Linjanumerot

Kaupunkiliikenteessä ja jossain lähiliikenteessä käytetään linjanumeroita, lisäksi joskus linjan esittelytekstiä tai määränpäätekstiä. Normaalissa vakiovuoroliikenteessä ja pikavuoroissa käytetään vain tekstiä linjaesittelyssä. Ymmärtääkseni Ruotsissa ja Norjassa käytetään kaikessa linjaliikenteessä nykyään sekä linjanumeroa että tekstiä. Miksi Suomessa emme olemme ryhtyneet käyttämään linjanumeroita laajemmin? Mielestäni numeroiden käyttäminen helpottaisi varsinkin satunnaismatkustajien matkustamista ja joukkoliikenteen käyttöä. Jos vaikka tulee vieraita kylään niin on helpompi selittää joku numero kuin vaikka "Ota linja joka menee kaupungista A B:hen, joka ajaa C:n kautta. Bussit jotka ajaa D-kylän kautta ei tule meille." Varsinkin maaseudulla olen saanut sen käsityksen että usein bussit ajavat kahden suuremman taajaaman välillä mutta reittivaihtoehtoja noiden välillä on vähän erilaisia riippuen vuoroista. Samalla olisi helpompi merkitä pysäkille linjat jotka pysähtyy sillä. Mitä te ajattelette tästä?

Mvh: Skurubisin

Skurubisin sanoi:

Varsinkin maaseudulla olen saanut sen käsityksen että usein bussit ajavat kahden suuremman taajaaman välillä mutta reittivaihtoehtoja noiden välillä on vähän erilaisia riippuen vuoroista. Samalla olisi helpompi merkitä pysäkille linjat jotka pysähtyy sillä. Mitä te ajattelette tästä?

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on mitä suurimmassa määrin totta etenkin Pohjanmaalla ja Lapissa. Pohjanmaalla on lukuisia Perämereen laskevia jokia ja Lapissa on suuri Kemijoki. Paikkakunnat A ja B voivat olla eri linjareiteillä samat, mutta ajoreitti jokien kahtapuolta, sillä useinkin kummallakin puolella on omat erilliset maantiet ja taajamat. Eri liikennöitsijät tai reitit kulkevat siis joko-tai. Suurempien keskuspaikkojen kohdalla on ylikulkumahdollisuudet eli siis sillat, mutta välipaikkakunnat voivat olla tyystin erilaisia.

Ja eikös Helsinki-Masala-Kirkkonummi-Inkoo ja niineestpäin Wikström käytä numerointeja linjoilla? Näin ainakin muistelisin...

Hujis sanoi:

Ja eikös Helsinki-Masala-Kirkkonummi-Inkoo ja niineestpäin Wikström käytä numerointeja linjoilla? Näin ainakin muistelisin...

Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, M.Viljo Wikström käyttää linjanumeroita sillä lailla että se numero kertoo mitä kautta bussi ajaa rantatien (51) ja Kirkonummen keskustan välillä.
Numerot ovat seuraavat:
1 51:ltä Kirkkonummen pääliitymän kautta
2 kääntyy pois viisykköseltä Porkkalan tienhaarassa
3 Jorvaksen liitymässä pois
4 Sundbergin ja Masalan kautta
5 jotenkin Kauklahden kautta...

Toisaalta se numero ei taas sitten kerro miten bussi jatkaa Kirkkonummen keskustasta ympäri kuntaa.

/Skurubisin

MVW:n numerot ovat reittinumeroita, ei linjanumeroita.

Matka-Autot Oy:llä oli aikoinaan MVW:n tyylinen reittinumerointi Kaarinassa, mutta hiukan pidemmälle jalostettuna.

Reitti Turun ja Kaarinan keskustan välillä kerrottiin numerolla, ja reitti kunnan (vai oliko Kaarina tuolloin jo kaupunki?) laitaosiin kirjaimella. Niinpä esimerkiksi Voivalaan ajettiin Poikluoman kautta tunnuksella O1 ja Piispanristin teollisuusalueen kautta tunnuksella O4. Koriston kautta Voivalaan ajoi O3, mutta jos Koriston kautta ajettiinkin Empoon, oli linjana E3. Reitti ja määränpää eivät siis olleet mitenkään naimisissa keskenään. Myös muista tunnuksista, esim. H6, L2, P5, U1, F7, A2 tai J3 näki yhdellä silmäyksellä mitä kautta ajettiin ja minne. "Meille pääset ykkösellä ja kakkosella!" "Hyppää E:hen tai U:hun niin pääset perille!" Tuskinpa olisi saatu selvempää systeemiä pelkillä linjanumeroilla...

Autojen tekstikilvessä luki vain Kaarina, pysäkkikilvissä ei ollut minkäänlaisia linjamerkintöjä.

Förbomilla puolestaan oli Ihalan linjalla vaihtoehtoina "vihreä reitti" ja "sininen reitti". Linjatunnuksena käytettiin värillistä pahvilappua auton ikkunassa.

Skurubisin sanoi:

Kaupunkiliikenteessä ja jossain lähiliikenteessä käytetään linjanumeroita, lisäksi joskus linjan esittelytekstiä tai määränpäätekstiä. Normaalissa vakiovuoroliikenteessä ja pikavuoroissa käytetään vain tekstiä linjaesittelyssä. Ymmärtääkseni Ruotsissa ja Norjassa käytetään kaikessa linjaliikenteessä nykyään sekä linjanumeroa että tekstiä. Miksi Suomessa emme olemme ryhtyneet käyttämään linjanumeroita laajemmin?
Mvh: Skurubisin

Klikkaa laajentaaksesi...

Ongelma taitaa olla, että tuo on helpommin sanottu kuin tehty. Ystäväni on ollut tekemässä Matkahuollolle nettisovellusta, josta saa kaikki kaukoliikenteen aikataulut. Hän kertoi, että linjastosta ei ole olemassa minkäänlaista kattavaa rekisteriä, monien linjojen tiedot reitti mukaanlukien löytyivät vain yksittäisten firmojen omista aikataulukirjoista. Reittikuvaukset sitten ovat mitä ovat, usein ikivanhoja, joita on vain korjailtu. Kontiolahden Lehmossa bussi voi mennä joko kylän läpi vanhaa Nurmeksen tietä tai uutta Nurmeksen tietä (rakennettu 50-luvulla tai 30-luvulla) taikka sitten ohitta koko paikan Kajaanintietä (varsinainen ohitustie). Luonnollisesti kartat eivät enää tunne tuonnimisiä teitä. Jonkun siis pitäisi ensi koota yhteen tiedot ajettavista linjoista ylipäätään. (Lääniltä pitää tietenkin saada linjaluvat, mutta ilmeisesti tässä vaiheessa ei kerätä tietoja hakemuksista mihinkään yhteiseen tietokantaan)

Niin kuin tällä foorumilla olen kuullut, niin Ruotsissa ja ilmeisesti myös Norjassa seudullisen linjaston suunnittelu on siirretty läänin vastuulle. Jos läänissä suunnitellaan koko linjasto, on tietenkin helppoa samalla myös numeroida linjat.

Ville O. Turunen sanoi:

Niin kuin tällä foorumilla olen kuullut, niin Ruotsissa ja ilmeisesti myös Norjassa seudullisen linjaston suunnittelu on siirretty läänin vastuulle. Jos läänissä suunnitellaan koko linjasto, on tietenkin helppoa samalla myös numeroida linjat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Asia, joka toivottavasti ikinä laajene suomeen. Parasta olisi, että matkahuollolle annetaan sanktio-oikeus vaatia tätä dataa linja-autoyrittäjiltä. Tällä lailla voitaisiin tarttua tiukemmin myös kilpailutushäirikköihin.

Miten niin, tulisi lääninhallituksellekin jotain uusia ja järkeviä tehtäviä?
Nykyisellään tuolla hallinnolla juuri mitään tee.

Suomessa tuo tuskin annettaisiin uutena tehtävänä enää lääneille, parempi olisi maakuntien tai seutukuntien hallitukset. Läänit ovat liian isoja järjestelmiä (Länsi-Suomen läänissäkin kaikkea Västanfjärdin merituulista Saarijärven Paavoon...) Maakunnat vastaavat kooltaan paremmin Ruotsin läänejä.

Tässä on kieltämättä asia, jota olen toivonut toteutettavaksi edes jossain mittasuhteissa. Numeroinnin voi järjestää tietty erinomaisesti tai täysin huonosti.

Ennen kuin numeroita aletaan jakamaan, tulisi ratkaista muutamia kysymyksiä:
- kuka koordinoi linjanumerojärjestelmää?
- tarkoittaako linjanumero aina samaa reittiä, vai onko se tiesuunta?
- jos ja kun linjanumero tarkoittaisi yhtä ehdotonta reittiä, olisiko muut reittivariaatiot omalla linjanumerollaan, vai saisivatko ne lisäkirjaimen?
- kuka valvoisi, että linjanumeroliikenteen parissa olevat vuorot olisivat varusteltu noin 30cm korkein numeroin selvästi?
- olisiko kyse valtakunnallisesta numeroinnista vai lääni- tai maakuntakohtaisesta numeroinnista?

Ensimmäiseksi pudottaisin linjanumeroiden parista poies pikavuoroliikenteen - onhan se liikennöitsijöiden omaa liiketoimintaa, toisin kuin vakiovuoro- ja lähiliikenne, jotka toimivat enemmänkin peruskuljetustarpeena. PIKA osana linjakilpeä, kertoo jo tarpeeksi. Loppu pitääkin tulkita linjakilvistä, ilman että tarvii opetella eri satasarjat.

Joissain kaupungeissa linjanumerolliset linjat kuuluvat tiettyyn tariffiin, kun taas linjanumerottomiin eivät samat lipputuotteet kelpaa. Esimerkkinä vaikkapa Pori, jossa linjoilla 2-99 kelpaavat samat porin sisäisen liikenteen 10-matkan liput, turistikortit yms. Sekoittaisiko silloin Kokemäelle kulkeva 370 ja Raumalle kulkeva 495 tätä järjestelmää? Entä pitäisikö seutulinjat, jotka poikkeavat muissa kunnissa, numeroida uudelleen, esim Ahlaisten 65 olisikin vaikka 365, ettei sitä sotketa sisäiseksi linjaksi, vaikka se periaatteessa sitä onkin?

Voisiko päällekkäisiä linjanumeroita olla useampia koko valtakunnassa, mutta esim läänin sisällä ei?

Mitenkäs heilurilinjat, esim 70 Nokia-Tre-Kangasala, 71 Nokia-Tre-Lempäälä - tarvisiko tässä Nokian pää eritellä aina omalle numerolleen?

Fiksu systeemi voisi olla maakunnallinen numerointi, jolloin kaikki maakunnan sisäinen liikenne olisi numeroitu siten ettei päällekkäisiä numeroita ole. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaisi Espoon ja Vantaan sisäisten linjojen numerointia satasarjoihin ja toki myös muissa Uudenmaan kaupungeissa sisäisen liikenteen numerointi muuttuisi.

Maakuntien välisille vuoroille voitaisiin varata oma satasarjansa, esimerkiksi 900-999 tai sitten numeroiksi vain valittaisiin sellaisia, ettei ko. maakunnissa ole muita samannumeroisia linjoja. Kuten killerpop jo ehdotti, voisi pikavuoroliikenne jäädä numeroinnin ulkopuolelle. Ratkaistavaksi tosin jäisi, miten suhtaudutaan ns. puolipikavuoroihin, joiden reitistä osa ajetaan pikavuorona ja osa vakiovuorona. Toisaalta pikavuororeittejä on varsin rajallinen määrä, joten niidenkin numerointi olisi mahdollista.

Käytettävää tariffijärjestelmää numeroiden ei tarvitsisi kertoa, se kun maakunnallisessa järjestelmässä olisi toki sama kaikissa maakunnan alueella liikennöivissä vuoroissa. Pikavuorot voisivat joko kuulua systeemiin siten, että peruslipun lisäksi on maksettava pikalisä (kuten homma toimii seutulippujen kanssa nykyäänkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella) tai sitten niiden tariffijärjestelmä voisi olla yrityskohtainen (Ruotsissa lienee näin?). Ehkä pikavuoroja ei kuitenkaan voisi täysin jättää maakunnallisen järjestelmän ulkopuolelle, koska monilla yhteysväleillä pikavuoroja käytetään runsaasti myös päivittäisessä työmatkaliikenteessä.