Viestiketju: Onnibus ja vakava hirvikolari

Tässä ja eilisessä pikavuoroliikennettä koskevassa uutisessa on mielenkiintoista nähdä, että tässä OnniBus-uutisessa bussi oli melkein täynnä, kun taas Savonlinja-uutisessa bussissa oli yksi matkustaja.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Tässä ja eilisessä pikavuoroliikennettä koskevassa uutisessa on mielenkiintoista nähdä, että tässä OnniBus-uutisessa bussi oli melkein täynnä, kun taas Savonlinja-uutisessa bussissa oli yksi matkustaja.

Kaikki on suhteellista. Tämän uutisen mukaan autossa oli 47 matkustajaa eli juuri ja juuri puolillaan.

http://www.ilkka.fi/uutiset/poliisiu...3%A4-1.2047905

47 matkustajaakin on todella hyvin, kun ottaa huomioon että kyseisen vuoron funktiona on olla Turun ja Oulun välinen yövuoro. Itse en matkustaisi Turusta Ouluun bussilla yön yli vaikka se olisi ilmaista.

Oikeastaan olisi pitänyt otsikoida, että "kaksikerroksisten linja-autojen passiivinen turvallisuus". Nyt on nimittäin kuljettajalla ollut henki heikossa toisin kuin hirven törmätessä tavallisen yksikerroksisen linja-auton keulaan. Tällaisiakin autoja olen eläissäni useita nähnyt, eikä hirvi ole koskaan pyrkinyt lasista sisään.

Voi olla, että asialle ei toki vaan voida tehdä mitään. Isoa lasipintaa ei kait voi saada järkevin kustannuksin niin kestäväksi, että se kestäisi painavan eläimen iskun "täydestä vauhdista". Mutta kyllä itseäni hirvittäisi tuollaisen jälkeen ajaa moisia autoja.

PS. Kaikki kunnia muuten Onnibusille. Nothing personal really ^_^

Joo, ihan ”hirvittäviä” Onnibus ”hirvi”-uutisia.

Mutta JLF-lukijat ehkä kuitenkin hieman osaavat fysiikan mekaniikan ja dynamiikan peruslakeja:

Eli kun esim. juna törmää hirveen, niin se hirvi jää siinä liikemäärä-inertioiden vähemmän kimmoisassa kohtaamisessa täysin tyrmäyssijalle, eli sellaista likimain valmista junan rautapyörien silpomaa riistakäristyksen raaka-ainetta olisi kai sieltä vaunujen alta raiteilta kerättävissä (sillä meidzikin on Parikkalan-Savonlinnan radalla tällaisessa hirvi-”kolarissa” syyspimeällä ollut, mutta eihän se törmäys matkustajavaunuissa mitenkään fyysisesti tuntunut, ennen kuin juna jäi sitten yllättäen keskellä metsää odottamaan jonkun 10-15 minuutin ajaksi, koska konduktöörikuulutuksen mukaan asianmukaiset poliisi-, pelastus- ja/tai riistaviranomaiset piti saada paikalle tilanteen tarkastamiseksi ennen junamatkan jatkumista).

Ja myös maanteiden raskaan ajoneuvon sekä hirven/peuran/kauriin tms. eläimen vastaavassa konfliktissa se nelijalkainen eläin ehkä häviää kyllä aika tylysti sitä huomattavasti suuremman nopeuden ja massan omaavalle kumipyöräiselle (eikä siis ole hirvittävän paljon väliä sillä, onko tämä suurempi ajoneuvo rekka tai yksi/kaksi-kerroksinen linja-auto, kunhan se typerä elukka ei jotenkin onnistu osuvasti hyppäämään juuri kriittiseen kohtaan kuljettajan tuulilasiin tai sitten putoamaan sinne renkaiden alle ohjattavuutta vakavasti häiritsevästi).

Sen sijaan esim. henkilöautoilla tai moottoripyörillä tilanne on tietenkin aivan toisenlainen, koska jos tällaisella pienemmällä ajoneuvollasi osut siihen järjettömään ja älyttömään hirven satojen kilojen liha- ja luukasan eläimeen, niin valitettavasti sitten kyllä konepellit ja tuulilasit menevät rikki, hirvieläimen massa syöksyy päin kuljettajan etupenkkiäsi, ehkä ajat ojaan tai kaadut päin kovaa tienpintaa tms. (ja tässä kerron aivan todellista kokemusta, sillä eräs työtoverinikin ajoi lähes kolme vuotta sitten syyskuun iltahämärässä moottoripyörällä 100km/h asfalttitiellä päin hirveä, ja tästä onnettomuudesta seuranneiden vakavien hermovaurioiden ym. vuoksi jatkuvat edelleen useiden vuosien kuntoutukset ja työhön sopeutukset…).

Alunperin kirjoittanut Autoton espoolainen

Joo, ihan ”hirvittäviä” Onnibus ”hirvi”-uutisia.

Mutta JLF-lukijat ehkä kuitenkin hieman osaavat fysiikan mekaniikan ja dynamiikan peruslakeja:

Ja myös maanteiden raskaan ajoneuvon sekä hirven/peuran/kauriin tms. eläimen vastaavassa konfliktissa se nelijalkainen eläin ehkä häviää kyllä aika tylysti sitä huomattavasti suuremman nopeuden ja massan omaavalle kumipyöräiselle (eikä siis ole hirvittävän paljon väliä sillä, onko tämä suurempi ajoneuvo rekka tai yksi/kaksi-kerroksinen linja-auto, kunhan se typerä elukka ei jotenkin onnistu osuvasti hyppäämään juuri kriittiseen kohtaan kuljettajan tuulilasiin tai sitten putoamaan sinne renkaiden alle ohjattavuutta vakavasti häiritsevästi).

Sen sijaan esim. henkilöautoilla tai moottoripyörillä tilanne on tietenkin aivan toisenlainen, koska jos tällaisella pienemmällä ajoneuvollasi osut siihen järjettömään ja älyttömään hirven satojen kilojen liha- ja luukasan eläimeen, niin valitettavasti sitten kyllä konepellit ja tuulilasit menevät rikki, hirvieläimen massa syöksyy päin kuljettajan etupenkkiäsi, ehkä ajat ojaan tai kaadut päin kovaa tienpintaa tms. (ja tässä kerron aivan todellista kokemusta, sillä eräs työtoverinikin ajoi lähes kolme vuotta sitten syyskuun iltahämärässä moottoripyörällä 100km/h asfalttitiellä päin hirveä, ja tästä onnettomuudesta seuranneiden vakavien hermovaurioiden ym. vuoksi jatkuvat edelleen useiden vuosien kuntoutukset ja työhön sopeutukset…).

Nyt meni kyllä metsään törmäysdynamiikkojen kohdalta. Tuo on liian yksinkertaistava, koska pelkkä massojen vertailu toimii ainoastaan, jos törmäävien kappaleiden rakenne on homogeeninen - ja hirvikolarit ovat vaarallisia koska näin ei ole. Törmäyksen seurausten kannalta pelkkä energiamäärä ei ole tärkeää, oleellista on myös mihin se energia kohdistuu.

Hirvien vaarallisuus kolareissa tulee niiden muodosta. Niillä on pitkät jalat ja suurin osa niiden isosta massasta on korkealla. Tämän takia sellaiseen törmääminen henkilöautolla aiheuttaa sen, että keula pyyhkäisee siltä jalat alta ja ruho putoaa sitten yläviistosta tuulilasin läpi. Tässä suuri osa törmäysenergia kohdistuu suoraan tuulilasiin ja niiden tukirakenteisiin ja "kiertää" keulan törmäysvyöhykkeet. Jos hirven ruumiinrakenne olisi virtahevon kaltainen, törmäykset eivät olisi lainkaan niin riskialttiita henkilöautoilla. Tällöin se törmäysenergia kohdistuisi suoraan suunniteltuihin törmäysvyöhykkeisiin, jotka kyllä kykenisivät absorboimaan tuollaisen törmäyksen energian.

Ja samoin myös isommissa ajoneuvoissa kriittistä on sitä mihin se törmäysenergia kohdistuu. Kuorma-autoissa ja perinteisissä linja-autoissa se energia kohdistuu konepeltiin ja/tai tuulilasin alaosaan. Siitä se välittyy tehokkaisti ajoneuvon rakenteisiin, jotka sen kykenvät imemään. Kaksikerroksisessa bussissa käy samantapaisesti kuin henkilöautossa, eli kiinteät rakenteet lähinnä pyyhkäisevät jalat alta hirveltä ja suuri osa energiasta kohdistuu tuulilasiin, joka ei sitä energiaa kykene välittämään rakenteisiin. Tuloksena se hirven ruho voi tulla tuulilasista läpi aika vauhdilla ja voi olla samalla tavalla vaarallinen kuin henkilöautoissa.

Sikälihän tuo massojen vertailu on oikein, että hirven kannalta raskaampi ajoneuvo aiheuttaa enemmän vahinkoa. Mutta jo henkilöauto tekee sille niin paljon tuhoa, että ei sillä isompien ajoneuvojen massaerolla ole enää erityisempää väliä siihen päälle.

Alunperin kirjoittanut Etika

Nyt meni kyllä metsään törmäysdynamiikkojen kohdalta. Tuo on liian yksinkertaistava, koska pelkkä massojen vertailu toimii ainoastaan, jos törmäävien kappaleiden rakenne on homogeeninen - ja hirvikolarit ovat vaarallisia koska näin ei ole. Törmäyksen seurausten kannalta pelkkä energiamäärä ei ole tärkeää, oleellista on myös mihin se energia kohdistuu.

Hirvien vaarallisuus kolareissa tulee niiden muodosta. Niillä on pitkät jalat ja suurin osa niiden isosta massasta on korkealla. Tämän takia sellaiseen törmääminen henkilöautolla aiheuttaa sen, että keula pyyhkäisee siltä jalat alta ja ruho putoaa sitten yläviistosta tuulilasin läpi. Tässä suuri osa törmäysenergia kohdistuu suoraan tuulilasiin ja niiden tukirakenteisiin ja "kiertää" keulan törmäysvyöhykkeet. Jos hirven ruumiinrakenne olisi virtahevon kaltainen, törmäykset eivät olisi lainkaan niin riskialttiita henkilöautoilla. Tällöin se törmäysenergia kohdistuisi suoraan suunniteltuihin törmäysvyöhykkeisiin, jotka kyllä kykenisivät absorboimaan tuollaisen törmäyksen energian.

Ja samoin myös isommissa ajoneuvoissa kriittistä on sitä mihin se törmäysenergia kohdistuu. Kuorma-autoissa ja perinteisissä linja-autoissa se energia kohdistuu konepeltiin ja/tai tuulilasin alaosaan. Siitä se välittyy tehokkaisti ajoneuvon rakenteisiin, jotka sen kykenvät imemään. Kaksikerroksisessa bussissa käy samantapaisesti kuin henkilöautossa, eli kiinteät rakenteet lähinnä pyyhkäisevät jalat alta hirveltä ja suuri osa energiasta kohdistuu tuulilasiin, joka ei sitä energiaa kykene välittämään rakenteisiin. Tuloksena se hirven ruho voi tulla tuulilasista läpi aika vauhdilla ja voi olla samalla tavalla vaarallinen kuin henkilöautoissa.

Sikälihän tuo massojen vertailu on oikein, että hirven kannalta raskaampi ajoneuvo aiheuttaa enemmän vahinkoa. Mutta jo henkilöauto tekee sille niin paljon tuhoa, että ei sillä isompien ajoneuvojen massaerolla ole enää erityisempää väliä siihen päälle.

Jep. Kuten julkisuudessa olleesta kuvamateriaalista näkyy, hirvi on tullut kokonaisena sisään lasista aivan riippumatta siitä, onko se teorian perusteella mahdollista tai ei. Se, että se osui tuulilasin oikean reunaan eikä laakista tappanut kuljettajaa, on onni onnettomuudessa. Se, että tilanteesta selvittiin ilman henkilövahinkoja, ei anna aihetta riskin vähättelyyn.

Alunperin kirjoittanut MJG

Jep. Kuten julkisuudessa olleesta kuvamateriaalista näkyy, hirvi on tullut kokonaisena sisään lasista aivan riippumatta siitä, onko se teorian perusteella mahdollista tai ei. Se, että se osui tuulilasin oikean reunaan eikä laakista tappanut kuljettajaa, on onni onnettomuudessa. Se, että tilanteesta selvittiin ilman henkilövahinkoja, ei anna aihetta riskin vähättelyyn.

Bussit ovat yleisesti ottaen aika pärekoreja onnettomuuksissa. Maailmalla sattuu bussionnettomuuksia joissa koulee yli 10 matkustajaa monta kertaa kuukaudessa, ja läheskään kaikki eivät satu millekään täyteenahdetuille kehitysmaaromubusseille vaan samantyyppisille joilla Suomessa ajetaan. Suomessa on ollut onni että Konginkankaan jälkeen ei ole rysähtänyt yhtä pahasti.

Kaksikerrosbusseissa kuljettajan paikka voisi ola ylempänä kun mitä se on. Kolarituurvallisuuden lisäksi näkyvyyskin olisi parempi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Bussit ovat yleisesti ottaen aika pärekoreja onnettomuuksissa. Maailmalla sattuu bussionnettomuuksia joissa koulee yli 10 matkustajaa monta kertaa kuukaudessa, ja läheskään kaikki eivät satu millekään täyteenahdetuille kehitysmaaromubusseille vaan samantyyppisille joilla Suomessa ajetaan. Suomessa on ollut onni että Konginkankaan jälkeen ei ole rysähtänyt yhtä pahasti.

Kaksikerrosbusseissa kuljettajan paikka voisi ola ylempänä kun mitä se on. Kolarituurvallisuuden lisäksi näkyvyyskin olisi parempi.

t. Rainer

Onko noin? Konginkankaankin turmabussi oli kuvissa yllättävänkin ehjänoloinen huolimatta valtavasta tuhosta mitä autossa tapahtui. Useimmat ulkomailla tapahtuvat onnettomuudet joissa kuolee väkeä ovat sellaisia joissa auto putoaa tieltä (rotkot ja vastaavat) tai ainakin kaatuu onnettomuuden myötä. Siltikin näidenkin onnetomuuksien kuvien perusteella korit ovat usein yllättävänkin hyvässä kunossa vahingon vakavuuteen nähden. Ei kaikkia uutisia toki uutisoida Suomessa ja kaikkea uutisvirtaa ei pysty seuraamaan mutta kyllä nuo vähintään 10 hengen vaativat onnettomuudet yleensä uutisoidaan (vaikka ei olisi ns. hiljainen uutispäiväkään) eli en ihan kyllä usko tuota onnettomuusmäärää.

Alunperin kirjoittanut Admiral Observer

Onko noin? Konginkankaankin turmabussi oli kuvissa yllättävänkin ehjänoloinen huolimatta valtavasta tuhosta mitä autossa tapahtui. Useimmat ulkomailla tapahtuvat onnettomuudet joissa kuolee väkeä ovat sellaisia joissa auto putoaa tieltä (rotkot ja vastaavat) tai ainakin kaatuu onnettomuuden myötä. Siltikin näidenkin onnetomuuksien kuvien perusteella korit ovat usein yllättävänkin hyvässä kunossa vahingon vakavuuteen nähden. Ei kaikkia uutisia toki uutisoida Suomessa ja kaikkea uutisvirtaa ei pysty seuraamaan mutta kyllä nuo vähintään 10 hengen vaativat onnettomuudet yleensä uutisoidaan (vaikka ei olisi ns. hiljainen uutispäiväkään) eli en ihan kyllä usko tuota onnettomuusmäärää.

Konginkankaalla turmaa ei aiheuttanutkaan korin tuhoutuminen. Toinen osapuoli oli verraten kevytrakenteinen perävaunu, jonka painopiste oli alhaalla. Törmäysvoima kohdistui bussin keulan alaosaan, jossa rakenne on vahvimmillaan. Täystuhon aiheuttivat perävaunusta irronneet paperirullat, jotka työntyivät bussiin tuulilasin lävitse.

Aikoinaan spekuloitiin sillä, että noin ei olisi käynyt, jos rullat olisivat olleet kunnolla kiinni. Samalla tavoin ei olisi käynytkään. Sen sijaan olisi tapahtunut nokkakolari, jonka toinen osapuoli olisi ollut raskas möykky, jonka painopiste on korkealla. Tulos olisi voinut olla bussin leikkaantuminen kahtia vaakasuorassa.