Re: Laissa taitaa olla vikaa ...
kuukanko sanoi:
Yksi este Suomen joukkoliikennejärjestelmän muutokselle on muutoksen puolestapuhujien puute. Liikennöitsijät eivät halua muuttaa nykyistä mallia, koska kilpailutus laskisi voittoja. Niinpä ne puhuvat nykyjärjestelmän puolesta kertomalla mm. sen itsekannattavuudesta ja edullisuudesta yhteiskunnalle.
Todellisuudessahan Ruotsin mallin mukaisella järjestelmällä yhteiskunta säästäisi rahaa, koska nyt liikennöitsijöille kannattavista vuoroista jäävä voitto siirtyisi osaksi yhteiskunnalle. Voidaan myös olettaa, että liikenteen keskitetyllä suunnittelulla ja yhtenäisellä lippujärjestelmällä saataisiin tehtyä houkuttelevampia yhteyksiä lisäämättä varsinaista liikennesuoritetta.
Suomessa tärkein ongelma on se, että ei ole olemassa vahvoja joukkoliikenteen käyttäjien etujärjestöjä, jotka vaatisivat kunnollista julkista liikennettä. Suomen Liikenneliitosta voisi kehittyä tällainen, mutta sen pitäisi pystyä silloin toimimaan sekä alueellisesti että poliittisesti laajemmalla pohjalla. Itse olen nykyisin SuLi:n hallituksessa ja pyrin aktiivisesti siihen, että toiminta laajenisi sekä alueellisesti että muutenkin laajemmaksi. Suomen Liikenneliiton jäseniksi voivat liittyä yhdistykset, joiden toimintaan kuuluu kevyen ja julkisen liikenteen käytön edistäminen - mikään ei estä perustamasta vaikka Oulun joukkoliikenteen käyttäjät ry:tä joka liittyy kattojärjestöön.
Koska vahvoja joukkoliikenteen käyttäjien etujärjestöjä ei ole, joukkoliikennepolitiikka ratkaistaan Linja-autoliiton ja VR Oy:n sekä alan ammattijärjestöjen lobbauksen perusteella. Turun joukkoliikennetoimisto, HKL, TaKL ja YTV taas eivät oikein pysty lobbaamaan asiansa edestä, koska ne ovat poliittisesti johdettuja julkisia organisaatioita. Itse en sinänsä pidä edunvalvontaa huonona asiana, mutta tilanne on täysin vääristynyt kun käyttäjillä ei ole kunnon etujärjestöä lobbaamassa.
Toiseksi, Suomessa on täysin väärä käsitys siitä, että joukkoliikenne Turussa, Tampereella ja YTV-alueella olisi yhteiskunnalle erityisen kallista ja tämän alueen ulkopuolella itsekannattavaa ja yhteiskunnalle ilmaista.
Tämä käsitys osoittautuu täysin vääräksi, kun tutkii Joukkoliikenteen suoritetilastoa v. 2003:
Kaupunkien taloudellisesti vastaamaan joukkoliikenne (Helsinki, Tampere, Turku, YTV):
Matkustajia 364 milj. Tuki 112,4 Me, 30,9 senttiä/matka, 5,0 senttiä/henkilökilometri (josta bussiliikenne: 85 Me, 40,1 senttiä/matka, 6,4 senttiä/henkilökilometri)
Muu kaupunkiliikenne (mm. keskisuuret kaupungit)
Matkustajia 62,2 milj. Tuki 36,7 Me, 59,1 senttiä/matka, 8,2 senttiä / henkilökilometri.
Muu joukkoliikenne (seutuliikenne ja vakiovuorot)
Matkustajia 67,5 milj. Tuki 143,4 Me, 212,6 senttiä/matka, 8,5 senttiä /henkilökilometri (josta bussiliikenne: tuki 94,9 Me, 195 senttiä/matka, 8,3
senttiä / henkilökilometri.
Tosiasiassa siis muun Suomen joukkoliikenne vaatii suhteessa matkustajamääriin huomattavasti suurempaa tukea kuin kaupunkien vastaama joukkoliikenne.
Miten tämä sitten suhtautuu liikennöitsijöiden väitteisiin itsekannattavuudesta? Liikennöitsijät esittävät vain ostoliikenteen tukena! Seutuliput, kuntaliput ja koululaisliput esitetään "lipputuloina" vaikka ne ovat yhtä lailla yhteiskunnan tukea kuin muukin tuki.
Esimerkiksi: kun otetaan huomioon vain ostoliikenne ja seutulipputuet, "muun bussiliikenteen" subventioaste on 17,2%, kun otetaan huomioon kaikki tuki, myös koululaisliput, subventioaste on 40,8%!! Samat luvut kaupunkien vastaamassa bussiliikenteessä ovat 37,3% ja 38,2% (tässä tietysti tulee huomioida, että lipun hinnat Turussa, Tampereella, Helsingissä ja YTV-alueella ovat huomattavasti halvemmat kuin muussa bussiliikenteessä.
Koululaislippujen osuus on:
Kaupunkien vastaama liikenne: 2,9 Me = 2,6% tuesta,
Muu kaupunkiliikenne: 9,8 Me = 26,7% tuesta,
Muu joukkoliikenne: 91,7 Me = 63,9% tuesta,
Tästä seuraa myös yksi erittäin suuri intressiryhmä, jonka etua ajettaisiin alueellisten joukkoliikenneviranomaisten kautta: koulut ja opettajat. Jos koululaislippujen kulut siirretään Turun, Helsingin, Tamperen ja YTV:n mallin mukaan joukkoliikenneorganisaation maksettavaksi, koulut säästäisivät suuria summia rahaa, joka voitaisiin käyttää opetuksen kehittämiseen. Kuten yllä näkyy, valtakunnallisesti puhutaan noin 100 Me säästöistä koulutoimessa, jota tuskin kaikkea otettaisiin pois kouluilta.
kuukanko sanoi:
Mielestäni parhaat viestinviejät Ruotsin mallin "ilosanomasta" päättäjille olisivat Connex ja Concordia.
Sanoisin näin, että Connexin ja Concordian lobbaus kaatuu "globalisaatio" - peikkoon josta tämä koko ketju alkoi. Sinänsä ei huono ehdotus lobbareiksi, riittäähän VR Oy:n ja linja-autoliiton lobbareita koko maassa.
Lobbaus on tehtävä poliittisesti sekä joukkoliikenteen käyttäjien taholta jotta se onnistuu.
Ennen kaikkea on saatava päättäjät tietoisiksi kahdesta asiasta:
- On kerrottava Ruotsin Länstrafiken - ja Saksan Verkehrsverbund - mallien tehokkuudesta ja toimivuudesta
- On saatava tietoisuuteen, miten merkittävästi "itsekannattavaa" joukkoliikennettä rahoitetaan.