Pikavuoroliikenne: huonoa palvelua kalliilla hinnalla

Mielestäni tuossa EB-kalustossa pitäisi olla jotkin kriteerit millaisella kalustolla saa ajaa. Savonlinjan Savonlinna-Kotka-Helsinki pikavuorossa näkynyt vanha Eagle veikkaisin vuosimallia -90-93. Sitten Paunu ajaa Helsinki-Tampere samalla mallilla mutta tuliterällä. Tuossa on pientä eroa. Ja ensimmäisestä voisin allekirjoittaa otsikon asian. Kyllä se vanha Eagle ehkä menee Kellokosken vakiovuorossa, tai ihan hyvin menee, mutta että 6 tunnin pikavuorossa. Tälläistä kommenttia..
 
Minusta taas pikavuorobussien mukavuus ja varustelu ei enää 1990-luvulla ja sen jälkeen ole kehittynyt niin paljoa, että huomaisin eroa matkustusmukavuudessa vanhan (hyvässä kunnossa pidetyn) ja uuden bussin välillä.
 
Minusta taas pikavuorobussien mukavuus ja varustelu ei enää 1990-luvulla ja sen jälkeen ole kehittynyt niin paljoa, että huomaisin eroa matkustusmukavuudessa vanhan (hyvässä kunnossa pidetyn) ja uuden bussin välillä.


Itse asiassa tuntuu että ollaan menty jossain asioissa taaksepäin, esimerkkinä äänieristys. Vanhemmassa B10M/Eaglessä ei juuri moottorin äänet auton sisälle, sensijaan uudessa B12M/Eaglessa moottorin rallatus kuuluu jo häiritsevänä matkustamoon.
 
Tuskin potaskaa kuitenkaan, 17:05 lähtee näet Paunulainen, Veolian "suora" vuoro jatkaa kuitenkin Tampereelta M-P 16:45 johon on yhteys myös Porista.

Kas, näemmä Paunun aikataulussa tuo onkin ajateltu niin, että matkustaja jatkaa Paunulla Helsinkiin. No se selittää tuon Veolian aikataulusta poikkeavan ajan.
 
Minusta taas pikavuorobussien mukavuus ja varustelu ei enää 1990-luvulla ja sen jälkeen ole kehittynyt niin paljoa, että huomaisin eroa matkustusmukavuudessa vanhan (hyvässä kunnossa pidetyn) ja uuden bussin välillä.

Minusta taas 2000-lukulaiset pikavuorobussit ovat vanhoja miellyttävämpiä. Uudet Kabusit ovat nyt ihan omaa luokkaansa. Vanhat Kouvolan reitillä olevat Savonlinjan pikurit ovat jo vähän kulahtaneita, räminä kuuluu ja tuntuu. T. Makkosella oli mukavimmat tietämäni pikavuorobussit siinä yöpikavuorossa Oulusta, olivat ihan 2000-luvun puolivälistä.
 
Peräänkuuluttaisin jonkinlaista tolkkua noihin Ähtäriä koskeviin liikennöintivaatimuksiin.
Niin minäkin. Itseäni vain hieman ihmetytti se, miksi linja-auto vuorot päätettiin lopettaa samaan aikaan kun vr lopetti aamujunan. Silloin kun kaikki vuorot vielä ajettiin, Ähtäristä oli arkisin neljän yhteyden lähdöt Helsinkiin aikavälillä 5:30 - 8:10. Kolme linja-autolla ja yksi junalla. Ei liene kenellekään yllätys ettei kaikkiin riittänyt asiakkaita. Aamujunan loputtua olisi 5:30 EB-vuoron matkustajamäärät varmasti nousseet, eri asia sitten onkin kuinka paljon.
Reitin toinen vuoroparihan loppui kesäaikataulukauden vuoksi tyystin, sillä senkin matkustajamäärät ovat olleet sen verran vahvassa laskusuhdanteessa. Paunu toki sitten korvasi osittain tuota aukkoa uusilla pikavuoroilla, kuten Killerpop jo mainitsi.
Tuon vuoron matkustajamäärissä tuskin on paljon laskua voinut tapahtua, ainakaan jos puhutaan Virrat-Kangasala osuudesta. Melko tyhjänä auto kulki koko vuoron elinkaaren ajan, mikä sekään ei ole kovin suuri ihme. Varsinkin arkiaamuisin Ähtäristä lähteneet 7:30 ja 8:10 vuorot olivat kuitenkin melko pitkälle toisiaan korvaavia reitin pohjoispään asiakkaiden kannalta.
Ei pitäisi jossitella, mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten vuorojen kannattavuuden olisi käynyt, jos tuo vanha centriaexpress olisi ajettu edelleen Ähtäriin saakka ja uudempi vuoro olisi lopetettu kokonaan...
 
Kas, näemmä Paunun aikataulussa tuo onkin ajateltu niin, että matkustaja jatkaa Paunulla Helsinkiin. No se selittää tuon Veolian aikataulusta poikkeavan ajan.
Tarkenmin sanottuna, tämä on pikavuoroyhteys "Keski-Suomesta" Valkeakoskelle - ei niinkään Helsinkiin.
 
Alunperin pikavuorojen ideana oli ajaa samoihin aikoihin kuin vastaavan vakiovuoron, tai ainakin täydentää olemassaolevan liikenteen tarjontaa.

Lapsuusmuistoa 60-70-luvulta: Aikoinaan esim. Helsingistä saattoi lähteä yhtä aikaa Turun suuntaan sekä vakio- että pikavuoro. Vakiovuoro poimi mukaan lyhyempiä matkoja kulkevaa väkeä niin paljon, että rahastaja ehti hoitaa harvemmin pysähtyneen pikavuoron matkustajat ennen moottoritien alkua. Munkkiniemessä sama rahastaja siirtyi vakiovuoroautoon, joka jatkoi Pitäjänmäen kautta Turuntielle. (En tiedä, tuliko pikavuoroon jossain matkan varrella toinen rahastaja.)

Kaukoliikenteen vakiovuorot kuitenkin kuljettivat silloin myös Helsingistä Espooseen matkustavia. (Ei ainoastaan periferiaan, vaan ihan Leppävaaran ja Viherlaaksonkin nurkille.) Tämähän oli alun perin myös Espoon taksaan ja sitten YTV-taksaan liitettyjen U-linjojen idea. Tarjonta harventui ja idea hämärtyi, kun yhä useampi vakiovuorokin siirtyi kulkemaan Munkkiniemen ja Bembölen/Veikkolan välin moottoritietä - ja moni lopahti kokonaan. Tietysti maailma ja kilpailutilannekin muuttui: mielikuvamainonta moottoritien "nopeudesta" lisäsi henkilöautoilla matkustavia ja sinne samoihin jonoihin haluttiin bussillakin.

Mutta takaisin nykyaikaan: Pelkkää matkustajien sivistymättömyyttä ei voi syyttää siitä, että vakiovuoron ja pikavuoron ero on nykyisin monelle matkustajalle epäselvä. Ainakin täällä Etelä-Suomessa ajetaan kaikenkarvaisia vakiovuorojakin (siis sellaisia, joissa ei ole mitään pikapätkää) enemmän ja vähemmän säännöllisesti ExpressBus-brändiin maalatuilla autoilla. On tosi kivaa vaikkapa joutua seisomaan lähes koko Porvoon ja Helsingin väli sadesäällä täyteen tupatussa, nuhruisessa, hikisessä bussissa, jonka tuulilasin halkeama peittää vähäisenkin lohduttavan maiseman. Ei tosiaan ole uskottavaa, vaikka mikä pallebiljoona väittäisi samanvärisen bussin olevan siisti ja viileä.

Täytyy kuitenkin samaan hengenvetoon todeta, että pääosin matkustuskokemukseni niin pika- kuin vakiovuoroista ovat olleet hyviä.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta takaisin nykyaikaan: Pelkkää matkustajien sivistymättömyyttä ei voi syyttää siitä, että vakiovuoron ja pikavuoron ero on nykyisin monelle matkustajalle epäselvä.

Yleinen olettamus on, että pikavuoropysäkki = sininen kaukoliikenteen pysäkki.

Itsessään sana "vakiovuoro" on sellainen, jolle voisi toivoa korvaavaa nimeä. Ei nykynuorisolla ole aavistustakaan mitä moinen vakiovuoro voi tarkoittaa. Mikä siinä sitten on niin vakiota: reitti, taksa, automalli vai voiko siellä pelata jopa veikkauksen potkupallopeliä?

Jotain uutta nimeä kaipaisi korvaamaan siis, mutta se ei toisaalta voi olla myöskään pk-seudulla lanseerattu Lähibussi, sitäkään kun vuorot eivät välttämättä ole. Siinä voisi samalla imago kohentua nykytilasta aivan eri luokkaan.
 
Itsessään sana "vakiovuoro" on sellainen, jolle voisi toivoa korvaavaa nimeä. Ei nykynuorisolla ole aavistustakaan mitä moinen vakiovuoro voi tarkoittaa. Mikä siinä sitten on niin vakiota: reitti, taksa, automalli vai voiko siellä pelata jopa veikkauksen potkupallopeliä?

Vakiovuoron ja pikavuoron käsitteet ovat menneet sekaisin. Tyypillisin bussivuoro on monesti pikavuoro ja vakiovuoro on sitten kerran-pari päivässä ajettava palveluvuoro, joka kiertää pikkukylät. Harvemmin nämä enää nykyään kulkevat päällekkäin, vaan kummallakin on omat reittinsä ja kohteensa. Sinänsä en näe tätä vakio- ja pikavuorotermien käyttöä kovin oleellisena asiana muutettavaksi.

Mielestäni voitaisiin siirtyä ruotsalaistyyppisten linjanumeroiden käyttöön, jolloin helposti tietäisi, millä pysäkillä pysähtyy mikäkin vuoro. Ei tarvitsisi tietää, onko vuoro vakiovuoro, pikavuoro vai mikä, tai ottaa selkoa hämäristä määränpääteksteistä, vaan voisi linjanumeron perusteella suoraan pysäyttää oikean bussin. Voitaisiin edelleen säilyttää määränpäätekstit, mutta kolminumeroisesti ilmaista ajettava reitti ja perään laittaa A tai B sen mukaan, kumpaan suuntaan ollaan ajamassa. Pika-tekstillä ilmaistaisiin tuttuun tapaan pikavuoroa.
 
Voitaisiin edelleen säilyttää määränpäätekstit, mutta kolminumeroisesti ilmaista ajettava reitti ja perään laittaa A tai B sen mukaan, kumpaan suuntaan ollaan ajamassa. Pika-tekstillä ilmaistaisiin tuttuun tapaan pikavuoroa.

Mikäli käytetään määränpäätekstejä lienee turha lisätä enää mitään kirjaimia osoittamaan kumpaan suuntaan ollaan menossa. 150 TURKU tai 150 HELSINKI on kaiketi ihan tarpeeksi selkeä.
 
Mikäli käytetään määränpäätekstejä lienee turha lisätä enää mitään kirjaimia osoittamaan kumpaan suuntaan ollaan menossa. 150 TURKU tai 150 HELSINKI on kaiketi ihan tarpeeksi selkeä.

Tässä tapauksessa on selkeätä. Lähinnä mietin reittejä, joissa on lukuisia mutkia ja kiertelyjä. Toisaalta, jos kuljettajat todella laittavat oikean määränpääkyltin, niin tätä ei tosiaan tarvita. Helsingissä vaan tapaa usein HKL:n busseja, joissa lukee koko ajan päätepysäkkinä Rautatientori, oli sitten suunta mikä hyvänsä. Ei kovin informatiivista.
 
Tässä tapauksessa on selkeätä. Lähinnä mietin reittejä, joissa on lukuisia mutkia ja kiertelyjä. Toisaalta, jos kuljettajat todella laittavat oikean määränpääkyltin, niin tätä ei tosiaan tarvita. Helsingissä vaan tapaa usein HKL:n busseja, joissa lukee koko ajan päätepysäkkinä Rautatientori, oli sitten suunta mikä hyvänsä. Ei kovin informatiivista.

Suaattaapi tuo jeähä aa tai peekin kiäntämätä...
 
Suaattaapi tuo jeähä aa tai peekin kiäntämätä...

Olisiko mahdollista saada keulan linjanumero samaan systeemiin matkakortinlukijan kanssa? Kortinlukijahan osaa kääntää kunnankin HEL/ESP/VAN tilanteen mukaan, niin kyllä varmaan lukija tietää, mihin ollaan matkalla. Samalla se voisi ohjailla keulan näyttöä. Totta kai ohitusmahdollisuus poikkeustilanteessa olisi hyvä olla olemassa, mutta jos tuo yleensä toimisi.
 
Olisiko mahdollista saada keulan linjanumero samaan systeemiin matkakortinlukijan kanssa? Kortinlukijahan osaa kääntää kunnankin HEL/ESP/VAN tilanteen mukaan, niin kyllä varmaan lukija tietää, mihin ollaan matkalla. Samalla se voisi ohjailla keulan näyttöä. Totta kai ohitusmahdollisuus poikkeustilanteessa olisi hyvä olla olemassa, mutta jos tuo yleensä toimisi.

Osaa kyllä kääntää, mikäli buscomin askellus on oikein - kuten nyt oletusarvoisesti on. Millään paikannusjärjestelmällä ei kuntarajoja kuitenkaan haistella. Nyt en ihan ymmärtänyt tuota pk-seudun matkakorttijärjestelmän suoraa vertaamista pikavuoroihin...
 
Takaisin
Ylös