Tanskalainen hJulekalenteri

Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge seksten

Sweet sixteen on Youtube. Pätkässä keskitytään lähinnä Düsseldorf -neitokaisiin linjalla 16. Liikenne aloitettiin 15.10.1920 "puhtaalta pöydältä" osuudella Vestre Kirkegaard - Nørrebro. Toukokuussa 1924 avattiin linjapidennys Köpiksen rajojen pohjoispuolelle, Gladsaxen kunnan Søborgiin (Søborg Torv). Vuosien saatossa linja kehittyi yhdeksi tärkeimmistä. Søborgin kaupunginosalle linja merkitsi huomattavaa väestönkasvua, kun Köpiksen keskustassa asuneet (käsi)työläiset saattoivat muuttaa maaseudun uusille väljemmille omakotialueille. Linjan viimeiseksi ratikkaliikennepäiväksi tuli 25.4.1970.

Linjan 16 pysäkkikilpi, jossa on mitä todennäköisimmin luodinreikä. Ei tunneta millä pysäkillä kilpi on sijainnut eikä tarinaa reiän synnystä. Tiedossa on vain se, että reikä on syntynyt natsimiehityksen aikana.

Sodanjälkeistä myldretidiä (ruuhka-aikaa) Nørrebrogadella vuonna 1951. Pyöräily ei silloin ollut uhka raitioliikenteelle! Kuvassa näkyy ainakin 9 raitiovaunua tai raitiotiejunaa. Lähimpänä kameraa Lunding -moottorivaunu 567 (liikenteeseen 20.12.1937 ja oli käytössä raitioliikenteen lopetukseen saakka v. 1972) linjalla 16.
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge sytten

Linie sytten. Linjan 17 esihistoria on mitä mielenkiintoisin. Frederiksberg Sporvejsselskab aloitti liikennöinnin Köpiksen keskustasta naapurikaupunki Frederiksbergin puolelle vuonna 1872. Nimestään huolimatta yhtiön kalusto koostui raideohjatuista hevosomnibusseista - kuvassa etummaisin näkyvä pyöräpari oli kiskoihin alaslaskettava/kiskoista ylösnostettava ohjauspyöräpari. Koska radalla ei ollut kohtausraiteita, joutui jompikumpi hevosomnibussi siirtymään radasta sivuun kohtaustilanteissa.

Vuonna 1899 käynnisti Frederiksberg Sporvejs- og Elektricitets Aktieselskab ensimmäisenä yhtiönä sähköraitiotieliikenteen Köpiksen seudulla. Yhtiö syntyi em. FS:n yhdistyessä Falkoneralléens Sporvejsselskabiin. Yhtiön päälinja (hovedlinjen) muistutti vasemmalle kyljelleen kaadettua U-kirjainta. Moottorivaunukalusto koostui yksinomaan kaksikerroksista vaunuista, kuvassa Vanløsen asemalle johtaneen pidennyksen avajaisjuna koristeluineen ja juhlaliputuksineen 8.12.1914.

Köpisen raitiotieyhtiö osti FSEA:n vuonna 1919. Entinen päälinja pilkottiin siten, että eteläisestä linjaosuudesta muodostettiin Köpiksen uusi linja 17 (Raadhusplads - Vanløse) 1.11.1919. Linjalla liikennöitiin sen koko olemassaolon ajan pääasiallisesti entisen FSEA:n kerrosvaunuilla. Linja ei ollut kovin pitkäikäinen, se lakkautettiin 24.6.1931 yhdistämällä linjaan 14 (joka siis pidennettiin Raadhuspladsilta Vanløseen).
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge atten

Piirka sanoi:
Vuonna 1899 käynnisti Frederiksberg Sporvejs- og Elektricitets Aktieselskab ensimmäisenä yhtiönä sähköraitiotieliikenteen Köpiksen seudulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Päälinjan ohella FSEA käynnisti Köpiksen keskustasta katsottuna kehämäisen poikittaislinjan "Tværlinjen" myöskin vuonna 1899. Kuten päälinjalla, myös tällä linjalla oli moottorivaunukalusto kaksikerroksista. Vuonna 1919 yhtiön siirtyessä Köpiksen omistukseen, sai se linjanumeron 18. Kerrosvaunut olivat käytössä vuoteen 1933 saakka, ja itse linja lakkaantui 20.7.1958.
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge nitten

Piirka sanoi:
Miehitysaikakuden lapsi - linja 11.
Klikkaa laajentaaksesi...

Melkein samaa voidaan sanoa linjasta 19. Köpikseen perustettiin kahdesti raitiolinja numerolle 19. Ensimmäisen kerran, kun Valbystä pääsi keskustaan 1.2.1921 alkaen. Linjaa pidennettiin vaiheittain 1.3.1923 mennessä Christianshavniin, jolloin 19 toimi kutosen (Valbyn päässä) sekä kasin (Christianshaviiin) apulinjana. Liikenne tällä linjalla lakkautettiin jo 27.7.1927.

Miehityskaudella vapautui linjanumero 19 vuonna 1940 kun bussilinja 19 (Vanløse - Kongens Nytorv) jouduttiin lakkauttamaan benzin- ja rengaskumipuutteen takia. 7.12.1943 aloitettiin liikenne linjalla 19 (Øresundsvej - Bispebjerg). Kuten sitä seuraavana vuonna aloittanut ratikkalinja 11, toimi tämäkin kuormitettujen linjojen 5 ja 16 apulinjana. Øresundvej'ltä keskustaan yhdessä vitosen kanssa ja sieltä Bispebjergiin yhdessä linjan 16 kanssa. (Linja 11 avusti linjan 16:n eteläpäätä ja vitosen pohjoispäätä). 1950-luvulla (6.10.1952) sai linja 19 oman ruuhkalinjan Rådhuspladsenilta Slangerup -radan Lygtenin asemalle Nørrebrossa. Ruuhkalinjan tunnus muuttui 14.7.1956 19x:ksi.

Linja 19 oli pidempiaikaisempi, kuin sisarlinja 11. Se lakkautettiin 31.10.1964. Linjan 19x viimeinen liikennöintipäivä oli 1.2.1958.
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge tyve

Köpiksen linja 20 aloitti liikennöinnin 1.12.1927 "uloimpana kehälinjana" alunperin Valbyn asemalta Nørrebron asemalle. Kolme vuotta myöhemmin otettiin käyttöön eteläpään linjapidennys Toftegårds pladsille. Reitillä suoritettiin vuosien saatossa kaluston koeajoja. Mikäli koeajot onnistuivat, voitiin kalustoa käyttää muuallakin ratikkaverkolla. Linjan viimeisenä liikennöintipäivänä 10.2.1958 ratikat kulkivat vielä aamupäivällä. Korvaavan linjan 39 ensimmäinen bussi lähti klo 13.37 Toftegårds pladsilta kohti Nørrebron asemaa ja edelleen Svanemølleniin.
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge enogtyve

Varoitus! Tämänpäiväisen luukun takaa paljastuu bussitusta linjalla 21. Kaksykkönen on vanhin yhä edelleen liikennöitävä bussilinja Köpiksessä, aloituspäivä 29.8.1934. Reitti kulki Toftegårds pladsilta kehämäisesti Hellerupiin, lähestulkoon muuttumattomana vuoteen 1974 saakka, jolloin HT (Hovedstadsområdets Trafikselskab) perustettiin. Nykyisin Movian kilpailuttaman linjan 21 reitti on noilta ajoilta hieman muuttunut. Hellerupissä pidennys Skelstenen -monumentilta Hellerupin asemalle ja eteläpäässä Toftegård pladsin sijaan ajetaan Rødovren asemalle.
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge enogtyve

Piirka sanoi:
Varoitus! Tämänpäiväisen luukun takaa paljastuu bussitusta....
Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärtäisin kyllä varoituksen, jos bussilinjana mainostettaisiin pakettiautolinjaa, mutta semmoistestahan ei edes nyt ole kyse, vaan ihan asiallisesta luukusta.
 
Jep, ratikat loppuivat, melkein. Olisi vielä ratikkalinja, NESAn linja 26 (ehkä sitten tapaninpäivänä?). Kakskakkonen on sekin dösalinja vanhimmasta päästä. Liikenne aloiettu 20.7.1938 ja yhä porskuttaa. Alkuperäinen eteläinen päättäri on siirtynyt Toftegård pladsilta nykyiselle Brøndbyøsterin asemalle ja pohjoisessa päässä on pidennetty Bystævnetiltä Husum torville. Varoitus tuli vain puhtaasta halusta varoittaa bussiallergikkoja *) ;) avaamasta eilistä luukkua. Okei, oli siellä ainakin yksi ajanmukaiskuva, jossa näkyi sekä kaksykkösen bussi sekä ratikka.

*) Toissapäivänä meinasi ak. sairastua bussiallergiaan, kun matkustamoon tunki pakokaasua - pitää varmaan seuraavaa reissua varten käydä ostamassa jonkinmaalainen kaasunaamari. :smile:
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge treogtyve

Johdinautolinja 23. Ratikkayhtiö aloitti yhdessä NESAn kanssa johdinautoliikennöinnin alunperin linjalla 12 Köpiksen keskustasta Nørreportista pohjoseen, Lyngbyhyn 21.5.1938. Seuraavana vuonna linjaa pidennettiin Lyngbyssä ulkoilmamuseolle Frilandsmuseet. Sodan aikana linjan liikennettä supistettiin ja oli vuonna 1944 ajoittain keskeytetty. 5.11.1945 aloitettiin liikennöinti jälleen, nyt linjatunnuksella 23. Muutamaa päivää myöhemmin avattiin uusi osuus Lyngbyn kirkolle ja vapunpävänä 1946 Sorgenfrihin. Johdinliikenne lopetettiin 15.10.1963 ja dieselbussliikenne jatkui tällä tunnuksella 20.5.1975 saakka.

Päivän luukussa nähdään Sporvejsmuseetin restauroima KS 101. Taattua Lunding-muotoilua vuodelta 1938 - oli liikenteessä vuoteen 1963 saakka. On käynyt vierailulla Landskronassa pari kertaa ja ensi syyskuussa nähdään jälleen siellä ajolankojen alla.
 
Kun ei tuo tanskan kieli ole meikäläiselle ihan sitä ydinosaamisaluetta, niin voisiko joku kertoa, mitä se kauhaa heilutteleva tonttu siinä videoiden alussa sanoo... Tervetulleeksi hän meidät toivottaa, mutta se loppu jää hämärän peittoon.
 
Waltsu sanoi:
Kun ei tuo tanskan kieli ole meikäläiselle ihan sitä ydinosaamisaluetta, niin voisiko joku kertoa, mitä se kauhaa heilutteleva tonttu siinä videoiden alussa sanoo... Tervetulleeksi hän meidät toivottaa, mutta se loppu jää hämärän peittoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

"Velkommen til Spoorvejsmuseet hJulekalender to tusind og tolv."

Eli suomeksi suunnilleen näin: Tervetuloa raitiovaunumuseon vuoden 2012 joulukalenteriin.
 
Ja nimen kirjoitusasu tulee siis siitä, että jul = joulu ja hjul = pyörä. Sanaleikkiä ei oikein saa kääntymään suomeksi.
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge fireogtyve

Jægten på juletræet - luukun takaa paljastuu joulukuusen metsästystä. Viikko sitten viikonloppuna järjestettiin Skjoldenæsholmissa jo 23. kerran joulukuusten myyntitapahtuma oheisohjelmineen. Päivän pätkä alkaa höyryhepomatkalla Köpiksestä kohti museota, jonka jälkeen nähdään vilskettä ja vipinää noilta päiviltä. Pätkän keskivaiheilla kuusenmyyjä muisteli menneitä. Mikäli ymmärsin taanien kieltä, niin alkuvuosina myynnistä vastasivat opiskelijat - siksi hän käyttää edelleen ylioppilaslakkia kuusia myydessään.

Oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen kalenteri, sain kipinän penkoa menneisyyttä ja tutustua kunnolla Pohjoismaiden aikoinaan suurimpaan ratikkajärjestelmään.

Glædelig jul og godt nytår,
ø. Piirka
 
Vs: Tanskalainen hJulekalenteri - låge fireogtyve

Piirka sanoi:
Oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen kalenteri...
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin oli, ja kiitokset Piirkalle että linkkasit sen tänne. Melkein kateeksi käy, kun miettii meidän museoratikoidemme kohtaloa.

Antero
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös