Kaukoliikenne ja henkilöliikennelain kokonaisuudistus

kuukanko

Moderaattori
Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
7,557
Vs: Satakunnan Liikenne

Paunun ostaminen Koiviston Auton taholta vielä selventäisi ruuhka-Suomen bussiliikenteen kuviota
Suomen bussiliikenteen kuviot voivat mennä joka tapauksessa uusiksi aika tavalla, kun liikenne- ja viestintäministeriö saa valmiiksi henkilöliikennelain kokonaisuudistustyön 2010.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Satakunnan Liikenne

Suomen bussiliikenteen kuviot voivat mennä joka tapauksessa uusiksi aika tavalla, kun liikenne- ja viestintäministeriö saa valmiiksi henkilöliikennelain kokonaisuudistustyön 2010.

Muistetaan miten kävi KA-konsernin Helsingissä kilpailun käynnistyessä.
Niin se on maallinen mammona katoavaa.

Isoista yhtiöistä:
KA-konserni laajenee yritysostoin? Niin kai myös Veolia?
Savonlinja on ilmeisesti valiinnut strategiakseen laajentua kilpailun kautta?
Pohjolan matkat keskittyy tilausajoihin ?
Pohjolan Liikenteestä en saa tolkkua ?
Todella mielenkiintoista nähdä miten erioloiset strategiat toimivat kilpailun kiristyessä, kulujen kasvaessa, matkustajien ja kuskien huvetessa?

Minulla ei ole siteitä eikä "lukkarin rakautta" mihinkään yhtiöön, mutta veikkaan, että Savonlinja ja Veolia ovat selviytyjiä.
 
Vs: Satakunnan Liikenne

Muistetaan miten kävi KA-konsernin Helsingissä kilpailun käynnistyessä.
Niin se on maallinen mammona katoavaa..


Niinkauan kun ajetaan liikenneluvilla, koivarin tapa laajentua yritysostoilla on toimiva. Käytännössä tärkein osa kauppaa on liikenneluvat. Sitten jos/kun uuden henkilöliikennelain mukana luvat lakkautetaan ja liikenne kilpailutetaan, niin homma ei enää toimikaan, kun mikä tahansa bussifirma voi tehdä tarjouksen liikenteestä. Siinä vaiheessa ei lupapaperi kelpaa enää kun saunan lämmitykseen, on vaan aika kallista paperia siihen hommaan...Niin se koivari katosi myös Turusta ja Keravalta kun kilpailutus tuli...
 
Vs: Satakunnan Liikenne

Periaatteessa siis sellainenkin päivä voi koittaa, että Lahden paikallislinjojen pääoperaattorina toimii Savonlinja.
 
Vs: Satakunnan Liikenne

Periaatteessa siis sellainenkin päivä voi koittaa, että Lahden paikallislinjojen pääoperaattorina toimii Savonlinja.

Ministeriön tahtotila taitaa olla, että Lahden paikallisliikenne järjestettäisiin jatkossa tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit -hankkeen puitteissa.

Kaukoliikenteessä sen sijaan ei välttämättä ole edessä kilpailutus, vaan tiettävästi esillä on ainakin Ruotsin kaukoliikennettä vastaava malli: liikenne pohjautuu liikennelupiin, mutta luvista poistuu nykyisenkaltainen tarveharkinta. Eli kaukoliikenteen kilpailusta saattaa tulla täysin vapaata, kilpailija voi laittaa uuden vuoron vaikka 5 min nykyisen vuoron edelle tai ajaa samalla kellonlyömällä, mutta halvemmilla hinnoilla. Ruotsissa kaukoliikenteen luvissa kielletään kuitenkin läänin sisäisten matkustajien kuljettaminen (siellähän läänit ovat suomalaisia paljon pienempiä).
 
Olkaa harrastajat hereillä ! Elämme seuraavat viisi vuotta linja-autohistorian kannalta mielenkiintoisia vuosia, koska:
1. Lainsäädäntö muuttuu: päätösvalta linjoista siirtyy liikennöitsijöiltä kunnille kilpailua suosivaksi.Miten ja missä laajudessa = ?
Perustelut miksi Savonlinja ehkä pärjää?
*Kun katsoo yrityksen julkisia työpaikkahakemuksia, niin ainakin ajomestareiden ja hallintohenkilöstön kohdalla on rivien välistä luettavissa, että kilpailussa tarvittavaa osaamista arvostetaan. Henkilöstöllä siis valmius.
*Kun katsoo kalustolistoja, autoja löytyy joka lähtöön ja niitä pyöritetään ympäri Suomenniemeä. Uusintarytmi näyttäisi olevan järjestetty niin, että aina voidaan tarjota uusi kalusto. Kalustolla siis valmius.
*Yhtiö on "harrastanut" kilpilua jo kymmnkunta vuotta ja maksunut oppirahat, jotka jokainen yritys joutuu varmaan maksamaan. Organisaatiolla siis valmius.

2. Vanhat patruunat poistuvat yhtiöiden johdosta:
Tästä seuraa välttämättä jonkiasteinen rakennemuutos. Yksi hyvin johdetun yrityksen merkki on, että henkilöstö ei huomaa ylimmän johdon muutoksia, vaan toiminta jatkuu samankaltaisena. Tähän en linja-automaailmassa usko.
Sama prosessi käytiin vuosikymmeniä sitten metsäteollisuudessa vanhojen patruunoiden väistyessä. Mittakaava oli tosin toista luokkaa.
 
Yksi hyvin johdetun yrityksen merkki on, että henkilöstö ei huomaa ylimmän johdon muutoksia, vaan toiminta jatkuu samankaltaisena. Tähän en linja-automaailmassa usko.
Onko noin? Minulle on opetettu taas, että lukkiutumista pitäisi päästä eroon, ja uudet strategisesti ajattelevat toimitusjohtajat pyrkivät pitämään yrityksen alati ajan hermolla. Tästä seuraa tietenkin muutosvastarintaa, joka onkin vakiintuneissa organisaatioissa iso ongelma, kun vastakkain on uuden ajan oloihin sopeutuminen ja vanhoista, hyviksi todetuista (mutta mahdollisesti pitkällä tähtäimellä kestämättömistä) eduista ja ajattelutavoista kiinnipitäminen.
 
Samat on opit.
Hyvin johdetussa yrityksessä ei enää tarvitse päästä eroon lukkiutumisesta.
Hyvin johdetut yritykset ovat jatkuvasti ajan hermolla. jne...
Tällöin johdon vaihdokset eivät dramaattisesti muuta yhtiön toimintaa.
Jos johto pitää vaihtaa sen takia, että yhtiö ei toimi, se ei silloin ole hyvin johdettu.
Linja-autoalalla olemme juuri kuvailemassasi tilanteessa ja sen takia ennustan muutoksia.
Lisäksi omistus ja johtaminen kulkevat käsi kädessä, joka tuo omat haittansa.

Linja-autoyritysten määräysvalta reittiliikenteen hoidossa tulee vähenemään.
On sopeutumisen aika ja se voi monille "vanhoille" omistajille olla vaikeaa.
 
Perustelut miksi Savonlinja ehkä pärjää?

Savonlinjallakin on edessä tämä vanhan patruunan poistuminen kuvioista. Liiikenneneuvos Honkanen on jo yli 70-vuotias ja sukupolvenvaihdos on sen verran kallis operaatio, että nuoremmalle polvelle tulee iso houkutus myydä yritys.
 
Savonlinjallakin on edessä tämä vanhan patruunan poistuminen kuvioista. Liiikenneneuvos Honkanen on jo yli 70-vuotias ja sukupolvenvaihdos on sen verran kallis operaatio, että nuoremmalle polvelle tulee iso houkutus myydä yritys.
Olisikohan Suursyömäri niin Suursyömäri, että jaksaisi Savonlinjan haukata? :D
 
Olisikohan Suursyömäri niin Suursyömäri, että jaksaisi Savonlinjan haukata? :D

Koiviston Auto -yhtymä on parin viime vuoden aikana ostanut ainakin seuraavat yritykset: Koskilinjat (noin 110 bussia), A. Mörö & T. Makkonen (noin 90 bussia), Sukulan Linja (13 ajossa olevaa bussia + museobussi) ja Satakunnan Liikenne (54 bussia). Yhteensä mainitsemillani yrityksillä on siis ollut noin 260 - 270 bussia eivätkä nämä yritykset varmastikaan ole olleet ihan ilmaisia.

Näillä yrityksillä kalusto on ollut keskivertoa suomalaista bussiyritystä tuoreempaa ja varmasti myös hyväkuntoista. Lisäksi yritykset ovat liikennöineet monilla tuottoisilla reiteillä. Yritykset eivät liene olleet aivan konkurssikypsiä.

Nämä ovat olleet täysin päinvastaisia ostoksia kuin esimerkiksi muutama vuosi sitten ostettu (todennäköisesti konkurssikypsä) Artturi Anttila, jonka paristakymmenestä bussista ainakin kolme neljästä meni vuoden sisällä purkuun.

En siis pitäisi mitenkään mahdottomana, että Koiviston Auto -yhtymä Savonlinja-konsernin ostaisi, jos se myyntiin tulisi. Toki Savonlinja-konsernin kohdalla on mahdollista myös konsernin hajottaminen, jolloin yksittäisistä alueellisista noin 50 - 100 bussin yhtiöistä voisi olla rahkeita kilpailla muillakin kuin KA-yhtymällä ja suurilla ulkolaisilla joukkoliikenneyrityksillä.
 
Lääninliikenne sekä Artturi Anttila

kilpailija voi laittaa uuden vuoron vaikka 5 min nykyisen vuoron edelle tai ajaa samalla kellonlyömällä, mutta halvemmilla hinnoilla. Ruotsissa kaukoliikenteen luvissa kielletään kuitenkin läänin sisäisten matkustajien kuljettaminen (siellähän läänit ovat suomalaisia paljon pienempiä).

Suomessa voisivat olla maakunnat rajoja, joiden sisällä kulkeminen hoidettaisiin paikallisliikenteellä ja maakuntien välinen liikenne kaukoliikenteellä. En näe hyödyllisenä ajaa kahta vuoroa 5 minuutin välillä. Tämä olisi hankalaa sellaiselle matkustajalle, joka tien varressa odottaa bussia ja vahingossa meneekin väärään bussiin. Uudistuksen yhteydessä voitaisiin ottaa käyttöön kaukoliikenteen linjanumerot. Jos firma A ja B ajaisivat samaa reittiä, niin niillä voisi olla sama linjanumero. Yhteysvalikoiman selkeyttämiseksi tulisi olla HKL:n ja YTV:n tapainen listaus kaikista linjoista.

Näkisin hyödylliseksi, jos liikenneviranomainen ottaisi rekisteriinsä kaikki linjat ja kilpailuttaisi eri yhtiöt määritellen peruspalvelutason perusvuoroineen, eli ostoliikenteen tapaisen kuvion. Tämän lisäksi halukkaat yritykset voisivat ehdottaa haluamiaan vakio- tai pikalinjoja lakisääteisen kilpailutetun palvelutason päälle. Näitä uusia vuoroja ei vaan annettaisi ihan tuosta vaan ensimmäiselle hakijalle, vaan reittiehdotuksen jälkeen reitti/vuoro kilpailutettaisiin, ja jos kiinnostusta muilta tahoilta ei olisi, linjaa ehdottanut yritys saisi reitin/vuoron ajettavakseen. Ruuhka-Suomessa kilpailutus takaisi edullisen hintatason, mutta maaseudulla paikallisella yrityksellä olisi hyvät mahdollisuudet voittaa kilpailu, kun se voisi ehdottaa juuri oman varikon sijainnin kannalta taloudellisia vuoroja.

Tässä muuten sittemmin itsenäisen toimintansa lopettaneen Artturi Anttila -yhtiön muistokirja, josta selviää paljon linja-autoliikenteen historiasta 1970-luvulle. 1980-luvulla jo yhtiössä povattiin toiminnan hiljaista surkastumista:

Artturi Anttila sanoi:
Koko 1980-luvun alun Artturi Anttila Oy:ssä on jouduttu havaitsemaan, että tulevaisuuden toimintamahdollisuudet koko toimialalla riippuvat entistä enemmän yhteiskunnan lähellä ja kaukana tekemistä ratkaisuista eikä yrityksellä ole suuriakaan mahdollisuuksia omilla päätöksillään säädellä asioiden kulkua. Liikennelupapolitiikka pakottaa pitämään yllä kannattamatontakin toimintaa. Erityisesti pääasiassa koululaisia kuljettavat lähiliikenteet ovat käyneet oppilasmäärien vähentyessä raskaiksi hoitaa. Kun nämä liikenneyhteydet samalla ovat pitäjien harvaan asuttujen reuna-alueiden ainoita, ollaan joukkoliikennekysymysten perimmäisten kysymysten äärellä. Yksityisellä liikkeenharjoittajalla ei ole ikääntyvällä kalustollaan kauan mahdollisuuksia ilman tukea tai edes ilman alan rasitusten keventämistä selviytyä seuraaville vuosikymmenille tässä tärkeässä yhteiskunnallisessa tehtävässään.

Lähde Artturi Anttilan muistokirja:
http://www.slhs.fi/Anttilan_kirja.pdf
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Satakunnan Liikenne

Muistetaan miten kävi KA-konsernin Helsingissä kilpailun käynnistyessä.
Niin se on maallinen mammona katoavaa.

Isoista yhtiöistä:
KA-konserni laajenee yritysostoin? Niin kai myös Veolia?
Savonlinja on ilmeisesti valiinnut strategiakseen laajentua kilpailun kautta?
Pohjolan matkat keskittyy tilausajoihin ?
Pohjolan Liikenteestä en saa tolkkua ?
Todella mielenkiintoista nähdä miten erioloiset strategiat toimivat kilpailun kiristyessä, kulujen kasvaessa, matkustajien ja kuskien huvetessa?

Minulla ei ole siteitä eikä "lukkarin rakautta" mihinkään yhtiöön, mutta veikkaan, että Savonlinja ja Veolia ovat selviytyjiä.

Suuriksi yhtiöiksi päätyminen on vaatinut yrityskauppoja, harva yritys liikennelupa-Suomessa on orgaanisen kasvun kautta kovin suureksi päätynyt. Nykyisten suurten toimijoiden historiassa on yrityskauppoja, millä ei nyt varmaankaan sen suurempaa merkitystä asiassa kuitenkaan ole. Sama tai ainakin vastaava kehityshän voitaisiin pidemmällä aikajänteellä nähdä tulevaksi myös normaalin yritysten välisen kilpailun tuloksena.
Edelleen kentässä tapahtunee polarisaatiota suuriin megayksiköihin ja parin miehen ja auton mikroyksiköihin.
Erikoistuminen on varmasti myös tulevaisuutta entistä vahvemmin.

Joka tapauksessa lienee selvää että aikaisempi kehitys kiihtyy vain entisestään, kuljettajien ja apuhenkilöstön palkat jatkavat nousuaan, polttoaineet eivät ole halventumassa ja vaikka hybrideihin tms. mentäisiin polttoaineen säästämiseksi, tekniikan kallistuminen syö taloudelliset hyödyt. Kokonaisuutena siis palvellun kuljettamisen ja itsepalvelukuljettamisen välinen hintakiila levenee jolloin palvellun kuljettamisen kannattamiseksi tulee joko saada suurempia määriä kuljetettavia yhdelle kuljettajalle tai löytää uusia maksajia muista kuin kuljetettavista eli subventiota veronmaksajilta.
Väen keskittyminen edelleen väestökeskuksiin muuttaa myös markkinaa, toisilla enemmän kuin toisilla mutta kaikilla joka tapauksessa on kova kisa henkilöautoa vastaan maantieteestä riippumatta. Palveltujen kuljetusten kilpailu käydään jatkossa vain entistä vahvemmin väestökeskusten sisällä (niiden työssäkäyntialueilla) tai niiden välisessä liikenteessä.

Niin kauan kuin joukkoliikenneala kamppailee keskenään se ei ole kummoinen vastus henkilöauton jatkuvalle voittokululle. Linja-autot tai kiskoilla liikkuvat eivät ole itse asiassa niinkään toistensa kilpailijoita (vaikka niin halutaankin nähdä) vaan todellinen kilpailu on henkilöautoa vastaan. Sille molemmat ovat hävinneet markkinaa niin taajamissa kuin maallakin eivätkä toisilleen.
Se on kuitenkin toinen tarina.

Niinpä käyneekin että jos kumipyöräjoukkoliikenne sosialisoidaan toisaalta yhteiskunnan tilausliikenteeksi (voi sitä sanoa ostoksikin, jos se tuntuu mukavammalle) ja toisaalta liberalisoidaan villiksi länneksi, niin suuret isolla terveellä taseella toimivat pysyvät kauemmin pystyssä kun markkina hakee muotoaan. Pölyn laskeuduttua osa on jäänyt pystyyn pienentyneille markkinoille ehkä eri muotoisina toimijoina kuin nyt, mutta osa on auttamatta poistunut epäterveen kilpailun seurauksena. Niinhän esim. mainittu KA teki PK-seudun liikenteessä.
Samaan yhteyteen tullenee syrjäseutujen palveluliikenteen tms. niputtaminen jolloin voi tulla myös ihan uusiakin toimijoita alalle joiden päätoimiala ei olekaan enää ratinvääntämisessä vaan esim. hoivapalveluissa. Edelleen mikäli henkilöliikennettä kiskoilla liberalisoidaan, niin voi olla hyvinkin s.e. JKL-T:re välillä voi olla vaikkapa em. KA-konsernia kiinnostavaa kiskoliikennöintiä jos molemmissa päissä rataa on oma kumipyörämatkaketju tarjota sekä paikallis-, lähi- että kaukoliikenteessä. Vastaavia toimijoita on muualla Euroopassa useita enkä usko että Suomi mitenkään erikoinen kohta maapalloa siinäkään suhteessa on.

Tämä kristallipallo ei kyennyt ennustamaan tuon kummemmin. Yhtiön nimiä minun on vaikea veikata koska tulevan markkinan muotoa ei tiedä ja toisekseen ne (yhtiöt) eivät välttämättä toimi samoilla markkinoilla muutoinkaan. Selvää on mielestäni kuitenkin se että nykyinen malli ei voine jatkua kovin kauaa ja että viranomaisten sääntelynpurkaminen on avainasemassa. Linjaliikennelupien ja niiden muutoksista käytännössä päättäminen alalla olevien kesken ei voi olla toimivan markkinan ominaisuus. (Yhteis-)Kunnallisten joukkoliikenneoperaattorien aika on mieleistäni myös ohitse mutta niin sitä on pitkitetty tähänkin asti vaikka kuinka kauan milloin milläkin perusteella. Edes talousvaikeuksien kanssa kamppailevassa Turussa ei olla vieläkään valmiita antamaan bussilla ajamista muiden hommaksi vaan sitä pitää viimeiseen asti päästä ajamaan itse omalla autolla ja eri säännöillä kuin kaikki muut. Edellä olevat vain esimerkkeinä siitä miten markkina voi kärsiä erilaisista häiriöistä vielä kauankin, joten ennustettavuus on aika vaikeata kovin yksityiskohtaisella tasolla.

Hyvää itsenäisen Suomen 90. itsenäisyyspäivää lukijalle joka tapauksessa.
 
Kaukoliikenteen kilpailuttamisessa kiinnostaisi ennenkaikkea tieto siitä, kuka liikennettä kilpailuttaa ja millä perustein? Eikö kyseessä kuitenkin ole pääasiassa voittoa tuottava bisnes, jossa vuoromäärän lisääminenkin saattaisi palvella yleistä etua? Ja eikö operaattoreilla nykyäänkin ole pikavuorojen kyseessä ollen varsin vapaat kädet perustaa vuoroja haluamansa määrä?
 
Ja eikö operaattoreilla nykyäänkin ole pikavuorojen kyseessä ollen varsin vapaat kädet perustaa vuoroja haluamansa määrä?

Jaa-a, irtoaisikohan lupaa jos haluaisin perustaa uuden pikavuoron Helsingistä Tampereelle olemassaolevien vuorojen väliin... Vähän epäilen.
 
Takaisin
Ylös