Dieselvero uhkaa maaseudun bussivuoroja

Opposition edustaja Reijo Laitinen (SDP) on myös sitä mieltä, että polttoaineveron korotus koituu linja-autoliikenteen tuhoksi.

Tämä pitäisi varmaan ymmärtää sitten kääntäen niin, että polttoaineiden hintoja pitäisi laskea, jotta ihmiset siirtyisivat autoista joukkoliikenteen käyttäjiksi. Minkähän tähden tämä ei tunnu yhtä uskottavalta kuin päinvastainen väite?

Antero
 
Tämä pitäisi varmaan ymmärtää sitten kääntäen niin, että polttoaineiden hintoja pitäisi laskea, jotta ihmiset siirtyisivat autoista joukkoliikenteen käyttäjiksi. Minkähän tähden tämä ei tunnu yhtä uskottavalta kuin päinvastainen väite?

Niinpä. Kyllä olisi viisaampaa vähentää veroja linja-autoliikenteeltä suoraan, kuin periä siltä kaiken maailman dieselverot. Tavarakuljetuksissa ei ole suurta merkitystä, jos dieselveroja nostetaan, sillä tavara kulkee aina ja kuorma-autoliikenne ei ole sitä paitsi sieltä ekologisimmasta päästä. Sen sijaan linja-autoliikenteen rokottaminen ylimääräisillä maksuilla johta autoistumisen lisääntymiseen ja tämä taas on ekologisesti huonompi vaihtoehto, joten sitä ei tule suosia. Raideliikennettä pitäisi huomattavasti subventoida tieliikenteeseen nähden ja testata, millä keinoilla saataisiin eniten väkeä raiteille.
 
Niinpä. Kyllä olisi viisaampaa vähentää veroja linja-autoliikenteeltä suoraan, kuin periä siltä kaiken maailman dieselverot. Tavarakuljetuksissa ei ole suurta merkitystä, jos dieselveroja nostetaan, sillä tavara kulkee aina ja kuorma-autoliikenne ei ole sitä paitsi sieltä ekologisimmasta päästä. Sen sijaan linja-autoliikenteen rokottaminen ylimääräisillä maksuilla johta autoistumisen lisääntymiseen ja tämä taas on ekologisesti huonompi vaihtoehto, joten sitä ei tule suosia. Raideliikennettä pitäisi huomattavasti subventoida tieliikenteeseen nähden ja testata, millä keinoilla saataisiin eniten väkeä raiteille.

Höpöhöpö, siellä missä linja-auto on henkilöautoliikennettä ekologisempaa, ei dieselveron korotus rokota linja-autoja sen enempää kuin henkilöautoja, oikeastaan päinvastoin. Vähäliikenteisillä osuuksilla taas henkilöauto on huomattavasti linja-autoja ekologisempaa, on useita vuoroja joilla matkustajia ei ole välttämättä lainkaan, tai korkeintaan se muutama. Näillä alueilla tosin linja-autoliikenteellä on yhteiskunnallisia tehtäviä, mutta niihin en tässä ota kantaa.

Pieni laskuesimerkki, jossa päästä vetäistyt arvot: Bussi; kulutus 30l/100km, Henkilöauto; kulutus 5l/100km, Bussi; matkustajia 40, Henkilöauto; matkustajia 10, Ajettu matka; 100km, Polttoaineen hinnankorotus 0,30€/l

Kulutus/matkustaja/100km:

Bussi: 0.75l/100km
Henkilöauto: 2.5l/100km

Hinnankorotus/matkustaja/kuljettu 100km:

Bussi: 0.225€
Henkilöauto: 0.75€

Eli nostaa henkilöauton kustannuksia huomattavasti enemmän -> ei ainakaan lisää autoistumista.

Toiseen esimerkkiin vaihdetaan bussiin vain kaksi matkustajaa:

Kulutus:

Bussi: 15l/100km
Henkilöauto: 2.5l/100km

Hinnankorotus:

Bussi: 4.5€
Henkilöauto: 0.75€

Eli tässä nostaa bussin kustannuksia huomattavasti enemmän -> lisää autoistumista, mutta ohjaa silti ekologisempaan kulkumuotoon.

Eli summa summarium, energian hinnan nostaminen ohjaa markkinatalouden sääntöjen mukaisesti energian käytön tehokkaammaksi, eli ekologisemmaksi. Se ekologisempi vaihtoehto ei aina vain ole bussi.
 
Raideliikennettä pitäisi huomattavasti subventoida tieliikenteeseen nähden ja testata, millä keinoilla saataisiin eniten väkeä raiteille.
Minusta kylläkin raideliikenteessä pitää tukea rakenteellisia muutoksia, joilla vähennetään nykyistä subventiotarvetta. Eihän oikeasti ole mitään järkeä esim. Oikoradan tapauksessa, jossa bussijoukkoliikenne on toiminut ilman suoraa tukea tällä osuudella ja VR Oy vaatii vastaavan liikenteen hoidosta 4 M euroa vuodessa subventiota.

Antero
 
Minusta kylläkin raideliikenteessä pitää tukea rakenteellisia muutoksia, joilla vähennetään nykyistä subventiotarvetta. Eihän oikeasti ole mitään järkeä esim. Oikoradan tapauksessa, jossa bussijoukkoliikenne on toiminut ilman suoraa tukea tällä osuudella ja VR Oy vaatii vastaavan liikenteen hoidosta 4 M euroa vuodessa subventiota.

Herra Alkuun yhtyen, minusta (myös) on kummallista että käsitetään joukkoliikenteen perusyhtälö olemaan F(x) = Paljon rahaa ja tukea = hyvä joukkoliikenne. Varmaankin joukkoliikenteen kehittämisessä rahaa kuluu ja palaa mutta ei se voi olla silmitöntä lapiointia milloin minnekin.

Lahti - Helsinki -väli on minusta hyvä esimerkki yhtälön toteuttamisesta, Päivi Lipponen on toinen kellokas vaatiessaan yhä uudelleen verovaroista kustannettavan maksuttoman joukkoliikenteen pk-seudulle. Niin kuin hinta olisi syynä Länsiväylän yksinautoiluun, tms.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
...on kummallista että käsitetään joukkoliikenteen perusyhtälö olemaan F(x) = Paljon rahaa ja tukea = hyvä joukkoliikenne..
Sosialistimaissa oli yleensä lähes ilmainen joukkoliikenne, siis paljon tukea. Se oli niin korkealaatuista, että sen ovat voittaneet yksityiset pikkubussijärjestelmät, joissa hinta on moninkertainen, mutta henkensä uhalla on kuitenkin mahdollisuus päästä perille.

Länsimaissa yksityisen pikkubussin sijalla on yksityinen henkilöauto.

Antero
 
Vailitettavasta mielikuvat menevät asioiden edelle sillä ykstyis autoilu mielletään vapaaksi tavaksi liikkua "et ole sidottu aikatauluihin etkä reitteihin" siinä ei hinta paljon paina eikä sitä edes lasketa, nuristaan liikkumisen kalleutta mutta ei todella pysähdytä miettimään ja vertailemaan sillä on helpompaan ottaa se oma auto pihalta aamulla kuin kävellä lähimmälle bussipysäkille tai juna asemalle ja ei tarvitse katsoa tuntemattomien naamoja. Mielikuva
kun asut Kehä I ulkopuolella niin et voi tulla toimeen ilman omaa autoa
syö enemmän matkustajia joukkoliikenteestä kuin kyseinen dieselveron nosto. Erään lehden ylesönosatokirjoituksessa
minä en välitä miten polttoaineet riittävät tulevaisuudessa, minä tahdon nauttia työni hedelmistä ja kuljen omalla autolla
kyseinen lainaus osoitta nykyisen trendin kaikki ja heti eikä tulevasta huolta. Ja autojen mainonta perustuu aika pitkälti mielikuviin vai oletteko nähnyt automainosta jossa auto seisoo keskellä ruuhkia savusumun keskellä, enpä usko yleensä kyseisissä mainoksissa ei näy muita autoja ja siitä tulee mielikuva autoilun vapaudesta. Yksi mikä syö matkustajia julkiselta liikenteeltä on vaihdot mitä enemmän on vaihtoja matkan varrella sitä suurempi on riski että kyseinen henkilö ottaa oman auton, toinen asia mikä syö matkustajia on matka-aika jos matka-aika on julkisilla puolet pidempi kuin henkilöautolla niin kumman te ottaisitte ?
 
Tavarakuljetuksissa ei ole suurta merkitystä, jos dieselveroja nostetaan, sillä tavara kulkee aina ja kuorma-autoliikenne ei ole sitä paitsi sieltä ekologisimmasta päästä.

Kyllä kevennysten kuuluisi koskea myös rekkoja,koneurakoitsijoita. Nykyään palkkojen ohella ovat polttoaine kustannukset niitä suurimpia menoja kuljetusalalla, tosin kuljetusyritykset voivat nostaa rahdin hintaa polttoaineen noustessa. Jos ekologisuudella tarkoitetaan raskaankaluston päästöjä, ovat ne linja-autojen päästöjen tasolla. Pakokaasunkierrätysta käytetään scaniassa,ureatekniikkaa volvossa ja mersussa. Sitäpaitsi isot rahdin tilaajat vaativat usein vähintään euro 3 luokan kalustoa.
Jos linja-autot alkaisivat ajamaan polttoöljylla eli löpölla teettäisi se isot kustannukset huoltoasemille, koska löpön tankkauspaikkoja ei ole joka huoltamolla.Sitäpaitsi D pisteillä, missä linja ja rekkaautot käyvät tankkaamassa ei löydy sellaista mittaria josta saisi löpöä.
Jos säästöjä pitäisi saada, poistaisin dieselveron raskailta ajoneuvoilta
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minusta kylläkin raideliikenteessä pitää tukea rakenteellisia muutoksia, joilla vähennetään nykyistä subventiotarvetta.

Sitähän minä kirjoitinkin, että pitäisi etsiä ne parhaat tavat lisätä raideliikenteen kulkumuoto-osuutta ja tämän lisäksi vielä lappaa valtion rahaa siihen nykyistä enemmän, mm. ratojen rakentamiseen kaikkialle, missä ne kannattavat. Ihme jos ei silloin alettaisi jo saada tuloksia.
 
Kyllä kevennysten kuuluisi koskea myös rekkoja,koneurakoitsijoita.

Miksi rekkojen tulisi saada verokevennyksiä? Käsittääkseni ongelma on nykyään, että kuorma-autot ovat liian suosittu tapa kuljettaa tavaraa paikasta toiseen ja junaliikenne liian vähän suosittu, joten minusta tieliikennettä ei tulisi subventoida mitenkään. Bussit ovat poikkeus, niitä kun joudutaan ajamaan, jotta raiteille saadaan väkeä syrjemmästäkin ja sellaisilla reiteillä, joilla ei raiteita ole. Busseille ei usein ole vaihtoehtoja joukkoliikenteessä, toinen vaihtoehto on sitten henkilöauto. Sen sijaan kuorma-autoja ajetaan monilla sellaisillakin väleillä, joilla juna olisi vaihtoehto.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toiseen esimerkkiin vaihdetaan bussiin vain kaksi matkustajaa:

Eli tässä nostaa bussin kustannuksia huomattavasti enemmän -> lisää autoistumista, mutta ohjaa silti ekologisempaan kulkumuotoon.

Tässä on vaan se juttu, että kun joku matkustaa Helsingistä vaikkapa Laukaalle, niin Helsingistä Jyväskylään hän pääsee kannattavalla junareitillä, mutta Jyväskylästä Laukaalle ajaa ostoliikenteen bussi. Kun nyt tämä ostoliikenteen busi lakkautetetaan, hän tekee koko matkan henkilöautolla. Onko se ekologisempaa kuin ajaa sitä lyhyttä ostoliikenteen reittiä?
 
Käsittääkseni ongelma on nykyään, että kuorma-autot ovat liian suosittu tapa kuljettaa tavaraa paikasta toiseen ja junaliikenne liian vähän suosittu, joten minusta tieliikennettä ei tulisi subventoida mitenkään

Hieman asiasta sivuun: suurin syy, miksi maantiekuljetukset ovat junaa suositumpia niinkin monissa tapauksissa, on se, että jos tilaat vr:ltä kuljetuksen, niin saat kuulla, että tilaus on tehtävä vähintään puoli vuotta etukäteen ja minimilasti on kolme junanvaunua. Tätä kuviota ei dieselveron nosto paljoa muuta...

Itse asiasta sen verta, että liikkuminen ylipäätään, niin ihmisten kuin tavaroidenkin, on epäekologista. Siksipä jos verotusta rukataan ympäristöystävälliseksi, kaikenlaisen kuljettamisen tulisi kallistua. Tosin niin, että haitallisimmat kulkutavat kallistuvat enemmän kuin vähämmän haitalliset.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tässä on vaan se juttu, että kun joku matkustaa Helsingistä vaikkapa Laukaalle, niin Helsingistä Jyväskylään hän pääsee kannattavalla junareitillä, mutta Jyväskylästä Laukaalle ajaa ostoliikenteen bussi. Kun nyt tämä ostoliikenteen busi lakkautetetaan, hän tekee koko matkan henkilöautolla. Onko se ekologisempaa kuin ajaa sitä lyhyttä ostoliikenteen reittiä?

Totta, mutta tuossa onkin kyseessä ostoliikenteen bussi, ja sen bussivuoron ei ymmärtääkseni kuulukaan olla taloudellisesti kannattavaa, vaan sillä on muita yhteiskunnallisia tehtäviä. Ja tämä ostoliikenne kannattaisi mielestäni hoitaa mielummin jollakin minibusseilla tai mahdollisesti jopa vain tarpeen tullen kulkevilla maxitakseilla, oikein pieneillä matkustajavirroilla tuollainen taksityylinen kuljetus tulisi luultavasti jopa halvemmaksi kuin nykyisenkaltainen ostoliikenne.
 
Ja tämä ostoliikenne kannattaisi mielestäni hoitaa mielummin jollakin minibusseilla tai mahdollisesti jopa vain tarpeen tullen kulkevilla maxitakseilla, oikein pieneillä matkustajavirroilla tuollainen taksityylinen kuljetus tulisi luultavasti jopa halvemmaksi kuin nykyisenkaltainen ostoliikenne.

Eivät kaikki ostoliikenteet vuorot ole ihan niin hiljaisia, että henkilöauto tai tilataksi riittäisi. Merkittävä syy monien vuorojen kannattamattomuuteen on matkustajamäärien suuri vaihtelu. Esimerkiksi kuntakeskukseen klo 10:ksi saapuva vuoro voi olla täynnä matkustajia sellaisena päivänä, jolloin koululaisilla tai opiskelijoilla päivä alkaa vasta klo 10. Mutta tällaisia päiviä on usein vain yksi viikossa. Toki voitaisiin ajaa lukujärjestysten mukaan esim. vain kerran viikossa, mutta nykyään varsinkin lukioissa noudatetaan jaksojärjestelmää, jolloin lukujärjestykset vaihtuvat parin kuukauden välein. Lisäksi luokattomassa järjestelmässä voi olla vaikeaa tietää kovin paljoa etukäteen minkä kurssin kukin opiskelija valitsee ja siten arvioida milloin hänen koulupäivänsä milloinkin alkaa.

Pitkien vuorojen kohdalla taas voi olla niin, että matkustajamäärä vaihtelee suuresti matkan varrella. Jollain pienellä pätkällä auto voi olla täynnä koululaisia tai työmatkalaisia, jos bussi sattuu sopivasti esimerkiksi johonkin kuntakeskukseen aamukahdeksaksi tai iltapäiväkolmeksi. Silti tilanne voi olla, että yli puolet matkasta ajetaankin sillä henkilöautoon mahtuvalla kuormalla.

Sitten on vielä se tosiseikka, että joukkoliikennematkustajista merkittävä osa matkustaa erilaisilla alennuslipuilla. Vaikka vuoro houkuttelisikin parikymmentä matkustajaa, voi olla että näistä kukaan ei maksa matkastaan täyttä hintaa. 20 puolikkaan hinnan maksavaa matkustajaa vastaa siten 10 täyden hinnan maksavaa, jolloin ollaankin jo kannattavuusrajalla.
 
Takaisin
Ylös