Maaseudun bussivuorojen lakkautukset

Koska lääninhallitusten rahoitus ostoliikenteeseen isojen kaupunkien ulkopuolelle supistuu taas kerran, lakkautetaan tukku vuoroja:
http://www.laaninhallitus.fi/lh/ete...F5C73E8153268280C22574C2001F8AFA?OpenDocument

Mitenkäs muissa lääneissä? Mitä mieltä olette suuntauksesta, jossa maaseudun perusvuorojen tukea supistetaan ja suunnataan sitä suuriin kaupunkeihin? Toki matkustajia voidaan saada enemmän suurista kaupungeista, mutta maaseudulta loppuu se peruspalvelukin tämän myötä. Rahat ovat aika vähäisiä suurten kaupunkien liikenteeseen, mutta samoilla rahoilla saadaan maaseudulla paljon aikaan, isoissa kaupungeissa ehkä vain yksi uusi bussilinja.

Tuossa lausuntopyynnössä on kysymys kesäkuun alussa 2009 alkavasta liikenteestä. Vaikka koko joukkoa vuoroja ei esitetä ostettavan, ovat vähäiset matkustajamäärät ihan pätevä peruste liikenteen karsimiseen. Yleensä sellaista ostoliikennettä, jolla on edes kourallinen käyttäjiä ei lakkauteta.

Ymmärtääkseni periaatteena on, ettei kuntien sisäistä liikennettä osteta läänien ostoliikenteenä. Ihmettelen, kuinka kovin monessa kohteessa liikenne muuttuu vuodenvaihteessa, tai on jo muuttunut kuntaliitosten myötä kuntien sisäiseksi. Rahaa vapautuisi muihin kohteisiin, jos näiden ostaminen jätettäisiin kuntien harteille. Jos todella eri lääninhallitukset suhtautuvat tuohon periaatteeseen niin eri tavoin kuin vaikuttaa, tulevat kunnat mielestäni epätasa-arvoisesti kohdelluiksi. Esimerkiksi laajentuneessa Mikkelissä vanhojen kuntakeskusten välistä liikennettä on ostettu laajalti kaupungin toimesta vanhojen, lääninhallituksen tekemien ostoliikennesopimusten umpeuduttua. Etelässä lääni ostaa vastaavia vuoroja vielä vuosia eteenpäin.

Lääninhallitusten ostoliikenteen ongelmana tuntuu koko maassa olevan suunnittelun ja pitkäjänteisyyden puute. Vuodesta toiseen valitetaan, ettei tarjouksia tule paljoa. Vuorot ajavat pääosin samoilla aikatauluilla kuin jo vuosikymmenet itsekannattavana liikenteenä. Liikennöitsijän lopettaessa yhden vuoron sieltä, toisen täältä ostoliikenteen järjestäminen tulee hankalaksi ja kalliiksi. Pahimmallaan ostoliikenteeseen käytetään kovin suurta automäärää hyvin vähäisiin ajoihin. Kohteista pitäisi tehdä kiinnostavia, mutta se edellyttäisi aktiivista suunnittelua, aikataulujen muuttamista sekä kilpailutusta välillä vain yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi, jotta yhteen sopivat kohteet saataisiin umpeutumaan samaan aikaan.

Koetan selittää, mitä ajan takaa:
Lauantaisin Riihimäen seudulla ajetaan ostoliikenteenä muutama vuoropari Riihimäki - Ryttylä - Tervakoski -reitillä. Taannoin lauantaille ostettiin asiointimatkojen mahdollistamiseksi yksi yhdensuuntainen Loppi-Riihimäki -vuoro. Nuo voisi yhdistää kahdeksi tai kolmeksi edestakaiseksi Loppi-Riihimäki-Ryttylä-Tervakoski -vuoroksi. Kustannukset tuskin juuri nousisivat, sillä molemmat suunnat voisi ajaa pienkalustolla. Tarjouksia saisi helpommin, jos autolle olisi ajoa tarjolla 5-6 tunniksi muutaman lähdön sijaan.

Ostoliikenteen osalta eniten olen huolissani liikenneverkon rappeutumisesta, kun muita kuin koulu- ja asiointiyhteyksien kannalta välttämättömiä vuoroja ei ole varaa ostaa. Nimenomaan junaliikenteen suosion kasvaessa olisi mielestäni syytä kiinnittää huomiota etenkin viikonloppumatkustukseen ja iltavuoroihin rautatieasemapaikkakunnilta lähikuntiin. Tuntuu hullulta, että sunnuntaina voi kyllä matkustaa maan päästä päähän junalla, mutta viimeistä pätkää parinkymmenen kilometrin päässä asemalta olevaan kohtuullisen kokoiseen kuntakeskukseen ei pysty tekemään. Etelä-Suomessa tarvittaisiin siis ainakin perjantai-iltaisin ja lauantai-aamuisin yhteyksiä asemilta sellaiseen aikaan, jolloin parhaiten palvelevat junat ovat kulussa. Sunnuntain paluuliikenteessä samoin tarvitaan yksi, ehkä jopa kaksi bussivuoroa asemalle siihen aikaan, kun junaliikenteessä kysyntä on suurimmillaan.

kemkim sanoi:

Mitä mieltä olette suuntauksesta, jossa maaseudun perusvuorojen tukea supistetaan ja suunnataan sitä suuriin kaupunkeihin?.

Klikkaa laajentaaksesi...

Haja-asutusalueille kyytitakuu ehkä 2010. Käsittääkseni tuo tulisi toimimaan taksiperusteisena, mikä on mielestäni huomattavasti fiksumpaa ja joustavampaa kuin että ajetaan isolla autolla vakiovuoroa (tyhjänä) pitkin syrjäkyliä.

Kyytitakuulla ja lääninhallituksen ostoliikenteellä ei juuri ole tekemistä toistensa kanssa. Suuri osa maamme kunnista on jo edennyt asiointiliikeen järjestämisessä. Mielestäni paras tapa hoitaa palveluliikenne on tilata kunnan käyttöön pikkubussi, jolla ajetaan aamuin ja illoin koululaisia ja päivällä sitten eri puolilla kuntaa. Useimmissa tapauksissa osittainen kutsuohjaus tuntuu parhaalta - autolla on isoimmissa kylissä kiinteä lähtöpaikka- ja aika, mutta kuljettajalle soittamalla sen saa poikkeamaan tarvittaessa. Vaikkapa Pohjois-Forssan M-P ajettava palvelulinja http://www.forssa.fi/?pageid=QNkiJC...rent1=HIgP0FFF6tTzL6j&parent2=03uonf4OcVBgPEs on varsin mainio esimerkki tuon kyytitakuun toteuttavasta palveluliikenteestä

Asiointiyhteys kahdesti viikossa ei vielä kovin kummoisia järjestelyjä vaadi. Syrjäisimmille kylille taksi voi olla paras tapa toteuttaa liikenne. Toivottavasti nyt vähän mietitään kyytitakuun toteutustapoja loppuun astii. Pelkään vähän, että teknologia-uskovaisten työryhmä miettii kutsuliikennettä, matkapalvelukeskuksia ja internetin mahdollisuuksia niin innoissaan, että homma karkaa käsistä. Matkun mummon on kuitenkin kätevämpää soittaa tutulle palveluauton kuljettajalle kuin tehdä nettitilaus Ilomantsiin hajasijoitettuun keskukseen.

Liikenneministeriö voi antaa kunnille ja lääninhallituksille raamit, joiden puitteissa liikenne on toteutettava. Koulukyydit, asiointikyydit ja hiljaisen ajan liikenne pitää järjestää paikallisten olosuhteiden mukaan, jolloin kaluston tehokkaalla käytöllä ja kutsuohjauksella päästään kohtuulliseen palveluun kohtuullisin kustannuksin. Kuntien väliseen liikenteeseen tarvitaan joka tapauksessa perinteistä bussiliikennettä, toki avoimin mielin voi sitäkin kehittää.

Lääninhallitusten ostoliikenteestä niin suuri osa on koululaisten ja opiskelijoiden liikkumiselle välttämätöntä, ettei jäljelläjäävän liikenteen hoitaminen jollain muulla tapaa ei toisi mitään suuria säästöjä. Ketjun ensimmäisen viestin ajatus rahojen suuntaamisesta johonkin muuhun menee sikäli vikaan, ettei sitä rahaa niin ole. Suurin säästö tulisi, mikäli niillä alueilla, joilla seutulipun käyttö on runsasta joko alennettaisiin yritysten saamaa seutulipputukea, nostettaisiin seutulipun hintaa lähemmäs kustannuksia vastaavaa tai muutettaisiin koko seutuliikenne ostoliikenteeksi.

LateZ sanoi:

Yleensä sellaista ostoliikennettä, jolla on edes kourallinen käyttäjiä ei lakkauteta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pääasiassa tilanne on tämä, mutta jatkuvat määrärahojen leikkaukset ja kustannustason nousu on jo johtanut siihen, että ostoliikenteestä häivää sellaisiakin vuoroja, joilla on kohtuullisesti matkustajia. Perusteena on, että ne ylittävät minimipalvelutason.

Erityisen ikävä tilanne on kesäliikenteessä, joka monella reitillä on ostoliikennettä. Jos kesäaikana ei ole mahdollista käydä töissä linja-autolla, todennäköisesti osa näistä potentiaalisista matkustajista ei käytä enää talvellakaan linja-autoa ja seuraavaksi talviliikenne ajautuu kannattavuusvaikeuksiin.

LateZ sanoi:

Ymmärtääkseni periaatteena on, ettei kuntien sisäistä liikennettä osteta läänien ostoliikenteenä. Ihmettelen, kuinka kovin monessa kohteessa liikenne muuttuu vuodenvaihteessa, tai on jo muuttunut kuntaliitosten myötä kuntien sisäiseksi. Rahaa vapautuisi muihin kohteisiin, jos näiden ostaminen jätettäisiin kuntien harteille. Jos todella eri lääninhallitukset suhtautuvat tuohon periaatteeseen niin eri tavoin kuin vaikuttaa, tulevat kunnat mielestäni epätasa-arvoisesti kohdelluiksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Sen vähän, mitä olen eri lääninhallitusten ostoliikennelistoja vertaillut Länsi-Suomen lääninhallitus näyttää ostavan poikkeuksellien paljon kuntien sisäistä liikennettä. Etelä-Suomen läänissä taas ei juuri kuntien sisäisiä vuoroja ole. Nyt lausunnolla olevassa ehdotuksessa mm ennakoitiin jo Loviisan seudun kuntaliitos 2010 ja vuoroja siirretään kuntien ostovastuulle hiukan etukäteen!

Eri alueet tulevat myös toisella tavalla epäoikeudenmukaisesti kohdeltua. Ensin rahat jaetaan bussien ja junien kesken ja luonnollisestikin junarahat kohdistuvat sinne, missä on rautateitä. Seuraavaksi bussiliikennettä tarkastellaan erillisenä palikkana ja vuoroja ostetaan sinne, missä palvelutaso on heikoin. Tietysti niillä alueilla, joissa on junaliikennettä poimimassa kaupunkien välistä pidempimatkaista kysyntää busseilta pois, on liikenne heikommin kannattavaa ja tarjonta kokonaisuudessaan huonompaa. Ostoliikenne siis painottuu näille alueille, jotta saadaan ylläpidettyä minimipalvelutaso. Junattomat alueet jäävät havaintojen mukaan myös bussiliikenteen ostoissa vähemmälle, koska niissä bussiliikenne voi tarjota parempaa tarjontaa itsekannattavana.

Kokonaisuuden kannalta voisi ollakin järkevintä keskittyä ostamaan liityntäliikennettä junavuoroille, mutta eri alueiden tasapuolisuuden näkökulmasta nykyinen rahanjakoperiaate on epäreilu.

Esimerkiksi:
Porvoon ja Pukkilan tai Myrskylän välillä on kohtuullisen hyvä liikennetarjonta siihen nähden minkä kokoisista paikkakunnista on kyse. Vuorojen kannattavuus perustuu pitkälti siihen, että Helsinki - Porvoo -väli on kannattava. Kun pienellä reitin pidennyksellä saadaan tarjontaa myös Helsinki - Pukkila/Myrskylä ja Porvoo- Pukkila/Myrskylä -reiteille, tulee kokonaisuudesta kannattava.

Jos Porvoon ja Helsingin välillä kulkisi juna tai matkustajat käyttäisivät tällä välillä eri liikennöitsijän bussia, tätä näitä reittien häntiä ei olisi kannattavaa ajaa. Karkeasti laskelma menee esim näin:

Nykytila:
Myrskylä - Porvoo (20 km, 5 matkustajaa) 18 €
Myrksylä - Helsinki (60 km, 5 matkustajaa) 39 €
Porvoo - Helsinki ( 40 km, 20 matkustajaa) 108 €.
Myrskylä - Porvoo hännän tuottama lisätulo on 57 € ja osuus on yhtä kannattava kilometriä kohden kuin Porvoon ja Helsingin väli.

Junatilanne:
Myrskylä - Porvoo (20 km 10 matkustajaa) 36 €. Matkustajatulot tippuisivat lähes 40 % ja vuoro olisi kannattamaton.

LateZ sanoi:

Lääninhallitusten ostoliikenteen ongelmana tuntuu koko maassa olevan suunnittelun ja pitkäjänteisyyden puute. Vuodesta toiseen valitetaan, ettei tarjouksia tule paljoa. Vuorot ajavat pääosin samoilla aikatauluilla kuin jo vuosikymmenet itsekannattavana liikenteenä. Liikennöitsijän lopettaessa yhden vuoron sieltä, toisen täältä ostoliikenteen järjestäminen tulee hankalaksi ja kalliiksi. Pahimmallaan ostoliikenteeseen käytetään kovin suurta automäärää hyvin vähäisiin ajoihin. Kohteista pitäisi tehdä kiinnostavia, mutta se edellyttäisi aktiivista suunnittelua, aikataulujen muuttamista sekä kilpailutusta välillä vain yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi, jotta yhteen sopivat kohteet saataisiin umpeutumaan samaan aikaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olet asian ytimessä. Vuorot ovat hajanaisia ja monesti päällekäisiä juuri sen verran, että sama auto ei voi ajaa perättäin eri vuoroja, vaan pitää olla eri autoja. Sen takia tarjouksista tulee kalliita ja voidaan ajaa vähemmän vuoroja, kuin jos ne olisi suunniteltu järkevämmin. Oma kantani on, että julkinen valta hankkisi tarpeellisen määrän välttämättömiä vuoroja järkevällä suunnittelulla ja yksityiset liikennöitsijät voisivat omalla riskillään ajaa tähän päälle ylimääräisiä vuoroja sen verran, kun katsovat järkeväksi ja mitä matkustajamäärät edellyttävät.

Lueskelin vähän aikaa sitten Kymenlaakson uutta joukkoliikennesuunnitelmaa. Kunnat käyttävät koulu- ja palvelukyyteihin paljon enemmän rahaa kuin kaikille avoimen joukkoliikenteen ostoon. Tämä ei ole hyvä asia, koska nämä erikoispalvelut ovat vain erityisryhmille, tavallisia matkustajia ne eivät palvele. Julkisella rahalla ostettu liikennepalvelu pitäisi olla kaikille kuntalaisille avointa liikennettä.

kemkim sanoi:

Lueskelin vähän aikaa sitten Kymenlaakson uutta joukkoliikennesuunnitelmaa. Kunnat käyttävät koulu- ja palvelukyyteihin paljon enemmän rahaa kuin kaikille avoimen joukkoliikenteen ostoon. Tämä ei ole hyvä asia, koska nämä erikoispalvelut ovat vain erityisryhmille, tavallisia matkustajia ne eivät palvele. Julkisella rahalla ostettu liikennepalvelu pitäisi olla kaikille kuntalaisille avointa liikennettä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä ongelma ei koske ainoastaan Kymenlaaksoa, vaan on ihan yleinen ongelma kaikkialla Suomessa. Lääninhallitukset tekevät aiheesta vuosittain jonkinlaista tilastoa, josta näkee, miten surullinen tilanne on. Rahasta suurin osa menee yksittäiskuljetusten järjestämiseen ja vain n 10 % kohdistuu suoraan avoimelle joukkoliikenteelle. Tosin tuon 10 % päälle tulee vielä linjaliikenteellä hoidettavat koulukuljetukset, jotka ovat ainakin jossain määrin avoimen joukkoliikenteen tukea. Sen suuruus voi olla jopa 30 % kuljetusten kokonaiskustannuksista, mutta monissa kunnissa vähemmän.

Tuosta Etelä-Suomen Lääninhallituksen listasta löytyy pari aika mielenkiintoista vuoropakettia:

Imatra - Hännilä - Imatra vuorot esitetään 'ei osteta', ja totta puhuen, vuoroillahan hoidetaan lähinnä Ruokolahden koululaisten kuljetusta Hännilästä ja äitsaaresta yleensäkin Rasilaan koulukeskukselle, eli se on käytännössä kunnan sisäistä liikenettä joka vain sattuu alkamaan ja päättymään Imatralle.

Toisena on sitten ns. Miettilän vuorot, eli Imatra - Miettilä - Simpele koululaisvuorot joilla, kuten ylläkin, kuljetetaan lähes kokonaan Rautjärven koululaisia vanhan kutostien varresta Simpeleelle. Koululaisten lisäksi on muutama 'haja'-matkustaja. Tuokin vuoro olisi kunnan sisäistä liikenettä. Tuon vuoron kohdalla tulee sellainenkin ongelma, että jos vuoro alkaa Niska-Pietilästä (kunnanraja), niin sinne auto pitää ajaa tyhjänä, kuten tapahtuu tänä päivänäkin. Käytännössä ajot loppuisivat Simpeleelle, vaikkakin nykyaikataulussa on lähes heti lähtevä paluuvuoro joka kuljettaa pienempia koululaisia Rautjärven aseman koululle, näitä kyytiläisiä on tosin 2-5, joten heidät voitaisiin kuljettaa myös taksilla. Lopputuloksena linjaa ajavalle yritykselle tulisi pari tyhjää sivua ellei kuski satu asumaan Simpeleellä tai lähistöllä. Kaiken lisäksi ko. vuorolla tarvitaan vielä iso, 40 paikkainen linja-auto, millään pikkubussilla hommaa on vaikea hoitaa. Linjaa ajettiin pari vuotta 26 paikkaisella 784:lla, nyt sitä ajetaan jollain 50+ paikkaisella normaalikokoisella autolla.

Makeone sanoi:

Toisena on sitten ns. Miettilän vuorot, eli Imatra - Miettilä - Simpele koululaisvuorot joilla, kuten ylläkin, kuljetetaan lähes kokonaan Rautjärven koululaisia vanhan kutostien varresta Simpeleelle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä, mutta tämä vuoro on ainoa kulkuyhteys ulkomaailmaan Miettilän ja Rautjärven asemanseudun asukkaille. Jos bussivuorotarjontaa ei ole, niin kyllä joku kulkuyhteys pitäisi olla tarjolla myös muille kuin koululaisille, sekä Simpeleen että Imatran suuntaan.

Katselin vähän Itä-Suomen lääninhallituksen sivuja aiheeseen liittyen. Näytti siltä, että kuntien sisäistä liikennettä oli tilattu ainakin seuraavissa kunnissa: Rantasalmi, Sulkava, Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi, Ilomantsi, Liperi, Juuka, Kiuruvesi, Iisalmi, Lapinlahti, Maaninka, Varkaus.

Helsingistä 16.00 Kajaaniin lähtevälle IC:lle jatkoyhteyksiä oli ostettu:
Suonenjoki - Rautalampi
Kuopio - Karttula/ -Tervo-Vesanto-Keitele
Lapinlahti - Varpaisjärvi
Iisalmi - Kiuruvesi/ -Vieremä/ -Sonkajärvi

Muita junien jatkoyhteyksiä:
Kuopio - Juankoski - Kaavi
Imatra - Puumala
Kitee ras - Kitee/ -Tohmajärvi/ -Rääkkylä
Joensuu - Lieksa/ -...

Lentokenttäyhteyksiäkin kerrotaan ostetun:
Kuopion lentoasema - Kuopio/ - Juankoski-Kaavi/ -Nilsiä-Tahkovuori/ -Varpaisjärvi
Joensuun lentoasema - Joensuu/ -Lieksa/ -Koli

Arvaan, että useissa maaseutumaisissa kunnissa kunnan sisäisen joukkoliikenteen suunnittelee yläasteen rehtori. Mielestäni koululaiset pitäisi kuljettaa yleisessä joukkoliikenteessä, jolloin muutkin kyydin tarvitsijat saavat palvelun.