Pietarin - matkalta

**Mikko Laaksonen** · 07.07.2005, 18:58

Pari kuvaa ja matkaraporttia Pietarista 3.-5.7.2005, olkaa hyvä:

Komandantskij Aerodrom - lähiötä Pionerskaja - metroaseman luona. Metron syöttölinjalla ajetaan kahdella nivelvaunulla.

Tyypillistä lähiörataa. Rata on pääosin kuin perunapeltoa, jopa omalla kaistalla.

Havaintoja Pietarin joukkoliikenteestä:

Yleistä

Pietarissa julkinen liikenne on järjestetty erillisiksi itsenäisiksi organisaatioiksi joilla ei ole yhteistä suunnittelua tai yhteistariffia. Linjasto on jossain määrin yhteensovitettu mm. metron syöttölinjoiksi. Metroa, paikallisjunia, raitiovaunuja ja johdinautoja sekä dieselbusseja liikennöivät eri julkiset organisaatiot. Reittitakseja liikennöivät yksityiset yhtiöt. Tämän vuoksi eri järjestelmien palvelutaso ja tekninen taso ovat täysin toisistaan poikkeavia. Metro ja paikallisjunat ovat maan yleiseen tasoon verrattuna korkeatasoisia, raitiovaunut ja johdinautot heikkotasoisia, reittitaksit ja dieselbussit lähinnä länsimaiseen sekundatuotantoon perustuvia.

Pietarin maankäyttö on erittäin tiivistä. Lähiöiden normaali rakentamiskorkeus on 15-20 kerrosta. Tämän vuoksi missä tahansa suunnassa on potentiaalia tehokkaalle joukkoliikenteelle. Siihen nähden erityisesti raitiotie vaikutti usein alimitoitetulta, kun kymmenien, jopa satojen tuhansien asukkaiden lähiötä palvelevat ratikkalinjat ajettiin yksinäisillä nivelvaunuilla. Kapasiteettipula on osasyy linjastojen voimakkaaseen päällekkäisyyteen sekä syy reittitaksien menestykeen.

Metro

Metro toimi Berliinin S-Bahnin tyyppisenä pikaratajärjestelmänä. Metro oli hyvin ylläpidetty, toimiva, luotettava ja siisti. Metro on ainoa liikennemuoto, jolla voi luottaa aikatauluihin. Kansalaisjärjestöjen mukaan metron liikennöinti on itsekannattavaa. Lipputulojen lisäksi metro rahoitetaan mainostuloilla sekä kioskien vuokrilla. Metroasemilla olevat kioskit olivat useissa kaupunginosissa selvästi kaikkein tärkein liikekeskus. Rahoitus ei kuitenkaan riitä metron laajennuksiin. Eräitä laajennuksia on tekeillä liittovaltion rahoituksella. Sosiaalinen turvallisuus on kuitenkin osin kyseenalainen, metrossa liikkuu taskuvarkaita. Käytännössä voi sanoa, että Pietarissa metro vastaa todelliseen liikennetarpeeseen, pikaliikenteeseen kaupungin halki ja sen eri osien välillä.
http://www.urbanrail.net/eu/pet/petersbg.htm

Rautatiet

En matkustanut paikallisjunilla, mutta pikajunasta sekä Laatokan ja Suomen-asemalla tehtyjen havaintojen perusteella rautatieliikenne Venäjällä on toimivaa, junat aikataulussa ja rautatiet hyvin ylläpidettyjä. Viipuri - Pietari - rata oli selvästi paremmassa kunnossa kuin esimerkiksi Turku - Toijala. Tekninen taso oli moneen muuhun asiaan verrattuna hyvä.

Raitiotiet ja johdinautot

Pietarin raitioteiden rataverkko on katastrofaalisessa kunnossa. Radat ovat kuin perunapeltoa, aalloilla, pätkinä ja kaikin puolin surkeassa kunnossa. Radoilla on normaalia noin 5 cm aukot kiskonjatkoksissa ja tasoerot. Omalla kaistallaan kulkevat osuudet ovat hieman parempia kuin katuradat, mutta suureksi osaksi heikkoja. Kaikkein heikoimpia olivat radan ja tien risteykset. Rataverkon huono kunto alensi nopeuden usein tasolle 15-20 km/h osuuksilla, joilla liikenneolosuhteet olisivat sallineet 50-60 km/h. Joitakin osuuksia kaduilla oli uusittu perustasoisiksi. Koko rataverkko on kunnossa, jossa noin 90% on uusittava 10-15 vuoden tähtäimellä.

Pysäkit olivat täysin varustamattomia. Ei katosta, ei pysäkkimerkkiä, aikataulua eikä linjatietoja.

Raitiovaunuillla ei ollut muita etuuksia kuin omat kaistat uudemmissa (1970-80-luvun) lähiöissä ja kaupungin periaate oli, että yksityisauto kulkee ennen raitiovaunua.

Raitiovaunuverkosto oli suunniteltu erityisesti syöttämään metroa. Useissa lähiöissä oli isompaa kalustoa metron syöttölinjoilla kuin suorilla keskustalinjoilla (enimmillään 2 x nivelvaunu). Pääosa linjoista ajettiin nivelvaunulla tai 4-akselivaunulla.

Raitiovaunuissa ei paria mainosvaunua lukuunottamatta ollut mainoksia. Myöskään pysäkeillä ei ollut kioskeja.

Raitiovaunujen tekninen taso vaihteli jotenkin asiallisesta (peruskorjatut tai uudet) sen näköiseen, että vaunu oli haettu kaatopaikalta. Vaunut pystyivät ylipäätään liikkumaan todennäköisesti siksi, että ne perustuvat PCC-teknologiaan.

Johdinautoja en koeajanut. Osa johdinautoista oli ulkoisesti surkeassa kunnossa, osa uudempia. Yleisesti ottaen kalusto vaikutti hivenen uudemmalta ja paremmalta kuin raitiotie.

Useilla osuuksilla keskustassa oli hiljattain lakkautettu raitiotie, mistä kertoivat hylätyt ratapätkät sekä katkaistut vaihteet.

Dieselbussit

Dieselbussikalusto oli kirjavaa. Käytössä oli paljon käytettyjä länsiautoja (usein alkuperäisessä maalissa) sekä Ikarus-tyyppistä uudiskalustoa. Tasokkainta kalustoa olivat Scanian OmniCityt. Nivelbusseja oli vain vanhoja Ikaruksia. Dieselbussien johto oli selvästikin ammattitaitoisempaa kuin raitiotien ja johdinautojen. Aivan karmeita romuja ei ollut. Pysäkeille oli hankittu mainosrahoitteisia katoksia ja niillä oli pysäkkikyltit.

Raitiotiet ja johdinautot voisivat paremmin, jos niiden johto olisi yhtä ammattitaitoista kuin dieselbussien.

Reittitaksit

Reittitaksijärjestelmä oli syntynyt korvaamaan muun joukkoliikenteen puutteita (nopeus ja kapasiteettipula) sekä kuorimaan "kermat" eli käteisellä maksavat asiakkaat päältä kilpailemalla suoraan samoista matkustajista. Reittitakseja kulki tiheästi ja ne olivat osaksi busseja tai raitiovaunuja nopeampia. Kalustona oli erilaisia pikkubusseja ja osaksi isompiakin. Reittitaksijärjestelmä estää bussi- ja raitiovaunuverkoston kehittämisen itsekannattavaksi, kun maksavat asiakkaat viedään.

**late-** · 08.07.2005, 08:21

Muutamia täydennyksiä omilta reissuiltani.