834 Myyrmäki-Klaukkala

Liittynyt
23 Lokakuu 2006
Viestit
543
Camo Lissabonen havaittua linjalla entisen Espoon Auton Wiiman, päätin lähteä pitkästä aikaa testaamaan tuota linjaa. Ei tullut Wiimaa, mutta mielenkiintoisen havainnon tein. Lisäkseni autossa oli 17 matkustajaa, valtaosin koululaisia ja opiskelijoita, mutta myös työmatkalaisia. Aiemmin on matkustajia ollut tuntuvasti vähemmän. Vuoro ei edes ole U-liikennettä, vaan kaikki menivät Vantaalta Nurmijärven puolelle saakka.

Harvinaista on nykyään, että kehitetään uutta liikennettä ihan omalla riskillä. Nyt löytyi esimerkki siitä, kuinka uusi linja voi muuttua kannattavaksi alkukankeuden jälkeen. Tulee vaan mieleen pari muuta yritystä pk-seudulta. Korsisaaren Lentoasema-Klaukkala -linjalla (numeroa én muista) oli matkustajia, muttei montaa. Olisiko hieman pidempi kokeilu tuonut niitä lisää. Toinen kokeilu oli Porvoo-Tikkurila-Lentoasema ensin Porvoon Liikenteen ja nyt tauon jälkeen Erikssonin hoitamana.

Ei kai kukaan heti autosta bussiin siirry, kun uusi linja avataan. Sen sijaan joukkoliikennettä käyttämään tottunut saattaa Klaukkalaan muutettuaan huomata suoran työmatkayhteyden.
 
Ei kai kukaan heti autosta bussiin siirry, kun uusi linja avataan. Sen sijaan joukkoliikennettä käyttämään tottunut saattaa Klaukkalaan muutettuaan huomata suoran työmatkayhteyden.

Kyllä näin. Luulen, että kunhan saadaan kunnollinen seutuliikenteen lippu ja reittiopas myös kehyskuntiin, niin uusien linjojen aloittamisesta tulee paljon helpompaa. Voidaan luoda täsmälinjoja eri tarpeisiin, mutta muuna aikana asiakkaat voivat käyttää normaaliliikennettä ja pääkaupunkiseudun sisäisiä liikennevälineitä matkan jatkamiseen. Ei tarvitse olla "naimisissa" sen työmatkalinjan kanssa, jos muutenkin tarvitsee bussia. Onko ongelma bussiyritysten näköalattomuus vai eivätkö uudet linjat tosiaankaan kannata, kun niitä avataan niin harvoin? Miten ne vanhat sitten kannattavat?
 
Viimeksi muokattu:
No johan on varsinainen viritys, varsinkin noitten ajovalojensa suhteen.
Tuo on alkujaan Ruotsiin tehty auto, mikä selittänee nuo ajovalot. Tuli Suomeen Pekolalle ja sieltä aikansa palveltuaan Etelän Busseille. Etelän Bussit oli ainakin aiemmin viralliselta nimeltään Etelän Bussivuokraus. Trokarihan se on jo kauan ollut; ostaa kaikenlaisia käytettyjä busseja ja myy sitten eteenpäin. Monilla niistä myös ajetaan omia vuoroja ostajaa odotellessa, siksi ei voi koskaan etukäteen tietää, millainen auto tuolla linjalla 834 tällä kertaa sattuu olemaan! Eilen keskiviikkona iltapäivällä linjalla näkyi AFS-178, entinen Pölh... Pohjolan Liikenteen Scania L113/Lahti 400.
Niin monta erilaista kärryä tuota linjaa on sahannut, ettei niistä oikein voi listaa pitää, mutta muistan kuulleeni tuolla linjalla nähdyn jokunen vuosi sitten Koskilinjojen väreissä olleen entisen HKL:n auton vuodelta 1987, ilmeisesti joku auto sarjasta 8725-38. :)
 
Missä on Etelän Bussien varikko?

Ainakin firman käyntiosoite on Töyrypellontie 27 Klaukkalassa. Onko se varikko?

Firman virallinen nimi näyttää vieläkin olevan Etelän Bussivuokraus Oy ja aputoiminiminä on Etelän Bussit, Masan Rengaspalvelu ja Masamatkat.
 
Kun 834:n ajoneuvoista on ollut puhetta, lisäsin tänne galleriaan yhden auton kuvan, joka oli viisi vuotta sitten varsin tavanomainen näky linjalla. Silloin kirjavuutta oli mutu-tuntumalta hieman vähemmän.

 
Kun 834:n ajoneuvoista on ollut puhetta, lisäsin tänne galleriaan yhden auton kuvan, joka oli viisi vuotta sitten varsin tavanomainen näky linjalla. Silloin kirjavuutta oli mutu-tuntumalta hieman vähemmän.

Kirjavuuttahan siellä on aina ollut, tuokin B10R taisi ajella linjaa alkuun TLO-väreissä. Kuvassa väritys on palannut alkuperäiseen Stuto-Strvela (sisäpiirivitsi) -suuntaan, keltaisiahan nekin olivat.
 
Viimeksi muokattu:
Tulee vaan mieleen pari muuta yritystä pk-seudulta. Korsisaaren Lentoasema-Klaukkala -linjalla (numeroa én muista) oli matkustajia, muttei montaa.
843. Alkuun tuota linjaa ajettiin ihan täysikokoisella bussilla, mutta loppuaikoina (olisiko ollut kevätkaudella 2003?) linjalla oli useimmiten joku Renault Trafic -pohjainen viritys. Niin, ja seutuliput kelpasivat eli linja 843 oli U-linja.
 
Näin se Porvoosta Lentoasemalle vienyt Håkan Erikssonin linja vain lopetettiin vuoden kokeilun jälkeen. Matkustajia oli vain muutamia lähtöä kohden. Eikö matkustustarvetta ollut tarpeeksi, vai mikähän oli kyseessä? Millä perusteilla YTV ottaa kaukoliikenteen linjoja U-linjasopimuksille? Osa linjoista kun on U-linjoina mukana ja osa taas ei, esimerkiksi Paunulla ei olisi mitään sitä vastaan, että Keimolanportin ja Helsinki-Vantaan välinen Kehä III:n linja laitettaisiin U-linjaksi, mutta aloitteen pitäisi kuulemma tulla YTV:ltä.
 
esimerkiksi Paunulla ei olisi mitään sitä vastaan, että Keimolanportin ja Helsinki-Vantaan välinen Kehä III:n linja laitettaisiin U-linjaksi, mutta aloitteen pitäisi kuulemma tulla YTV:ltä.

YTV:n näkökulmasta Paunun Lentoasema - Keimola -syöttövuoroilla ei ole juurikaan merkitystä. Aivan Keimolan pysäkkien läheisyydessä ei ole asutusta ja kilometrin parin päässä sijaitseva Kivistön pientaloalue jää turhan kauas. Sen sijaan esimerkiksi nurmijärveläisille varmasti sopisi, että Paunu syöttäisi lentokentältä myös Nurmijärven suuntaan meneville busseille. Jos ja kun YTV-järjestelmä laajenee Nurmijärvelle, voi YTV:n kiinnostus Paunun syöttövuoroja kohtaan olla paljon suurempaa. Toisaalta Kehäradan myötä syöttöyhteys Nurmijärven busseille toteutuu junayhteytenä eikä tällöin ole varmastikaan YTV:n intresseissä maksaa U-liikennekorvausta Paunulle.
 
Takaisin
Ylös