Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

Itellan keskuksessa seurasin, kuinka robottilinjastolla paketit siirtyvät automaattisesti. Trukeilla lastattiin valtavia kuormayksiköitä runkoreittejä kulkeviin täysperävaunurekkoihin.

Ja täysin samalla tyylillähän esimerkiksi ruotsalaiset lastaavat bussirahtinsa, takalaitanostimilla varustettuihin busseihin. Ihmekös, että sikäläiset kuljettajat eivät voi millään ymmärtää täkäläistä tyyliä tehdä rahtikuormia.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:54 ----------

Onnibusin Puolan-konttorillahan noita Altanoja on kalustossaan.

Samanlaisia Altanoja löytyy myös Megabussin britannian liikenteestä. Lisäksi esimerkiksi Lontoon tienoolla liikennöitävässä Greenline liikenteessä käytetään tasan samalla idealla rakennettuja 1-kerroksisia VanHool Alicroneja.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:54 ----------

Onnibuskin katsella muuta kalustoa käyttöönsä kun vammaisia ja liikuntarajoitteisia ei enää tarvitse käyttää keppihevosena lupien saantiin.

Onnibussin suurin omistaja käyttää kuitenkin täysin samalla idealla varustettuja busseja kaikissa maissa ja mantereilla, missä halpabussiliikennettä liikennöi. Ehkä vain, jotta voidaan käyttää ideaa keppihevosena Suomessa.
 
Onnibussin suurin omistaja käyttää kuitenkin täysin samalla idealla varustettuja busseja kaikissa maissa ja mantereilla, missä halpabussiliikennettä liikennöi. Ehkä vain, jotta voidaan käyttää ideaa keppihevosena Suomessa.

*vierittää rautalankarullan paikalle...

1. Tässä keskustelussa mainittiin, että Onnibus havittelee lisäliikennettä.
2. Keskustelija tiedusteli millaisella kalustolla uutta liikennettä aiotaan ajaa.
3. Vastasin, että tässä tilanteessa ei liene muuta vaihtoehtoa kuin matalalattiainen kalusto, koska luvan saamiseksi keppihevosena on käytettävä pyörätuolipaikkaa. Pyörätuolipaikattomalla kalustolla ajettavalle liikenteelle luvan saaminen voisi käsittääkseni olla vaikeampaa, ellei mahdotonta - korjatkaa jos olen väärässä.
4. Mainitsin, että jatkossa kun bisnes vapautuu täydellisesti, eikä keppihevosia enää tarvita, voi Onnibus katsella muutakin kalustoa linjoilleen.
5. Se että jollakin on mahdollisuus katsella jotain muuta ei automaattisesti tarkoita sitä, että katselun jälkeen valinta osuu johonkin muuhun kuin siihen mitä on tähänkin asti käytetty. Se että Onnibus ei jonkun vuoden päästä tarvitse pyörätuolipaikkaa keppihevosena ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö sellainen voi autoista edelleen löytyä.
6. Kohta 5. ei mitenkään kumoa sitä tosiseikkaa, että luvan saaminen pyörätuolipaikattomalle kalustolle on vielä vuonna 2014 vaikeampaa kuin mitä se tulevaisuudessa tulee olemaan.

Oma lukunsa on sitten vielä se miksi Allison käänsi keskustelun kuljettajien kravatteihin kun kelvollisilla lähdeviitteillä todistin hänen väitteensä pyörätuolipaikkaan liittyvästä vaatimuksesta virheelliseksi.
 
Itellan keskuksessa seurasin, kuinka robottilinjastolla paketit siirtyvät automaattisesti. Trukeilla lastattiin valtavia kuormayksiköitä runkoreittejä kulkeviin täysperävaunurekkoihin.

Ja täysin samalla tyylillähän esimerkiksi ruotsalaiset lastaavat bussirahtinsa, takalaitanostimilla varustettuihin busseihin. Ihmekös, että sikäläiset kuljettajat eivät voi millään ymmärtää täkäläistä tyyliä tehdä rahtikuormia.

Minkälaisista kuormayksiköistä nyt tarkemmin ottaen puhutaan noissa ruotsalaisissa linja-autoissa?
 
Minkälaisista kuormayksiköistä nyt tarkemmin ottaen puhutaan noissa ruotsalaisissa linja-autoissa?

Ruotsissa linja-autorahti kuljetetaan yleensä busseilla, joiden takaosa muistuttaa enemmän kuorma-auroa kuin linja-autoa. Takaosassa on siis erillinen rahdinkuljetusosasti ja bussin perällä takalaitanostin. Ihan kuten kuorma-autoissakin. Rahtikuormat lastataan asemilla valmiiksi lavoille tai rullakoihin, jotka sitten työnnetään kyytiin trukilla.
 
Ruotsissa linja-autorahti kuljetetaan yleensä busseilla, joiden takaosa muistuttaa enemmän kuorma-auroa kuin linja-autoa. Takaosassa on siis erillinen rahdinkuljetusosasti ja bussin perällä takalaitanostin.

Tuolla lailla

Bussgods_cmyk_s.jpg

http://webnews.textalk.com/upload/article/bild/2/361753/Bussgods_cmyk_s.jpg
 
Mikäli vanhoihin vuoroihin ei tule ensi vuoden alussa muutoksia, on autotarve 19 doubledeckeriä + yksi vara-auto ja kilometrituotos 20400 per päivä ilman huolto ym ajoja - tarkoittaa joka autoon yli 360000 kilometriä per vuosi. Kuskitarve arvioni mukaan 53 tai 54 ilman loma ym tuurareita.
Mutta minkä takia kysymys kertalipun hinnasta autosta ostettaessa on liian vaikea tai kiusallinen (?), olisi kiva tietää pääseekö halvemmalla vai kalliimmalla jos vaihtoehtona on paronien vuoro, huomioiden myös eläkeläisalennuksen. Ainakin itse toimitan ensin asiani esimerkiksi Turussa ja vasta kun valmis paluumatkalle, alan miettimään seuraavaa kyytiä Helsinkiin. Tulee vain ylimääräistä stressiä, jos pitää etukäteen tietää paluumatkan aika.
 
Kiinnostavaa...

....on seurata, miten OnniBussin kaksikerroksiset Van Hoolit selviävät tulevasta talvesta, jos edellisvuosien kaltaisia aggressiivisia lumimyräköitä, tai kunnon talvisia myrskytuulia liukkailla tiealueilla vastaan tulee. Löytyykö jostain tietoa siitä, miten nämä hollantilaisbussit ovat kestäneet poikkeuksellisen talvisisissa sääolosuhteissa, eli kovassa lumituiskussa tai tulipalopakkasessa. Eikös myös kaksikerrosbussin lämmittäminen pakkasilla ole keskimäärin yksikerrosbussin lämmittämistä haasteellisempaa, minkä lisäksi alavilla paikalla sivutuuli heiluttaa bussia rajummin, koska bussi on kevyempi ja siinä on kuitenkin ainakin 5 % enemmän kylkipinta-alaa, kuin tavallisissa korkeimmissa yksikerroksisissa pitkän matkan busseissa. Esimerkiksi Helsingistä juuri 45 minuuttia sitten Ouluun lähteneen pikavuoron korkeus on 380 cm, Van Hoolin kaksikerrosbussin tietääkseni 400 cm.
 
Vs: Kiinnostavaa...

....on seurata, miten OnniBussin kaksikerroksiset Van Hoolit selviävät tulevasta talvesta, jos edellisvuosien kaltaisia aggressiivisia lumimyräköitä, tai kunnon talvisia myrskytuulia liukkailla tiealueilla vastaan tulee. Löytyykö jostain tietoa siitä, miten nämä hollantilaisbussit ovat kestäneet poikkeuksellisen talvisisissa sääolosuhteissa, eli kovassa lumituiskussa tai tulipalopakkasessa. Eikös myös kaksikerrosbussin lämmittäminen pakkasilla ole keskimäärin yksikerrosbussin lämmittämistä haasteellisempaa, minkä lisäksi alavilla paikalla sivutuuli heiluttaa bussia rajummin, koska bussi on kevyempi ja siinä on kuitenkin ainakin 5 % enemmän kylkipinta-alaa, kuin tavallisissa korkeimmissa yksikerroksisissa pitkän matkan busseissa. Esimerkiksi Helsingistä juuri 45 minuuttia sitten Ouluun lähteneen pikavuoron korkeus on 380 cm, Van Hoolin kaksikerrosbussin tietääkseni 400 cm.

Samankaltaisilla, joskin Scanian alustalla, Astromegoilla on liikennöity Uumaja-Haaparanta linjaa viimeiset noin 15 vuotta ilman sen suurempia ongelmia. Toki pahimmissa myrskyissä joutuu vauhtia laskemaan.
 
Vs: Kiinnostavaa...

Samankaltaisilla, joskin Scanian alustalla, Astromegoilla on liikennöity Uumaja-Haaparanta linjaa viimeiset noin 15 vuotta ilman sen suurempia ongelmia. Toki pahimmissa myrskyissä joutuu vauhtia laskemaan.

Lähinnä ongelmaksi muodostuu liian tiukka autokierto, joka ei salli juuri minkäänlaista myöstymistä kun paluumatka alkaa 10 minuuttia bussin saapumisesta määränpäähänsä. Samasta syystä nuo vessat menevät tukkoon/täyteen.
 
Tässähän tulee olemaan kysymys yrityksen toimintakulttuurista. Jos toimintakulttuuri sallii, että perillä ollaan sitten kun ollaan ja pääasia on perille pääsy niin suurempia ongelmia tuskin tulee. Jos taas kulttuuri on se, että punatakkiset on sankareita, jotka vetää linjan maaliinsa aikataulun mukaan kelissä kuin kelissä niin ongelmia saattaa tulla.

VanHool tuskin itsessään on määrättömän suuri ongelma, vaikka marginaalit pienempään kalustoon verrattuna varmasti ovatkin pienemmät. Paljonko herkemmin täydessä kuormassa oleva VanHool mätkähtää kyljelleen asti, vaikkapa sinänsä viattomassa ojaansuistumistilanteessa, kuin yksikerroksinen pikavuoroauto vastaavassa kuormassa vastaavassa tilanteessa?

Mihinkään järjettömään onnettomuuksien sumaan en myöskään usko. Jahka yksi VanHool lähtee jonkun käsistä huolella, pysyen pari viikkoa lööpeissä, niin eiköhän toimintakulttuuri sen jälkeen muutu sitten jo ihan itsestään.
 
Tässähän tulee olemaan kysymys yrityksen toimintakulttuurista. Jos toimintakulttuuri sallii, että perillä ollaan sitten kun ollaan ja pääasia on perille pääsy niin suurempia ongelmia tuskin tulee. Jos taas kulttuuri on se, että punatakkiset on sankareita, jotka vetää linjan maaliinsa aikataulun mukaan kelissä kuin kelissä niin ongelmia saattaa tulla.

VanHool tuskin itsessään on määrättömän suuri ongelma, vaikka marginaalit pienempään kalustoon verrattuna varmasti ovatkin pienemmät. Paljonko herkemmin täydessä kuormassa oleva VanHool mätkähtää kyljelleen asti, vaikkapa sinänsä viattomassa ojaansuistumistilanteessa, kuin yksikerroksinen pikavuoroauto vastaavassa kuormassa vastaavassa tilanteessa?

Mihinkään järjettömään onnettomuuksien sumaan en myöskään usko. Jahka yksi VanHool lähtee jonkun käsistä huolella, pysyen pari viikkoa lööpeissä, niin eiköhän toimintakulttuuri sen jälkeen muutu sitten jo ihan itsestään.

Onnettomuuksia ei välttämättä tule normaalia enempää, mutta ehkä kiukkuista asiakaspalautetta sitäkin enemmän. Tampere-Turku-välillä oli taannoin joku kaahari ratissa, tunki esim. rampilta rekan eteen. Eihän siinä mitään, kyllä maanteiden kuningas saa yrittää olla, mutta jos matkustajat huudahtelee kauhusta niin luulisi kuskin hieman miettivän, että miksikäs näin.

Itse olen Onnilla Tampere-Helsinki-väliä matkustanut eestaas noin kymmenisen kertaa ja aina on ollut sama kuvio. Turun auto tulee Kiasmalle, josta lähtee välittömästi siivouksen ja lastauksen jälkeen Tampereelle, josta lähtee takaisin Helsinkiin heti välittömästi. Joka kerta kuski on saanut mennä ihan pysähtymättä sitä 100 km vauhtia motarilla ja suhteellisin optimaalisilla kiihdytyksillä esim. Hervannassa, ja aikataulussa on oltu joko juuri ja juuri tai 5-10 minuuttia myöhässä.

Kerran kaksi on ollut lähtö Helsingistä 10-15 min myöhässä, koska Turun auto oli myöhässä ja vastaavasti Tre-Hki on sen vartin tai jopa enemmän myöhässä, koska viivästys kertaantuu. Ekat kelit, jolloin ei voikaan enää satasta ajaa esim. myräkän tai muun yleisen huonon sään vuoksi, aiheuttavat heti kymmenien minuuttien myöhästyksen. Viisautta olisi jos Onni tinkisi tehokkuudesta ja varaisi aikaa aikataulujen väliin.

No, veikaanpa että näin ei käy ja matkustajat saavat odotella kerran jos toisenkin. Ja kyydissä oleville veikkaan mahtiohituksia lumipyryssä matelevan henkilöautojonon ohi ja ruskeaa raitaa housuihin :D
 
Miksi linjalla f11 ei ole Astromegoja vaan yksikerroksisia rotiskoja? Kysynnän vähäisyys? Jalkatilaa melkoisesti säästetty näissä Onnibusin vanhoissa romuissa.

Sinänsä hinnoiltaan ihan kilpailukykyinen verrattuna esimerkiksi VR:ään.
 
Itse ainakin odotan tulevaa Onnibus-talvea kauhulla. Helsinki-Jyväskylä -välillä olen todistanut niin järkyttäviä ajotapoja, että entisenä linja-autonkuljettajana olen pariin otteeseen jopa maininnut niistä kuljettajalle. Edellä menevä Skoda kun ei mene siitä sen nopeammin minnekään, vaikka jo lähdössä 25 minuuttia myöhässä olevaa vuoroa kulkevalla Van Hoolilla ajaisi metrin päässä takavaloista rajoitinta vasten. Aggressiivisista ajotavoista olen kuullut myös muilta Onnibus-käyttäjiltä.

Tiedän itse entisenä kuljettajana, mitä aikataulupaine teettää, olkoonkin, että se saattaa olla kuviteltua. Jatkuva myöhästely ja toisinaan sikamaiset ajotavat kesäkuumalla eivät vain povaa kovinkaan helppoa ja matkustajien kannalta turvallista talvikautta Onnibusille.
 
Takaisin
Ylös