskustasta tehtaalleen Tagensvej 86:een.

Vuonna 1902 otettiin käyttöön linjanumerot, ehti siis kantaa linjanumeroa ennen sähköistystä vuonna 1905, toiseksi viimeisenä kauramoottorilinjana. Sähköistysjärjestelmä olikin silloin mielenkiintoinen. Pelättiin, että kiskoissa kulkeva paluuvirta rikkoisi katujen alaiset vesi- ja kaasujohdot, joten paluuvirralle piti rakentaa oma ilmajohto. Tämä johdinautomainen ilmajohdotus oli käytössä vuoteen 1912, jolloin linjalla aloitettiin perävaunuliikennöinti.

Sinikeltaisen ("ruotsalaislinjan" ) kympin (Emdrup - Toftegårds Plads) ratikat kulkivat viimeisen kerran 12.10.1968.

Miehitysaikakuden lapsi - linja 11. Aivan kuten Helsingissä, perustettiin Köpikseenkin huhtikuussa 1944 kokonaan uusi ratikkalinja 11 *) (Husum - Kongens Enghave) avittamaan kuormitettuja linjoja 5 ja 16. Köpiksessä tämä linja oli pitkäikäisempi kuin sisarensa Helsingissä, lakkautettiin vasta heinäkuussa 1958.

*) Linjanumero 11 vapautui vuonna 1940 kun bussilinja 11 (Fredriksberg Runddel - Kongens Nytorv) jouduttiin lakkauttamaan benzin- ja rengaskumipuutteen takia.

Linjanumero 12 ei ollut käytössä ratikkapuolella, sen sijaan vuosina 1938-45 liikennöi kaupungin raitiotieyhtiö yhteistyössä Nordsjællands Elektricitets og Sporvejs Aktieselskabin kanssa johdinautolinjaa 12 Nørreportista Köpiksen pohjoispuolelle. Sodan päättyessä liikennöinti oli ajoittain keskeytetty ja kun säännöllinen trollikkaliikenne jälleen aloitettiin, tuli linjanumeroksi silloin 23.

Päivän luukussa nähdään Skjoldenæsholmin ratikkamuseon joulunvalmisteluja. Lumen aurausta vanhalla asianmukaisella menetelmällä...

Linja 13. Linjan "esihistoriaan" kuului hevosraitiotievaihe vv. 1868-1903. Vasta vuonna 1915 alkoi sähköistetty liikenne linjalla 13. Köpiksen vuoden 1960 raitiotiesuunnitelman perusteella tämä linja ei ollut tärkeimpien joukossa, joten se lakkautettiin melko varhaisessa vaiheessa. Viimeinen liikennepäivä oli 31.10.1964.

Låge fjorten kuten tanskaksi sanotaan. Linjan 14 historia ulottuu vuoteen 1841 asti, jolloin liikennöinti aloitettiin hevosomnibusseilla. Kauramoottorien työ helpottui, kun osalle linjaa saatiin ratikkakiskotus vuonna 1863. Kauramoottorit korvattiin vuonna 1884 höyryratikoilla. Liikennöinti ei ollutkaan menestys, joten onkaratikat pistettiin eläkkeelle vuonna 1892. Kesti 12 vuotta ennen kuin liikenne jälleen aloitettiin vuonna 1904, sähköraitiotielinjalla 14. Viimeinen liikennöintipäivä Ålstrupvejn ja Charlottenlundin välisellä osuudella oli 16.10.1965.

Edit: Löytyi kuva linjan 14 raitiotiejunasta Rådhuspladsenilla vuonna 1936. Perävaununa KS 1143, eli yksi niistä avoperävaunuista, jotka HRO osti Helsingin kesäolympialaisia 1940 varten.

Linja 15. Gentoften kunnan ja TKES (eli Tuborg-Klampenborg Elektriske Sporvej) -raitioyhtiön neuvottelut johtivat liikennöinnin aloittamiseen 30.12.1908 Köpiksen keskustasta pohjoiseen Ordrupiin. TKES oli De kjøbenhavnske Sporveje (DKS) -yhtiön tytäryhtiö. Linjaa 15 (kuten myös sisarlinjaa 14) liikennöi tytär- ja emoyhtiö yhdessä. Vuonna 1911 Kööpenhamina kunnallisti emoyhtiön yhtiöksi Københavns Sporveje (KS). Tytäryhtiö itsenäistyi yhtiöksi Nordsjællands Elektricitets- og Sporvejs Aktieselskab (NESA) ja sen pääomistaja oli Gentoften kunta. Omistajamuutokset eivät vaikuttaneet liikennöintikäytäntöön.

Juutuubissa ei näkynyt yhtään NESAn vaunua, johtunee ehkäpä siitä, että yhtiö luopui vuonna 1953 raitioliikenteestä. Kuva NESAn raitiotiejunasta linjalla 15. Moottorivaunun rakensi DKS tytäryhtiölleen vuonna 1908, kylkinumerolle 581. NESAn kylkinumeroksi tuli 912 ja moottorivaunu siirtyi 18.8.1852 KS:lle saaden taas uuden kylkinumeron, 281.

Linjan 15 merkitys väheni kun NESA luopui liikennöinnistä (v. 1953) ja linja kulki pelkästään Köpiksen kunnan sisällä. Linjan viimeinen liikennepäivä oli 30.10.1963.