Viestiketju: Pohjolan Liikenne -yhtiöistä

Alunperin kirjoittanut moxu

VR:n bussi- ja rekkaliikennetoiminnalle varsinkin syrjäseuduilla löytyy oikeutus, sillä valitettavan usein tiet ovat niitä, joiden varrella jäljellejääneet asiakkaatkin vaikuttavat. Ratoja suljetaan, kuten tänäänkin olemme saaneet kuulla...

Pohjolan liikenteen syrjäseutujen linja-autolinjoista yli puolet kulkee rautatietä korvaavilla reiteillä suunnilla, jossa rautatie olisi perustellumpi linja taajamarakenteen puolesta, esimerkiksi reiteillä Pieksämäki - Savonlinna tai Joensu - Lieksa - Nurmes - Oulu.

Ratojen lakkauttamisuhka on suureksi osaksi seurausta VR Oy:n liikennöintipolitiikasta joka on ko. radat tyhjiksi jättänyt.

Transpoint Oy, Combitrans ja Transuotila eivät tosiaankaan liikennöi ensisijaisesti syrjäseuduilla, vaan esimerkiksi Turun seudulla pyörii yhtä sun toista Transpointin rekkaa. Samoin kuin taannoin vt 4:llä reitillä Kemi - Helsingin satama, 4 t. ylikuormassa ...

Mielestäni pelko siitä, että Pohjolan liikenne - yhtiöt ajautuvat esimerkiksi Connexin tai Arrivan syliin, ei ole peruste jättää yhtiöitä myymättä.

Tällä hetkellä ne ovat yksi syy, joka ohjaa liikennettä muuten perusteettomasti kiskoilta maanteille.

Sellaista mahdollisuutta, että VR Oy:lle jäisi missään suhteessa monopoli rautateille ja sillä olisi myös tytäryhtiönään Pohjolan liikenne - yhtiöt ei tule missään nimessä sallia. Raideliikenteen monopoliyhtiöllä ei voi olla tieliikennetoimintaa - muuten se tuhoaa itse itsensä, kuten tähän saakkakin on tapahtunut.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Alunperin kirjoittanut moxu

VR:n bussi- ja rekkaliikennetoiminnalle varsinkin syrjäseuduilla löytyy oikeutus, sillä valitettavan usein tiet ovat niitä, joiden varrella jäljellejääneet asiakkaatkin vaikuttavat. Ratoja suljetaan, kuten tänäänkin olemme saaneet kuulla...

Pohjolan liikenteen syrjäseutujen linja-autolinjoista yli puolet kulkee rautatietä korvaavilla reiteillä suunnilla, jossa rautatie olisi perustellumpi linja taajamarakenteen puolesta, esimerkiksi reiteillä Pieksämäki - Savonlinna tai Joensu - Lieksa - Nurmes - Oulu.

Tuo ei varmaankaan ole sattumaa, että juuri Pohjolan Liikenne ajaa noita reittejä, joilla junaliput ennen busseissa kelpasivat? Onko VR aikanaan järjestänyt asian niin, että Pohjolan Liikenne on tullut korvaamaan junia vai kuinka?

Pieksämäki-Savonlinna -välillä ei matkustajia paljoakaan vaikuta olevan, joten heitä tuskin junaliikenteeseenkään riittäisi. Bussiliikennekin on osittain tappiollista ja siksi kilpailutettua / lääninhallituksen ostamaa. Toisaalta tarjontakin on vähäistä, joten se ei matkustajia houkuttele siksikään. Kiskobussi välillä saattaisi kannattaa, koska se houkuttelisi Savonlinnasta Jyväskylän ja Kuopion suuntaan meneviä vaihtamaan Pieksämäellä junaan. Ja periaatteessa maksaisikin saman verran kuin bussiliikenne.

[Kiskobussin liikennöintikustannuksista verrattuna bussien liikennekustannuksiin on kai ketju / ansaitsee omansa jos ei vielä ole.]

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Pohjolan liikenteen syrjäseutujen linja-autolinjoista yli puolet kulkee rautatietä korvaavilla reiteillä suunnilla, jossa rautatie olisi perustellumpi linja taajamarakenteen puolesta, esimerkiksi reiteillä Pieksämäki - Savonlinna tai Joensu - Lieksa - Nurmes - Oulu.

Onko Pohjolan Liikenteellä enää varsinaista syrjäseutuliikennettä ? Aikatauluista löytyy PL:llä Oulu-Kajaani-Jns ja Oulu-Kaj-Kuo-Hki pikavuoroparit yhteisliikenteenä PTA:n kanssa sekä Kajaani-Kuopio -vuoroja. PL kai on muuten luopunut -valitun strategian mukaisesti- muusta liikenteestä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja muuallakin periferiassa. Toinen Pohjola, Pohjolan Turistiauto Oy kyllä vielä sinnittelee. Esim. em. Jns-Lie-Ns-Kontiomäki (Oulu) vuoro on PTA:n hoitama.

Aikaisemmin ihmettelin, miksi Suomen valtion ts. VR:n pitää harjoittaa laajaa ja laajentumishakuista kumipyöräliikennettä. Ehkä kuitenkin henkisesti se on parempi kuin, että liikenteenharjoittajana on Saksan valtion rautatiet tai posti (Kiitolinja ja DHL/Kelpo Kuljetus).

Alunperin kirjoittanut P-K

Onko Pohjolan Liikenteellä enää varsinaista syrjäseutuliikennettä ? Aikatauluista löytyy PL:llä Oulu-Kajaani-Jns ja Oulu-Kaj-Kuo-Hki pikavuoroparit yhteisliikenteenä PTA:n kanssa sekä Kajaani-Kuopio -vuoroja. PL kai on muuten luopunut -valitun strategian mukaisesti- muusta liikenteestä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja muuallakin periferiassa. Toinen Pohjola, Pohjolan Turistiauto Oy kyllä vielä sinnittelee. Esim. em. Jns-Lie-Ns-Kontiomäki (Oulu) vuoro on PTA:n hoitama.

Vielä vuosi sitten Pohjolan Liikenteellä oli Imatra - Puumala - Mikkeli -linja itsellään, mutta nyt samaa vuoroa/linjaa hoitaa Ihastjärven Linja Oy. Tarkempaa tietoa minulla ei ole siitä, miksi liikennöitsijä vaihtui.

Mutta Pohjolan Liikenteellä on ainakin vielä tämän vuoden alkupuoliskolla ollut (ja taitaa olla edelleen) liikennettä reitillä Savonlinna - Sulkava - Lohikoski sekä olisiko vielä jokunen vuoro Imatran ja Ruokolahden välillä.

Ja Kuopiossahan PL vielä vaikuttaa linjalla 35 Kuopio -Siilinjärvi sekä Savonlinnassa koko paikaillisliikenne taitaa olla hallussa, mutta lasketaanko tämä nyt sitten syrjäseutuliikenteeksi.

Alunperin kirjoittanut SD202

Kaukoliikenne tosin tuntuu painottuvan niille väleille, joilla on perinteisesti riittänyt matkustajia. Helsinki-Turku ja Helsinki-Kotka olkoon esimerkkeinä. Hassua, että Pohjolan Liikenne kilpailee osana ExpressBus -järjestelmää myös itseään vastaan ainakin tuolla Helsinki-Turku -välillä: VR:n junat ja Pohjolan Liikenteen bussit taitavat kilpailla samoista matkustajista...?

Niinpä kyllä, mutta VR on hinnoitellut palvelunsa varsinkin ko.reitillä sen verran pilviin, että monetkaan bussimatkustajat enää edes harkitsevat junaan palaamista, niin paljon miellyttävämpi matkustusväline kuin juna monesti onkin...

Toki on ymmärrettävää, että Pohjis postin autolinjojen jälkeläisenä hoitaa montaakin turhaa pätkää landella.. mutta. Voisiko olla asioilla yhteyttä; eli eivät ole virkamiehet, saati poliitikot, paljoa jaksaneet huolta kantaa uudesta radasta lohjan kautta turkuun.. Yllätys: Pohjis ajaa vakioita ja pikoja samalla reitillä! Eli ei löydy kannatusta junalle?!

Kysymys nimeltään "rantarata" sisältää monenlaisia juonenkäänteitä. Ennen 70-lukua syntyneille voidaan antaa tiedoksi, et ko. rata olisi ajat sitten porattu lohjanharjun läpi suoraan turkuun, ellei valtion maanomistus (tai omistamattomuus) ollut määrännyt suuntaa.

Ja, sitten kun tultiin 90-luvulle.. niin vr oli hädässä, kun markkinaosuus turun radalla oli <20 %. Bussi ajoi jopa nopeammin kuin juna.

Eli vr:n viisaat insinöörit miettivät sopivaa kilpailukeinoa.. Ja joku lomamatkaltaan huomasi tämän italian ihmeen.

Niinpä pendot laitettiin ensiksi rantaradalle.. oli muka super-kuul, osasi kallistua sopivasti rantaradan [tsaarinaikaisissa] kaarteissa. Myöhemmin, nyttemmin, on pendoja riittänyt niille reiteille, joilla niistä on jopa jotain lisäarvoa..

Mutta siis.. koska on investoitu niin kovin paljon rantarataan, niin ei asiaa hallinnoivissa piireissä ole kiinnostusta rakentaa sitä suorempaa rataa turkuun. Jonka radan varrella olisi esim pysäkki "Veikkola".

Itse ko. lähiössä päivittäin työssäkäyvänä voin kertoa että, löytyisi matkustajapotentiaalia minimi 2 x sm2 per 1 h.

Mutta. Valtion oma bisnes sotkee tervettä alue- ja liikennesuunnittelua..

IMO Pohjolan Liikenne pitäisi äkkiä myydä pois valtiolta.. pörssiin vaikkapa. Tosin ko firman tuottavuus tuskin kiihottaisi sijoittajia..

Näin vapautuisi lm tuosta siteestä, joka estää normaalin raideliikenteen kehittämisen pk-seudun länsisuunnassa..

Pohjolan Liikenteen tietyistä osista voisivat alueellisesti vahvat liikennöitsijät hyvinkin olla kiinnostuneita, mutta koko firmaa kukaan tuskin edes huolisi. Tietysti kymenlaaksolaisesta näkökulmasta katsottuna voisi herätellä toiveita Onni Vilkkaan vinttikoirien paluusta Kotkan maisemiin ja Helsingin reitille..?

Eihän Pölhölä ole postin bussitoimintojen perillinen. Kunnianarvoisan Postilinjojen toimintaahan jatkoi aikanaan Gold Line, joka myyteiin joitakin vuosia sitten Koiviston Auto-yhtymälle. Vanhoja Postilinjojen pikavuoroja oli ainakin Turun ja Vaasan välillä, jossa näiden vuorojen operoinnista huolehtii nykyään Lauttakylän Auto.

Eipä voi kehua PL-yhtiön palvelutasoa Suomen eteläisimmällä pikavuorolinjalla. Männälauantaina matkasin Hankoon 11.00-lähdöllä Kampista (#54). Kuski ei osannut ruotsia, mikä kuitenkin oli monien matkustajien asiointikieli, pysäkki-info oli puutteellista, soittokellokaan ei pelannut, auto oli jo Karjaan kohdalla kymmenen minuuttia myöhässä ja jäi vielä toisen mokoman, ollessaan junan korvaaja...
Herää kysymys, miksi PL tunkee tälle reitille, kilpailemaan omista asiakkaistaan -jotka se sitten mainitun korvaavuusjärjestelyn ansiosta kyytiinsä myös saa..? Eikö Hangon Liikenteellä, Amperilla tai vaikka Vainiolla olisi Hangontielle paremmat liikennöintivalmiudet?

Alunperin kirjoittanut kemkim

Mitä hyötyä sen on ajattaa junia ja kilpailla itsensä kanssa busseilla? Lopettaisi ne junat

Hei haloo!

VR Oy:llä ei ole busseja.
Oy Pohjolan Liikenne Ab:llä ei ole junia.

Sillä ei ole suurta merkitystä todellisessa kilpailtavassa liikennekentässä, että näiden kahden yksittäisen osakeyhtiön (Sveitsissä sanottaisiin "yksityisen" osakeyhtiön) osakkeet edelleenomistaa firma nimeltä VR-Yhtymä Oy.

Kisailkoon vain nämä kaksi aivan omilla teillään operoivaa firmaa VR ja PL omaan tahtiin Hki-Tku-asiakkaista. Onhan heillä ainakin eri välipaikkakunnat kuitenkin erottavina tekijöinä.

Alunperin kirjoittanut Compact

VR Oy:llä ei ole busseja.
Oy Pohjolan Liikenne Ab:llä ei ole junia.

Sillä ei ole suurta merkitystä todellisessa kilpailtavassa liikennekentässä, että näiden kahden yksittäisen osakeyhtiön (Sveitsissä sanottaisiin "yksityisen" osakeyhtiön) osakkeet edelleenomistaa firma nimeltä VR-Yhtymä Oy.

Mielestäni nyt Compact menee asiattomuuksiin.

VR Oy:n tytäryhtiöiden (Pohjolan liikenne, Transpoint, Transuotila ja Combitrans) kilpailu yhtiön raideliikenteen kanssa on todellinen ja vakava yhteiskunnallinen ongelma.

VR Oy:n yksi ongelma raideliikenteessä on se, että se voi siirtää omaa liikennettään kiskoilta pyörille, jolloin raideliikenteen kannalta kehitys on negatiivinen.

Rantaradan liikenteen heikentämisessä aikanaan 1950-60-70-luvuilla Pohjolan liikenne oli oleellinen tekijä.

Useiden lakkautettujen henkilöliikennerataosien liikenne siirrettiin Pohjolan liikenteelle.

Tällä hetkellä Pohjolan liikenne liikennöi junien kanssa kilpailevaa liikennettä mm. Hanko - Karjaa ja Kotka - Kouvola - rataosilla sekä Savon radalla.

Tämä nostaa yhteiskunnan kustannuksia ko. rataosien ostojunaliikenteestä sekä hankaloittaa junaliikenteen järjestämistä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ikäviä tosiasioita voi katsoa esim: tästä kartasta:



Pohjois-Suomi
Savonlinnan alue

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Mielestäni nyt Compact menee asiattomuuksiin.

En kyllä pysty näkemään Compactin repliikissä mitään asiatonta. Ikävät tosiasiat toki voivat tuntua asiattomilta, mikäli oma sananjulistus koetaan kyseenalaistetuksi.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Useiden lakkautettujen henkilöliikennerataosien liikenne siirrettiin Pohjolan liikenteelle.

Ja vielä useamman jollekin muulle bussiyhtiölle. Aikanaan muuten VR ajoi itse omilla busseilla tällaista liikennettä, olkoon esimerkkinä Pori - Mäntyluoto.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Tällä hetkellä Pohjolan liikenne liikennöi junien kanssa kilpailevaa liikennettä mm. Hanko - Karjaa ja Kotka - Kouvola - rataosilla sekä Savon radalla.

Vai sittenkin täydentävää linja-autoliikennettä?

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Ikäviä tosiasioita voi katsoa esim: kartasta

Mielestäni kartassa näkyvä junaliikenteen kannalta ikävin tosiasia on se, että harvaan asuttuun pieniväestöpohjaiseen maahan ei aikanaan kyetty luomaan sellaista rataverkkoa, joka olisi pystynyt sotienkin jälkeisenä aikana palvelemaan maataan toivotulla tavalla muutamia alueita lukuun ottamatta.

En tällä kannanotolla liputa sen enempää raide- kuin tieliikenteenkään puolesta. Yritän vain nähdä taustoja sille, miksi mihinkin ratkaisuihin on jouduttu. Tässä keskustelussa esitetään aika lailla ääripäitään edustavia kantoja. Olen kyllä Mikon, Anteron ja monien muiden kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa on "oudon" vähän junaliikennettä verrattuna moniin samankaltaisinkiin maihin, kuten Ruotsiin. Osaksi täällä etsitään tapahtuneeseen kehitykseen syitä aika erikoisista paikoista, kuten VR:stä ja Pohjolan Liikenteestä. Toki isoilla toimijoillakin on jokin osuutensa sopassa, mutta minun mielestäni selvästi vähäisempi kuin eräissä kärkevimmissä kannanotoissa annetaan ymmärtää.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

En kyllä pysty näkemään Compactin repliikissä mitään asiatonta. Ikävät tosiasiat toki voivat tuntua asiattomilta, (...)

Compactin viestissä asiatonta on tosiasioiden kieltäminen. Pohjolan liikenne on VR Oy:n tytäryhtiö. Muistaakseni vielä konsernirakenteessa nimenomaan rautatieliikennöintiyhtiön, ei emoyhtiön tytäryhtiö.

Se, jos VR Oy:n rautatieliikenne ja Pohjolan liikenne toimivat täysin toisistaan riippumattomina, on veronmaksajan kannalta vielä huolestuttavampaa. Tämähän tarkoittaa sitä, että ko. yhtiöt todellakin kilpailevat keskenään, joka tarkoittaa heikommalla olevan yhtiön talouden heikkenemistä.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Vai sittenkin täydentävää linja-autoliikennettä?

Karjaa - Hanko - reitillä linja-autot palvelevat täsmälleen samaa reittiä kuin junatkin.

Linja, jolla joka toinen vuoro liikennöidään linja-autolla ja joka toinen junalla, kerää olennaisesti vähemmän matkustajia jos sama liikenne ajettaisiin kokonaan junalla.

Kouvola - Kotka ja Karjaa - Hanko - liikenne edellyttäisi toki toisen yksikön lisäämistä junaliikenteeseen. Tällöin voitaisiin kuitenkin säästää koko reitin linja-autojen kustannukset ja saataisiin merkittävästi lisää matkustajia. On todennäköistä, että lopputulos liikennöintikustannukset - lipputulot muuttuisi nykyistä paremmaksi.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Osaksi täällä etsitään tapahtuneeseen kehitykseen syitä aika erikoisista paikoista, kuten VR:stä ja Pohjolan Liikenteestä.

Pidän ihmeellisenä, että liikennöitsijän toimintaa ei saisi arvostella.

Tosiasiassa rautateiden henkilöliikenteen lakkautus- ja järjestelypäätökset on pääosin tehnyt VR Oy ja sen tytäryhtiöt edeltäjineen. Liikenne- ja viestintäministeriö on hyväksynyt tai maksanut vaaditun lisälaskun siitä asti, kun liikennettä alettiin tukemaan.

Pohjolan liikenteellä ja muilla VR Oy:n tytäryhtiöillä on oleellinen vaikutus yhtiön toimintapolitiikkaan.