Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

Ristisubvention hyödyllisyys ei ole yksiselitteistä. Ristisubvention vuoksi esim. Helsinki-Tampere välin liput on kalliimpia, johtaen yksityisautoilun käyttöön tällä välin. Samalla tyhjät bussit ajelevat maaseudun välejä. On jopa ekologisempaa saada suuret massat menemään halvoilla lipuilla kaupunkien välejä ja vaihtaa tyhjät maaseudun bussivuorot henkilöautoihin.

Samaa mieltä on esim soininvaara:

http://www.soininvaara.fi/2012/07/17/bussiliikenne-alistetaan-kilpailulle/
 
^ Nimen omaan näin.

Maaseudulla, jossa oletan asuvan maatalousyrittäjiä, jotka jo työnsä puolestakin tarvitsevat auton, on turha yrittää kalastella joukkoliikenteen käyttäjiksi. Ja sen kerran kun he sitä tarvitsevat, heillä ei ole kiire ja heillä on varmasti varaa maksaa hieman enemmän.

Sen sijaan kaupunkien välillä kulkevat työmatkalaiset ja opiskelijat voidaan lukea potentiaalisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi, joiden tuottama henkilöautoliikenne on muodostumassa ongelmaksi etenkin Helsingin seudulla. Näille sitä joukkoliikennettä oikeasti tarvitaan ja heille palvelutasolla on myös enemmän merkitystä kuin maaseudulla asuville.
 
Ristisubvention hyödyllisyys ei ole yksiselitteistä. Ristisubvention vuoksi esim. Helsinki-Tampere välin liput on kalliimpia, johtaen yksityisautoilun käyttöön tällä välin. Samalla tyhjät bussit ajelevat maaseudun välejä. On jopa ekologisempaa saada suuret massat menemään halvoilla lipuilla kaupunkien välejä ja vaihtaa tyhjät maaseudun bussivuorot henkilöautoihin.

Samaa mieltä on esim soininvaara:

http://www.soininvaara.fi/2012/07/17/bussiliikenne-alistetaan-kilpailulle/

Maaseudulla väki ikääntyy eikä osa iäkkäämmistä vaikkapa terveydentilan takia pysty tai halua ajaa autoa, mutta siltikin tarvetta kulkea vielä olisi. Myös koululaiset tarvitsevat kuljetuksia. Autottomana kaupunkilaisena toivoisi, että Suomen joukkoliikenneverkko olisi tarpeeksi kattava. Tuskimpa muutenkaan kaikki lopetetut tai lopetettavat bussivuorot ovat täysin tyhjinä kulkeneet. Lipputulot eivät vain ole riittäneet kattamaan liikennöintikuluja. Jopa Keravalla ennen HSL-aikaa bussiliikenne oli jonkinlaisessa lakkautuskierteessä: vuorojen lakkauttaminen heikentää palveluita ja palveluiden heikentyminen vähentää matkustajamääriä, jolloin taas pitää lakkauttaa lisää vuoroja. Linja 733:lle kävikin melko huonosti. Jossain vaiheessa se oli joka päivä kulussa. Sitten useiden vähennysten jälkeen koko linja lakkasi olemasta. Pääkaupunkiseudun ympäristökunnista löytyy myöskin esimerkkejä, joissa alueen väkiluvun runsaasti kasvaessa joukkoliikennepalvelut pysyvät yhtä vähäisinä tai jopa heikkenevät. Vihdissä Vihdintien varren tilanne vaikuttaa huonolta, U-linja 346:lla ei enää kovin montaa vuoroa ole jäljellä.

Kyllä jonkinlaista ohjausta tarvitaan aikataulujen ja reitistöjen laadinnassa, jotta aikataulut sopisivat yhteen hyvin. Syrjäisimmillä alueilla joukkoliikenne voi olla kutsupohjaista ja pienkalustolla ajettavaa. Kyllä sinänsä halpojen yhteyksien tarjoaminen suosituille reiteille on hyvä, jos se houkuttelee muuten autolla kulkevia siirtymään joukkoliikenteen pariin. Tämän vuoksi syrjäseutujen tukeminen pitää hoitaa osittain verotuloilla eikä pelkästään ristisubvention avulla. Suurimpien kaupunkien välillä kulkee jo raideliikennettä. Junalla pystyy kuljettamaan paljon suurempia joukkoja kuin yksittäisillä bussivuoroilla. Siksi olisikin oikeastaan paljon parempi, jos saataisiin junaliikenteeseen jotain Onnibussin tapaista halpaa hinnoittelua.
 
joku varmaan tietää, miksi Onnibussin pitäisi maksaa kampin terminaalissa 19 euroa lähdöstä, jos muut maksavat 2 euroa ?
 
joku varmaan tietää, miksi Onnibussin pitäisi maksaa kampin terminaalissa 19 euroa lähdöstä, jos muut maksavat 2 euroa ?

Linja-autoliitto omistaa matkahuollon ja näin ollen liiton jäsenyrityksille terminaalipalvelut ovat halvempia kuin liittoon kuulumattomille yrityksille. Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että liittoon kuulumattomalta yritykseltä peritään korkeampia maksuja kuin omilta jäseniltä. Eri asia kuitenkin on, voidaanko tuota 19€ maksua pitää enää kohtuullisena, kun hinta jäsenyrityksille on vain 2€/lähtö. Omasta mielestäni 19€ ei ole kohtuullinen hinta, vaan silkkaa kiskontaa jolla halutaan pitää halpayhtiöt poissa Kampin teminaalista! Sopivampi hinta voisi olla vaikkapa 6€/lähtö, joka sekin olisi kolminkertainen verrattuna jäsenyrityksien maksamaan maksuun. Tähän varmaan saadaan myöhemmin kilpailuviraston virallinen kanta.
 
Linja-autoliitto omistaa matkahuollon ja näin ollen liiton jäsenyrityksille terminaalipalvelut ovat halvempia kuin liittoon kuulumattomille yrityksille. Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää, että liittoon kuulumattomalta yritykseltä peritään korkeampia maksuja kuin omilta jäseniltä. Eri asia kuitenkin on, voidaanko tuota 19€ maksua pitää enää kohtuullisena, kun hinta jäsenyrityksille on vain 2€/lähtö. Omasta mielestäni 19€ ei ole kohtuullinen hinta, vaan silkkaa kiskontaa jolla halutaan pitää halpayhtiöt poissa Kampin teminaalista! Sopivampi hinta voisi olla vaikkapa 6€/lähtö, joka sekin olisi kolminkertainen verrattuna jäsenyrityksien maksamaan maksuun. Tähän varmaan saadaan myöhemmin kilpailuviraston virallinen kanta.
LAL sahaa omaa oksaansa sillä, että tehdään Kampin käyttö kalliiksi. Jos tarkoituksena oli rakentaa yksi yhtenäinen matkakeskus (lukuunottamatta rautatieasemaa, jonne on metroasemavälin matka), Kampin pitäminen kalliina tarkoittaa sitä, että jatkossakin reittiliikennelinjat välttävät Kampin käyttöä. Etenkin, jos sen 19 €:n vastineeksi ei saa mitään palveluja.

LAL:n alkuperäinen tarkoitus oli kai edustaa koko bussialaa, mutta suurin osa bussiyrityksistä ei kuulu LAL:eek:on ja liiton politiikan vuoksi nyt on perustettu Joukkoliikennetuottajat - Jotu ry.
 
Mutta keskustelua herättää myös se että Kampin terminaali on vuokrattu matkahuollolle, mikä tällaisen tilanteen mahdollistaa. Kaukoliikenteen terminaalihan voisi olla jonkun Helsingin kaupungin viraston hallinnassa.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:48 ----------

Espoon terminaali vapautuu Länsimetron valmistuttua suuremmalta osin, mutta kilpailuviraston kannanottokin pelastanee tilantee, että määräävää markkina-asemaa ei käytetä väärin.
 
Mutta keskustelua herättää myös se että Kampin terminaali on vuokrattu matkahuollolle, mikä tällaisen tilanteen mahdollistaa. Kaukoliikenteen terminaalihan voisi olla jonkun Helsingin kaupungin viraston hallinnassa.
Sehän tässä pöljyä on, että kunnalliset linja-autoasemat on vuokrattu yksittäiselle linja-autoliikennöitsijöiden yhteenliittymälle. Toki tätä ei välttämättä kukaan nähnyt, kun vuokrasopimuksia tehtiin eikä välttämättä edes vielä vuosi sitten, kun Onnibusin tj ajoi ysiykköstä Teiskossa ja liiketoimintajohtaja pendelöi viimeisiä viikkoja päivittäin Vilhonkadulle…
 
Tartun tähän: mikään ei estä reittiliikenteenharjoittajan ja seudullisen jl-viranomaisen sopimasta yhteistariffisopimusta, jossa seudullisen lippujärjestelmän lipputuotteet kelpaavat pitkän matkan reittiliikenteen vuoroissa, kunhan ei makseta tukea.

Niin voidaan toimia jl-viranomaisten alueella, mutta se ei liity mitenkään niiden ulkopuoliseen liikenteeseen. Laskin että noin 2 miljoona ihmistä asuu tällä hetkellä "ELY"-alueilla, joissa liikenne perustuisi vapaaseen kilpailuun ja yhteiskunta paikkaisi aukkoja jos löytää siihen rahaa. Toki asukasluku voi pienentyä kuntarakenteen uudistuessa mutta silti; Jotenkin tuntuu että nämä alueet ovat ministeriön kartalla valkoisia autiomaita. Jos tämä ei ole tarkoitus ja kunnallisten viranomaisten toimialueita on tarkoitus laajentaa kysymys kuuluu; Miksi tätä ei tehty samalla kun viranomaiset perustettiin? Ja miten tähän liittyy kansallinen joukkoliikennelippu joka on mahdotonta toteuttaa vapaassa kilpailussa. Yrityksiä kun ei taideta voida pakottaa osaksi järjestelmää.

Keskeneräistä työtä ei kai saisi arvostella, mutta tosiasia on että meillä ei ole mitään pitävää tietoa miten joukkoliikenne järjestetään näille kahdelle miljoonalle tämän vuosikymmenen loppupuolella. Nurmijärvellä on käynnissä pilotti, mutta sen perusteella työmäärän kasvun takia kuntiin ja valtionhallintoon pitää perustaa merkittävästi lisää virkoja. Kuitenkaan tuottajat eivät voi vähentää suunnittelua merkittävästi, koska esimerkiksi tarjouslaskenta vaatii osaamista. Joten hallintotaso ainakin turpoaa. Enemmän siis herättää kysymyksiä kuin antaa vastauksia kokeilu ja siitä tehty raportti.

Muutenkin ihmettelen foorumilaisten ajatuksenkulkua; Suurta rahavirtaa kaupungeista haja-asutusalueiden liikenteeseen tuskin on olemassa aivan niinkuin nykyisen linjaliikennelupamallin vastustajat ovat koko ajan sanoneet. Eivät yritykset hyväntekeväisyyttä tee. Kyse on ollut mielestäni enemmänkin verkostosynergiasta eli hyödystä joka on tullut paremman bisneksen sivutuotteena. Verkoston tuomia hyötyjä kyllä arvostetaan kaupunkien sisäisessä liikenteessä ja liikennettä ollaan siksi valmiita sääntelemään. Minä en vain näe käänteentekevää rajaa, joka sijaitsee vaikkapa Vantaan ja Nurmijärven rajalla ja kääntää tämän logiikan päinvastaiseksi.

Mielestä täysin reguloimaton kilpailu ei luo yhteiskunnan kannalta parasta joukkoliikennettä. Ei kaupunkiseuduilla eikä niiden ulkopuolella. Kaupunkiseutujen TilTu ei ehkä ole haja-asutuksen malli, mutta se ei poista yhteiskunnan hallinnan tarvetta. Palvelusopimusasetuskaan ei estä sääntelyä, joten sen taakse on turha mennä. Miksi 1-2 miljoonaa suomalaista on joukkoliikenteen näkökulmasta edelleen tuuliajolla?

Täältä tähän. Ehkä riittävästi taas vuodatettu kuukauden tarpeiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Muistan lukeneeni joskus että Suomalainen linja-autoliikenteen verkko matkahuoltopisteineen on ainutlaatuinen maailmassa. Matkahuoltojärjestelmässä on positiivisiäkin puolia. Eli käyttäjän kannalta muissa maissa esim. matkalippu aina ostettaisiin kyseisen linja liikennöitsijältä. Mutta tästä en tiedä tarkemmin.

Asuin 60-luvun lopulla Ristiinan kirkonkylässä. Kotimme ikkunasta katsoin kun Matkahuolto ja "linja-autoasema" vaihto paikkaa. Matkahuolto oli ensin pienessä kaupassa, sitten urheiluliikkeessa ja edelleen osuuskaupan hoidossa. Sitten Matkahuollon sopimus ei kelvannut kenellekään. Jotain vikaa oli siis jo tuolloin. Matkahuollotonta aikaa kesti kauan, mutta nyt Ristiinassa on linja-autosema.

Joka tapauksessa esimerkki kunnasta, jonka toimintaedellytyksiin linja-autoliikenne on kuulunut aina ja kuuluu muuten tänäkin päivänä vuorojen vähentymisestä huolimatta.
 
Muistan lukeneeni joskus että Suomalainen linja-autoliikenteen verkko matkahuoltopisteineen on ainutlaatuinen maailmassa. Matkahuoltojärjestelmässä on positiivisiäkin puolia.

Ei ihme, olen minäkin tämän kuullut. Käsittääkseni LAL ja Matkahuolto itse toistavat tätä mantraa koko ajan viestinnässään. Kun jotain kuulee tarpeeksi usein, se muuttuu totuudeksi.

Kuuluu samaan sarjaan kuin että "Suomessa on maailman puhtain ruoka", "Suomi on Euroopan Japani", "Suomessa ei ole korruptiota", "Suomessa ei ole terrorismia", "suomalainen vähittäiskauppa on maailman tehokkain", "suomalaiset talot ovat maailman parhaita", "Suomessa on maailman paras vesiosaaminen", "suomalaiset urheilijat eivät käytä dopingia", "Suomessa ei ole huumeita", "suomalaiset ovat rehellisiä", "suomalainen hyvinvointi on maailman parasta" tai että "on lottovoitto syntyä Suomeen".

Tosiasiassa Suomi on monessa suhteessa aika keskimääräinen pohjoiseurooppalainen valtio, jossa voimakkaat verkostot ylläpitävät paikallisia monopoleja. Suomalaiset talot rakennetaan vähän sinnepäin, tosin paremmin kuin Neuvosto-Venäjällä, ja maata on siunattu suurella määrällä vesistöjä (ihan kuin se kertoisi osaamisesta?). Suomalaiskarpaasi douppaa vähintään yhtä ahkerasti kuin lajitoverinsa muualla, ja sosiaalisia ongelmia ja rikollisuutta esiintyy vaihtelevasti.

Suomeen syntyminen onkin vähän kuin satasen voitto ässäarvasta: harvinaista, sympaattista ja lämmittää mieltä mutta suuremmassa mittakaavassa ei paljon muuta asioita. Silti tietenkin rakastan tätä kummallista kotimaatani ja haluan tehdä siitä paremman paikan. Siihen taas päästään monopoleja purkamalla ja suuremmalla läpinäkyvyydellä.

Mistä palaamme takaisin Matkahuoltoon: toki systeemillä itsellään on myös hyviä puolia, mutta hyvät puolet eivät oikeuta puutteita eli sitä että monopoliasema johtaa sen väärinkäyttöön ja kuluttajan kannalta suboptimaaliseen tilanteeseen.
 
Suomeen syntyminen onkin vähän kuin satasen voitto ässäarvasta: harvinaista, sympaattista ja lämmittää mieltä mutta suuremmassa mittakaavassa ei paljon muuta asioita. Silti tietenkin rakastan tätä kummallista kotimaatani ja haluan tehdä siitä paremman paikan. Siihen taas päästään monopoleja purkamalla ja suuremmalla läpinäkyvyydellä.

Hieman offtopicia, mutta erittäin onnistunut vertauskuva suomalaisuudesta. :D
 
En ole varma, mutta jotenkin on muistiini jäänyt aika jolloin Esko Lappalainen aloitti linja-autouraansa, ja hänelläkin oli muistini mukaan kähinää Linja-autoliitto/Matkahuolto-suhteissa.
Lopputulos oli se, että PTA liittyi Linja-autoliittoon. Tämä vain muistikuva.
 
Itse kirjoitin jokunen vuosi sitten Hesariin taksien lupasäännöstelyn lopettamisesta. Tietysti taksiyrittäjät vastasivat metelillä. Ruotsissa vapautuksen jälkeinen aika ei kehuja käyttäjiltä saanut.

En hyväksy minäkään sitä että yrittäjät muodostavat kartellin ja sopivat hinnat. TV:ssä oli jokin aika sitten ohjelma "hehkulamppuhuijaus". Sen "parempaa" ohjelmaa tai juttua tuottajien keskinäisistä sopimuksista en ole nähnyt. Lamppu siis kestäsi helposti useita kymmeniä vuosia.

Onnibussin tulo alalle käynnisti keskustelun. Hyvä asia.
 
Sehän tässä pöljyä on, että kunnalliset linja-autoasemat on vuokrattu yksittäiselle linja-autoliikennöitsijöiden yhteenliittymälle. Toki tätä ei välttämättä kukaan nähnyt, kun vuokrasopimuksia tehtiin eikä välttämättä edes vielä vuosi sitten, kun Onnibusin tj ajoi ysiykköstä Teiskossa ja liiketoimintajohtaja pendelöi viimeisiä viikkoja päivittäin Vilhonkadulle…

Tässä se on se kaikkein suurin ongelma! Taisin jo aikaisemmin samaan ketjuun kommentoida samasta asiasta ilman sen kummempaa jatkokeskustelua. Nyt pitäisi kuntapäättäjien toimia nopeasti ja irtisanoa Matkahuollon vuokrasopimukset linja-autoasemakiinteistöistä viimeistään siirtymäajan loppuun mennessä. Tokihan näitä linja-autoasemia pyörittämään tarvittaisiin vaikkapa Oy Suomen Linja-autoasemat AB, mutta sen puulaakin pitäisi sitten tarjota tasapuolisesti palveluita kaikille operaattoreille - tästä onneksi kilpailuviranomainen pitäisi varmasti huolen.

Eikä tässä ole tarkoitus ketään jälkiviisaasti syyttää, kunhan nyt vaan osattaisi toimia oikein. Kuten Ultrix sanoi, vielä vuosikin sitten Matkahuolto oli niin poliitikoille, linja-autoyrittäjille kuin matkustajillekin de facto synonyymi bussiliikenteellä. Vaan eipä ole enää...
 
Takaisin
Ylös