Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

F3C on haettu tarkalleen niihin kohtiin, joihin jo alkaen vuosi sitten 1.7.2014 on kulkenut markkinaehtoinen reittiliikennevuoro. Reittiliikenneluvalla ei ole suojaa vaan päin vastoin: se on todistetusti vapautunut aikaikkuna. Se sitten, että onko vuoron lähdettävä minuutilleen samalla kellonlyömällä kuin toinen reittiliikennelupavuoro on viranomaisen päätettävissä. Haetut minuutit ovat hieman eri, minkä uskoisin olevan paras vaihtoehto kaikille. Mutta säästyyhän siinä fossiilisia polttoaineita jos tullaan toisen imussa ;)

---------- Viestit yhdistetty klo 11:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:07 ----------

Kun sukuoikeudet parissa-kolmessa vuodessa päättyvät, on tilanne täysin vapaa.
 
Olisi kyllä hyvää palvelua jos päätepysäkkejä olisi Kaleva ja Keskusta, voisi sitten itse valita kumpi on parempi. Turun linjalla voisi Helsingin päässä olla päätepysäkkinä toisena esimerkiksi Espoon Leppävaaran terminaali, matkaajia kyllä varmasti riittää ja samalla Otaniemen voisi jättää pois kun 550 kulkisi sinne.

Voisikohan Rovaniemen vuoro olla mahdollinen päivällä? Lähtö Helsingistä aamulla joskus 06:30 maissa. Siitä Jyväskylän ja Oulun kautta, tuloaika Rovaniemelle menisi varmaan johonki 18-19 paikkeille.
 
Viimeksi muokattu:
Turha varmaan kysyä, mut kysyn nyt kuitenkin: Lakkaako ajo Kalevaan kun sukuoikeudet loppuu?

Sitä on hankala spekuloida. Ratkaiseva kysymys on: Jos Turkuun ja Tampereelle halutaan liikennöidä puolen tunnin välein tai tiheämmin, täyttyvätkö autot yhdestä paikkaa vai useammasta haarasta, joista jokainen tarjoaa kilpailukykyisen suoran yhteyden Helsinkiin. Rehellisesti sanottuna en tiedä vielä vastausta.

Ainakin Hervannasta suora yhteys Helsinkiin on kilpailukykyinen, koska "väärään suuntaan" matkustamista ei synny. Pääseekö Kalevasta keskustaan ratikalla?
 
Voisikohan Rovaniemen vuoro olla mahdollinen päivällä? Lähtö Helsingistä aamulla joskus 06:30 maissa. Siitä Jyväskylän ja Oulun kautta, tuloaika Rovaniemelle menisi varmaan johonki 18-19 paikkeille.

Kevään hakamuksessahan oli klo. 7.00 M-S lähtö Helsingistä kohti Rovaniemeä ja perillä oltaisiin klo. 18:15.
Päivitetyssä hakemuksessa bussi saapuisi La ja Su Rovaniemelle tuolla samalla aikataululla.
 
Turha varmaan kysyä, mut kysyn nyt kuitenkin: Lakkaako ajo Kalevaan kun sukuoikeudet loppuu?

Hyvä kysymys! Sinänsähän vaihto kaupunkiliikenteeseen kaupungin ulkopuolella voi olla järkevää, sillä keskustaetapit ovat aina hitaita. Toisaalta keskusta voi olla jatkoyhteyksien ja suuremman paikallisen kysynnän ansiosta hidastelun arvoinen. Luultavasti oikea vastaus on, että korkean volyymin linjoilla kannattaa tarjota molempia. Perstuntuma olisi, että Hki-Tre on korkeimmasta päästä suomalaisten kaukoreittejen listalla. Hiljaisemmilla linjoilla sitten yksi linja keskustaan.
 
Kun sukuoikeusaika päättyy ja magnaattiaika alkaa, tapahtuu kaikkialla se, mikä tapahtui jo Helsingissä - linja-autoliikenteen keskipiste on linja-autoasema. Prisman parkkipaikat ja vastaavat tulevat jäämään historiaan hassunkurisena välivaiheena suomalaisen bussauksen kehityskulussa.
 
http://yle.fi/uutiset/halpabussiyht...kameravalvontaa_turvallisuuden_vuoksi/8136462
Yle uutisoi Onnibus.comin harkitsevan tallentavaa kmameravalvontaa. Kyllähän ne tuo pientä lisäturvaa, mutta onko ne vielä tarpeellisia? Vielähän ei ole uutisoitu mistään tapausta, sen puolesta se on vielä hiukan liiottelua. Mutta tässä on yksi todella iso plussa, joka on todistuksellinen puoli. Kameravideolla pystytään todistamaan mahdollisia tapauksia, kuten tappeluita tai muita tälläisiä. Kuulun tämän perusteella tämän kannattajiin.

Lisäksi uutisessa Pekka Mötöstä oli tullut Pekka Mättö jokaisessa kohdassa.
 
Kyllä nykyisin valvontakameroita näkee joissain 1-kerrosautoissakin (mm. uusi Kabus), en tiedä onko ne tallentavia vai ei. (Tuossa Ylen uutisessa on myös Vainion Liikenteen nimi kirjoitettu järjestelmällisesti virheellisesti).
 
Kyllä nykyisin valvontakameroita näkee joissain 1-kerrosautoissakin (mm. uusi Kabus), en tiedä onko ne tallentavia vai ei. (Tuossa Ylen uutisessa on myös Vainion Liikenteen nimi kirjoitettu järjestelmällisesti virheellisesti).

Itse asiassa yhtiö käyttää kielen sääntöjen mukaan virheellistä nimeä, jota toimittaja ei välttämättä tiedä, vaan olettaa, että nimi olisi ohjeiden mukainen.

https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html
 
Itse asiassa yhtiö käyttää kielen sääntöjen mukaan virheellistä nimeä, jota toimittaja ei välttämättä tiedä, vaan olettaa, että nimi olisi ohjeiden mukainen.

Vakiintunut käytäntö on kuitenkin käyttää yritysten nimiä ja lyhenteitä juuri siinä muodossa, kuin yritykset itse niitä käyttävät. Niiden korjaamisessa oikeakieliseksi olisi besserwisseröinnin makua, varsinkin sanomalehdissä. Jää sitten yrityksen omaksi häpeäksi, jos se ei välitä oikeakielisyydestä.
 
Tietysti pitää käyttää yrityksen virallista nimeä, muttei tuo nyt mainitsemisen arvoinen virhe ole, yhden kirjaimen koko.
Vielä tuosta linkitetystä jutusta; siellä näyttää, jos oikein laskin, olevan OnniBus.comin nimi neljä kertaa väärin, Vainion Liikenne kolmesti väärin ja kerran oikein.
 
Vakiintunut käytäntö on kuitenkin käyttää yritysten nimiä ja lyhenteitä juuri siinä muodossa, kuin yritykset itse niitä käyttävät. Niiden korjaamisessa oikeakieliseksi olisi besserwisseröinnin makua, varsinkin sanomalehdissä. Jää sitten yrityksen omaksi häpeäksi, jos se ei välitä oikeakielisyydestä.

Kuitenkin:
Kielitoimiston ohjepankki sanoi:
Suomenkieliset yritysnimet kannattaa mediateksteissä kirjoittaa suomen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti, vaikka yrityksen oma kirjoitustapa niistä poikkeaisikin. Esimerkiksi isoa alkukirjainta käytetään vain nimen alussa, jos nimen muut osat eivät ole erisnimiä. (linkki)

Eli ainakin Onnibus.comin toimittaja on kirjoittanut ihan ohjeiden mukaisesti.
 
Tietysti pitää käyttää yrityksen virallista nimeä, muttei tuo nyt mainitsemisen arvoinen virhe ole, yhden kirjaimen koko.
Hyvin monen kuljetusliikkeen nimi kirjoitetaan samalla periaatteella. Joku voisi ehkä puhua vakiintuneesta käytännöstä.

Asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukaista tästä jutusta kappale Moniosaiset erisnimet.

Ylläoleva linkki johtaa siis Nykyajan kielenoppaan lukuun 6, Gemena ja versaali.
 
Takaisin
Ylös