Nyt meni kyllä metsään törmäysdynamiikkojen kohdalta. Tuo on liian yksinkertaistava, koska pelkkä massojen vertailu toimii ainoastaan, jos törmäävien kappaleiden rakenne on homogeeninen - ja hirvikolarit ovat vaarallisia koska näin ei ole. Törmäyksen seurausten kannalta pelkkä energiamäärä ei ole tärkeää, oleellista on myös mihin se energia kohdistuu.
Hirvien vaarallisuus kolareissa tulee niiden muodosta. Niillä on pitkät jalat ja suurin osa niiden isosta massasta on korkealla. Tämän takia sellaiseen törmääminen henkilöautolla aiheuttaa sen, että keula pyyhkäisee siltä jalat alta ja ruho putoaa sitten yläviistosta tuulilasin läpi. Tässä suuri osa törmäysenergia kohdistuu suoraan tuulilasiin ja niiden tukirakenteisiin ja "kiertää" keulan törmäysvyöhykkeet. Jos hirven ruumiinrakenne olisi virtahevon kaltainen, törmäykset eivät olisi lainkaan niin riskialttiita henkilöautoilla. Tällöin se törmäysenergia kohdistuisi suoraan suunniteltuihin törmäysvyöhykkeisiin, jotka kyllä kykenisivät absorboimaan tuollaisen törmäyksen energian.
Ja samoin myös isommissa ajoneuvoissa kriittistä on sitä mihin se törmäysenergia kohdistuu. Kuorma-autoissa ja perinteisissä linja-autoissa se energia kohdistuu konepeltiin ja/tai tuulilasin alaosaan. Siitä se välittyy tehokkaisti ajoneuvon rakenteisiin, jotka sen kykenvät imemään. Kaksikerroksisessa bussissa käy samantapaisesti kuin henkilöautossa, eli kiinteät rakenteet lähinnä pyyhkäisevät jalat alta hirveltä ja suuri osa energiasta kohdistuu tuulilasiin, joka ei sitä energiaa kykene välittämään rakenteisiin. Tuloksena se hirven ruho voi tulla tuulilasista läpi aika vauhdilla ja voi olla samalla tavalla vaarallinen kuin henkilöautoissa.
Sikälihän tuo massojen vertailu on oikein, että hirven kannalta raskaampi ajoneuvo aiheuttaa enemmän vahinkoa. Mutta jo henkilöauto tekee sille niin paljon tuhoa, että ei sillä isompien ajoneuvojen massaerolla ole enää erityisempää väliä siihen päälle.
