Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/o...kkoliikenne-ei-ole-ikuisesti-suljettu/602376/

Onnibus on Mötön mukaan kärsinyt perinteisten toimijoiden häiriköinnistä. Yhteistyö Matkahuollon kanssa ei ole toiminut ja muutamat yhtiöt ovat valittaneet Onnibusin saamista reittiluvista. Onnibus ei kuitenkaan aio perääntyä.

”Me lyömme kiusaajille luuta kurkkuun poikittain.”

Oikea asenne :D

---------- Viesti lisätty kello 14:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:23 ----------

Eikös halpalento- ja halpabussiyhtiöiden ideaan ole kuulunut nimenomaan terminaaleihin liittyvien kustannusten äärimmäinen minimoiminen? Ryanairin lähdöt ovat missälie navettaterminaaleisssa syrjäkentillä. Miten tähän malliin mahtuu matkakeskuksen rakentaminen? Turun matkakeskuksen suunnitelmat ovat olleet ainakin tähän asti aika megalomaanisia. Painopiste on ollut enemmän kiinteistöbisneksessä kuin joukkoliikenteessä. Tietty voihan Onni tehdä onnistunutta kiinteistöbisnestä, eipä siinä mitään.

Matkakeskuksen megalomaanisuus perustuukin muulle kaupungin kehittämiselle. Joukkoliikenne luo keskittymän, jonka ympärille on hyvä rakentaa uutta keskustaa. Logistisesti Pohjola on hyvä keskustakaupan laajentamisalue, koska joukkoliikenteen lisäksi sinne on myös paljon järkevämpää järjestää henkilöautoliikenne kuin ydinkeskustaan, jota taas tulisi kehittää kävelykeskustamaiseen suuntaan.

Turun matkakeskus olisi onnistunut silloin, kun se saavuttaisi suhteellisessa mittakaavassa saman aseman kuin mikä Helsingin rautatieasemalla on Helsingissä.
 
Eikös halpalento- ja halpabussiyhtiöiden ideaan ole kuulunut nimenomaan terminaaleihin liittyvien kustannusten äärimmäinen minimoiminen? Ryanairin lähdöt ovat missälie navettaterminaaleisssa syrjäkentillä. Miten tähän malliin mahtuu matkakeskuksen rakentaminen? Turun matkakeskuksen suunnitelmat ovat olleet ainakin tähän asti aika megalomaanisia. Painopiste on ollut enemmän kiinteistöbisneksessä kuin joukkoliikenteessä. Tietty voihan Onni tehdä onnistunutta kiinteistöbisnestä, eipä siinä mitään.

Eihän tässä ole mitään ongelmaa. Bussiliikennebisnes ja asemabisnes ovat kaksi eri bisnestä. Kumpaakin voi pyörittää menestyksekkäästi erillisinä bisneksinä, kun rakentaa soveltuvan liiketoimintamallin.

Eikä sitäpaitsi ole olemassa mitään liiketoimintamallien käsikirjaa, missä selitetään mikä on minkäkin liikeidean takana oleva ajatus ja miten sitä pitää soveltaa. Bisneksessä on kyse luovuudesta - siitä että osaa tehdä asioita eri tavalla kuin muut. Pitää kehittää toimiva strategia, jolla erottautuu kilpailijoista ja ansaitsee enemmän kuin syö. Joskus välttämättömyydestä voi tehdä hyveen kuten Ryanair on tehnyt: korpikentät toimivat niin kustannusten, mielikuvien kuin tehokkuuden tasolla. Onnibusin Hervanta-konsepti toimii, koska se on tapa erottautua EB:sta niin juridisessa kuin markkinoinnillisessa mielessä.

Mutta ei mitään mallia pidä noudattaa uskonnollisesti, jos se ei edistä tavoitteiden saavuttamista.

Eivät kaikki Ryanairin kentät ole korpikenttiä. Esimerkiksi Madridissa Ryanair käyttää Barajasin kenttää, joka on kaupungin päälentokenttä, ja sitäpaitsi ainoa mistä on reittiliikennettä (Cuatro Vientos taitaa olla vain yleisilmailun jne. käytössä). Ja vaikka Pirkkalan kentän T2 on käytännössä lähinnä lato, ei ihan niin surkeaa terminaalia ole helppo löytää muista Ryanairin kohteista. Esim. Lontoon Stanstedin terminaali on melkoinen lasipalatsi. Ryanair käyttää halpaterminaalia, koska niin se saa trimmattua kustannuksia. Jos se saisi paremman tason samalla hinnalla, se ottaisi sen. Mutta kun ei saa niin halpaterminaali ei ole sekään huono vaihtoehto, koska se vahvistaa edullista hintamielikuvaa. Konseptin soveltaminen riippuu niin monesta paikallisesta tekijästä.
 
Viimeksi muokattu:
Pekka Mötön sukuoikeus-termi on melko hauska. Siksi, että heidän oma Tilausliikenne Lauri Möttö on pohjimmiltaan myös samanlainen vanha suku-yhtiö, kuin ne joille hän kiukuttelee. Itselleni tulee mieleen, että kysessä taitaa olla yhden miehen katkeruus omalle suvulleen siitä, ettei he ole aikoinaan tajunnut muuttaa yhtiötään jonnekin rahakaammalle seudulle kuin Kitee.

Möttöhän on ihan avoimesti myöntänyt, että jollei läänitys olisi osunut sinne alueelle, joka on nykyään itärajan tuolla puolen, olisi varmasti ihan samassa asemassa kuin Paunu, Vainio ja kumppanit nyt ja puolustamassa monopoliläänityksiään. Mutta sanopa Lasse miten tuo rahakkaammalle seudulle muuttaminen olisi onnistunut, kun kerran linjaluvat oli jo muualla Suomessa jaettu? Miten Lauri Möttö olisi päässyt ajamaan Helsingin ja Tampereen väliä muuten kuin ostamalla Paunun? Millä tavoin ylipäätään missään Suomessa linja-autoyhtiö on päässyt muuttamaan linjaliikennereviiriään muuten kuin ostamalla pienempiä yhtiöitä?
 
Möttöhän on ihan avoimesti myöntänyt, että jollei läänitys olisi osunut sinne alueelle, joka on nykyään itärajan tuolla puolen, olisi varmasti ihan samassa asemassa kuin Paunu, Vainio ja kumppanit nyt ja puolustamassa monopoliläänityksiään.

Totta, noin sanoi radiohaastattelussa.

Ja nyt seuraa päivän arvoitus: Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon?

  • Euroopan Unioni
  • Neuvostoliitto
  • Linja-autoliitto

Oikea vastaus: Linja-autoliitto. Sekä Euroopan Unioni että Neuvostoliitto ovat edesauttaneet bussiliikenteen vapauttamista Suomessa, Linja-autoliitto ei. ;)
 
Vaikka Vuorela ei olekaan EB:ssä, niin mikä estää sitä MH:n omistajayrityksenä (siis jos sen kerran omistavat suomalaiset bussiyritykset) kuskailemasta MH:n paketteja? Minun mielestäni MH on tuossa konseptissa määräävässä markkina-asema
ssa.

Luulisi sen olevan myös asiakkaan (pakettien lähettäjän) etu, jos paketit kulkevat mahdollisimman nopeasti perille.

asiakas voi siirtää rahdin pois Matkahuollota.jos ei toiminta mielytä
 
Luulisi sen olevan myös asiakkaan (pakettien lähettäjän) etu, jos paketit kulkevat mahdollisimman nopeasti perille.
Esimerkiksi Porin ja Tampereen välillä kulkee suoria vuoroja voimassa olevan aikataulun mukaan muutaman kerran päivässä (max. 3?). Vaihdollisia, rahtia kuljettavia yhteyksiä on moninkertainen määrä.

Kysymys kuuluukin, että kuinka monen asiakkaan lähetykset lopulta ovatkin perillä määränpäässään todellisuudessa nopeammin "kiertoreittiä" käyttäen... Ei yhtään auta asiaa, vaikka menisi luotisuora vuoro, jos vuoroväli on kovin pitkä (kuten se max. kolmella päivittäisellä vuoroparilla väkisinkin on).
 
Esimerkiksi Porin ja Tampereen välillä kulkee suoria vuoroja voimassa olevan aikataulun mukaan muutaman kerran päivässä (max. 3?). Vaihdollisia, rahtia kuljettavia yhteyksiä on moninkertainen määrä.

Ja miksei siis laiteta rahtia suoraan yhteyteen silloin kun se on tarjolla ja muina aikoina vaihdolliseen?
 
Ja miksei siis laiteta rahtia suoraan yhteyteen silloin kun se on tarjolla ja muina aikoina vaihdolliseen?

Koska en ole Matkahuolto, en osaa vastata kysymykseesi. Kuitenkin rahtiaiheesta yleisellä tasolla jotain tietävänä totean, että maallikon silmin "outoja" rahdin kuljetusta ohjaavia sääntöjä on monilla muillakin reiteillä. Näitä reittejä liikennöivät yhtiöt hyväksyvät nämä ilmeisessä yhteisymmärryksessä sovitut pelisäännöt...

Toistetaan vielä myös jo pian puhki kulunut vertaus: jos ostat kuorma-auton ja marssit Itellan, Transpointin tai vaikka Vähälän terminaalille ilmoittamaan, että "alan muuten kuljettaa teidän kuormia ostamallani autolla"... Kuinka lämminhenkinen vastaanotto olisi??
 
Toistetaan vielä myös jo pian puhki kulunut vertaus: jos ostat kuorma-auton ja marssit Itellan, Transpointin tai vaikka Vähälän terminaalille ilmoittamaan, että "alan muuten kuljettaa teidän kuormia ostamallani autolla"... Kuinka lämminhenkinen vastaanotto olisi??

Vertaus vaan ei ole validi, rahtifirmat kun eivät toimi yhteiskunnan tarjoamissa kiinteistöissä. Tosin Liikennevirastostahan on jo kuulunut, että jos Matkahuollon toiminta ei muutu, niin Liikennevirasto ottaa yhteiskunnan linja-autoasemat omaan haltuunsa. Matkahuolto voi sitten ihan vapaasti rakentaa omia linja-autoasemiaan ja toimia niillä niin kuin lystää.
 
Tosin Liikennevirastostahan on jo kuulunut, että jos Matkahuollon toiminta ei muutu, niin Liikennevirasto ottaa yhteiskunnan linja-autoasemat omaan haltuunsa. Matkahuolto voi sitten ihan vapaasti rakentaa omia linja-autoasemiaan ja toimia niillä niin kuin lystää.

Tarkoitat siis linja-autoasemien / matkakeskusten operointia? Omistushan on hajautunut jo nyt, esim. Tampereen linja-autoaseman kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki. Matkahuolto on vain vuokralainen, jonka vuokrasopimus voidaan haluttaessa irtisanoa.

Onko tuohon lausuntoon muuten lähteviitettä? Mielenkiintoinen kommentti. Voisi olla ihan tervejärkinen vaihtoehto tasapuolisen palvelun takaamiseksi kaikille toimijoille. Julkinen monopoli ei ole hyvä, mutta yksityinen on vielä huonompi.

Samalla pitäisi tutkailla rautatiekiinteistöjen käyttöä. Jos liikennevirasto ottaa linja-autoasemat pyörittääkseen niin sitten sen pitäisi ottaa myös rautatieasemat. Ratapihojen raiteet ja laiturit sekä alikulkutunnelit ovat sen jo nyt, mutta suurimmat asemarakennukset ovat VR:llä. Nekin voisi siirtää liikenneviraston haltuun.

Tosin pidemmälle tulevaisuuteen ajatellen miettisin kyllä hieman kannattaako koko valtakunnan infraa keskittää liikennevirastolle vai olisiko aiheellisempaa maakunnallistaa se, jolloin kontrolli olisi lähempänä suorittavaa tasoa ja ulkoisia, paikallisia sidosryhmiä. Tämä mahdollistaisi kiinteistöjen paremman kehittämisen kun ei tarvitsisi taistella yhteisestä valtakunnallisesta budjetista. Tosin käytännössä tämä edellyttäisi pitkälle kehittynyttä maakuntahallintoa. Omasta mielestäni se on hyvä tavoite, mutta vielä ei olla lähelläkään. Kenties kannattaa edetä niin että tässä vaiheessa keskitetään infra liikennevirastoon ja sitten KUN maakuntahallintoon siirrytään, pilkotaan liikennevirasto ja sen infraomaisuus soveltuvin osin maakunnille.
 
Tosin pidemmälle tulevaisuuteen ajatellen miettisin kyllä hieman kannattaako koko valtakunnan infraa keskittää liikennevirastolle vai olisiko aiheellisempaa maakunnallistaa se, jolloin kontrolli olisi lähempänä suorittavaa tasoa ja ulkoisia, paikallisia sidosryhmiä. Tämä mahdollistaisi kiinteistöjen paremman kehittämisen kun ei tarvitsisi taistella yhteisestä valtakunnallisesta budjetista. Tosin käytännössä tämä edellyttäisi pitkälle kehittynyttä maakuntahallintoa. Omasta mielestäni se on hyvä tavoite, mutta vielä ei olla lähelläkään. Kenties kannattaa edetä niin että tässä vaiheessa keskitetään infra liikennevirastoon ja sitten KUN maakuntahallintoon siirrytään, pilkotaan liikennevirasto ja sen infraomaisuus soveltuvin osin maakunnille.
Trendi rautatieasemien suhteen näyttäisi olevan, että kunnat ostavat niitä valtiolta (ja ehkä myös VR:ltä). Joissain tapauksissa kunnat ovat ymmärtäneet asemien arvon, eivätkä myy sitä mille tahansa "ihanaa oma asema kodiksi"-sisustusfriikeille, jotka muuttavat julkisen tilan yksityiseksi ja jättävät matkustajat taivasalle, vaan yrittäjälle, joka pitää aseman julkisena tilana.
 
Koska en ole Matkahuolto, en osaa vastata kysymykseesi. Kuitenkin rahtiaiheesta yleisellä tasolla jotain tietävänä totean, että maallikon silmin "outoja" rahdin kuljetusta ohjaavia sääntöjä on monilla muillakin reiteillä. Näitä reittejä liikennöivät yhtiöt hyväksyvät nämä ilmeisessä yhteisymmärryksessä sovitut pelisäännöt...

Näin maallikon tosiaankin on aika vaikea ymmärtää tätä logiikkaa. Taikka edes näin liikennetekniikan ja logistookan opiskelijankin. Mutta ehkäpä kun olen saanut diplomityön tehdydyksi, niin ymmärrän, miksi muutama vuoro vuorokaudessa Onnibussin ajamana ei sovi rahdinkuljetuksen kuvioihin, mutta muutama Satakunnan liikenteen ajama vuoro kyllä sopii. En epäile hetkeäkään, että taustalla on jokin logistinen tosiasia, jota en vielä vain hallitse.

Toistetaan vielä myös jo pian puhki kulunut vertaus: jos ostat kuorma-auton ja marssit Itellan, Transpointin tai vaikka Vähälän terminaalille ilmoittamaan, että "alan muuten kuljettaa teidän kuormia ostamallani autolla"... Kuinka lämminhenkinen vastaanotto olisi??

Todennäköisesti kysyttäisiin: paljonka pyydät rahaa. Ja vastauksesta riippuen joko pyydetään sisälle allekirjoittamaan paperit tai vaihtoehtoisesti näytettäisiin ovea. Suurehko osa mainitsemiesi yritysten kuljetuksista tosiaankin kulkee yhden tai muutaman auton yritysten alihankintana. Ei nämä harrasta aparthaidia, vaan jokainen yrittäjä, joka on valmist sitoutumaan järjestelmään, on tervetullut alihankkijaksi. Yleensä tilanne on tasan päinvastoin: suinkaan kaikki yrittäjät eivät ole kiinnostuneita toimimaan näiden firmojen ehdoilla. Jos homma menisi niin kuin rahtipuolella, expressbus olisi markkinointifirma, joka huolehtisi lippujärjestelmästä ja kilpailuttaisi alihankkijoilla itse liikennöinnin.
 
Turun matkakeskus olisi onnistunut silloin, kun se saavuttaisi suhteellisessa mittakaavassa saman aseman kuin mikä Helsingin rautatieasemalla on Helsingissä.

Silloin sen pitäisi sijaita Turun Kauppatorilla.

Rupeavat pikkuhiljaa suunnitelmat kuulostamaan aika suurilta. Hiukan mietityttää, onko halpabussikeisari joukkoineen ihan tosissaan, vai onko tavoitteena vain huomion saaminen julkisuudessa.

Kysymys voi kuulostaa mielenkiintoiselta. Esim. Ryanairin kolikkovessajutu ja muu lööperihän ovat pelkkää julkisuushakuisuutta, sen on yhtiö itsekin myöntänyt. Ei siis mitenkään tavatonta alalla.

Mutta onko sillä lopulta merkitystä, onko Onni tosissaan kaikkien julkisuuteen tuotujen ideoiden kanssa vai ei? Minusta eniten on merkitystä sillä, että tuodaan esille nykysysteemin epäkohtia ja herätellään niistä keskustelua. Minä näen Onnibusin paitsi bussiliikennettä harjoittavana yrityksenä niin myös yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä.
 
Takaisin
Ylös