Viestiketju: Duoraitiovaunulla Ruotsissa

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Osaako kukaan sanoa mikä on tällaisen kärryn huippunopeus dieselillä ajettaessa? Olisiko siitä ollut vaihtoehdoksi VR:n kiskobusseille?

Ajomoottoreiden teho on 600 kW ja dieselmoottoreiden 2x375 kW, joten eiköhän suurin nopeus ole sama 100 km/h niin sähköllä kuin dieselilläkin. Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että Saksassa raitiovaunujen suurin sallittu nopeus on 90 km/h, mutta koska en löydä Aamulehteä kummempaa lähdettä tiedolleni, en voi väitellä tämän foorumin asiantuntijoita vastaan. Tämä ratikka ei olisi ollut hyvä vaihtoehto VR:n kiskobusseille, koska sen huippunopeus ja murtolujuus ovat molemmat alhaisia. Vaunun hinta ja kapasiteetti ovat suuremmat kuin kiskobussilla.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Tämä ratikka ei olisi ollut hyvä vaihtoehto VR:n kiskobusseille, koska sen huippunopeus ja murtolujuus ovat molemmat alhaisia. Vaunun hinta ja kapasiteetti ovat suuremmat kuin kiskobussilla.

Tämähän ei varsinainen juna olekaan, vaan nimenomaan raitiovaunu jolla voidaan ajaa myös rautateillä. Ruotsalaiset eivät tätä nyt kokeile löytääkseen junaa korpiradoille, vaan linkittämään kaupunkiseutujen tajaamia toisiinsa. Tälla tavalla pyritään luomaan seutualueita joilla voi elää yhtä hyvin maaseudulla tai kaupungissa ilman että täytyy miettiä miten työ- tai koulumatkat sujuvat. Duoraitiovaunu vie suoraan maaseudun seisakkeelta kaupunkin keskustaan.

Tämän projektin, joka on siis hyvin Alstom-vetoinen ja kovasti propagandan sävyttämä, tunnuslause on "Snabbare än buss, närmare än tåg". Siinä kiteytyy mihin tälla projektilla esimerkiksi Itä-Göötanmaalla pyritään.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Suomessakaan kaikki radat pk-seudun ulkopuolella ei ole täyttä korpea. Mieleeni tuli että jollain tällaisella voisi harjoittaa paikallisliikennettä Turun seudulla sekä Kokemäenjoen, Kymeenlaakson ja Etelä-Karjalan teollisuuspaikkakuntien ympäristössä joissa on sekä sähköistettyä päärataa että sähköistämätöntä sivurataa.

Juuri näin. En tarkoittanutkaan sitä, että korpi alkaisi kun pääkaupunkiseudulta astuttaisiin pois, vaan sitä että tällä hetkellä Dm12:t liikennöivät pitkillä rataosuuksilla pääosin korvessa. Mielestäni Suomessa olisi monia paikkoja joissa tällaisella vaunulla voitaisiin liikennöidä hyödyntäen nykyistä rataverkkoa ja toisaalta rakentaen uutta.

Itä-Göötanmaallakin joukkoliikenne voidaan jakaa pääasiassa kolmeen hierarkiatasoon: taajamajunaliikenne (pendeltåg) suurinmpien taajamien välillä, express-bussit taajamien välillä ja kaupunkibussit taajamissa. Nykyään junilla liikennöidään esimerkiksi Linköpingistä Åtvidabergiin ja Kisaan. Radoilla on harva liikenne ja junat jäävät Linköpingissä asemalle. Duoraitiovaunu sijoittuisi samalle tasolle bussin kanssa, ollen vain nopeampi. Duoraitiovaunulla voitaisiin ajaa suoraan keskustaan ja kenties jatkaa keskustasta jonnekin lähiöön, kuten Malmslättiin tai Rydiin. Lisää suunnitelmista projektin verkkosivuilla.