Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

Onko sinulla esittää faktatietoa siitä, että Onnibus'in reittiliikenne Tampereen ja Porin välillä olisi jo osoittanut liiketaloudellisen kannattavuutensa tilanteessa, jossa palkatut kuljettajat hoitavat linja-auton ajamisen "ilmaiseksi" ajavien yrittäjien sijasta? Mikäli on, niin esittäisitkö nämä faktat myös meille tavallisille kuolevaisille? Minulla ainakaan ei ole tälläistä tietoa ollut käytettävissäni tähän mennessä.

Ei tietenkään ole faktatietoa, kuinka olisi. En ole sisäpiiriä eikä ole pääsyä firman talouslukuihin tai ennusteisiin. Tosin eihän faktatietoa kannattavuudesta voi olla vielä kenelläkään kun firma vasta aloitti.

Sen sijaan järkeiltävissä on kyllä, että tietyillä edellytyksillä liiketoiminta voi olla kannattavaa. Esimerkiksi (hypoteettisin keskiarvoluvuin): 8 matkustajaa à 20 € on saman verran liikevaihtoa kuin 20 matkustajaa à 8 €. Mutta onko helpompi tuplata matkustajamäärä 8:sta 16:een 20 €:lla nuppi vai 20:sta 40:een 8 €:lla nuppi?

Onnibussin taustalla toimii rautaisia ammattilaisia, jotka osaavat laskea. En usko että he lähtisivät soitellen sotaan. Kun noita lukuja hieman pyörittelee ja samalla miettii mitä vaikuttaa houkuttavuuteen se, että hinta tippuu ja matka on suorin ja nopein mahdollinen, ei oikeastaan voi muuta kuin uskoa konseptiin. Ja jos matkustajia tulee odotetusti, niin sitten toiminta on kannattavaa.

Mitä lehdistä olen lukenut, konsepti on herättänyt kiinnostusta ja jo alkupäivinä vuoroilla lienee ollut kohtuullisesti väkeä. Ei ole siis mitään syytä olla pessimistinen. Tällaista on kaivattu ja tälle konseptille on selkeä tarve markkinoilla.

Mitä sitten tulee palvelutasoon Tampere-Pori-Tampere -reitillä, on se kokenut selkeän heikennyksen asiakkaan kannalta. En siis puhu palvelun laadusta (missä en usko olevan Onnibus'in kohdalla moitittavaa), vaan palvelun määrästä. Tämä on yksiselitteistä faktaa, ei kuvitelmaa.

Tarkoitushakuista propagandaa. Satakunnan liikenne vähensi viisi päivittäistä vuoroa ja Onnibus lisäsi kolme. Miltä osin vuorojen väheneminen on Onnibussin vika? Ilman heitä tuolla välillä ei liikennöitäisi nyt ollenkaan: Satakunnan liikennehän ei edes hakenut välille reittiliikennelupaa. Toki he voisivat hakea lupaa vieläkin, mutta ei ole toistaiseksi kiinnostanut.

Kulissien takana kyllä käy kova kähmintä. Satakunnan liikenne yritti saada jatkon siirtymäajan liikennöintisopimukselleen, mutta ELY-keskus ei sellaista voinut laillisesti enää myöntää. Nyt pitää liikennöidä markkinaehtoisesti eikä vanhoja monopoleja voida enää jatkaa PSA:n mukaan. Sen sijaan Linja-autoliitto ja Matkahuolto ovat ryhtyneet kampittamaan Onnibussia mm. epäämällä siltä Matkahuollon palveluita (rahti ja sekä pääsy aikataulujärjestelmään) sekä antamalla julkisuudessa herjaavia lausuntoja mm. menettelyn laillisuudesta ja mukana olleista henkilöistä. Samaan kategoriaan kuuluvat syytökset siitä, että itse asiassa Onnibus olisi aiheuttanut toiminnallaan vuoromäärän harventumisen. Tämä on eriskummallinen väite, koska Onnibus ja ELY ovat noudattaneet voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkasti kun taas Satakunnan liikenne ja Linja-autoliitto ovat yrittäneet saada aikaan poikkeusmenettelyjä, joilla toimittaisiin vastoin lakia. On kummallista ajattelua, että lain mukaan toimiminen olisi haitallista ja sen rikkominen toivottavaa.
 
Sen sijaan järkeiltävissä on kyllä, että tietyillä edellytyksillä liiketoiminta voi olla kannattavaa.
Hienosti, ellei jopa nerokkaasti järkeilty :D

Ainakin kaksi Onnibus'in taustavaikuttajaa tunnen henkilökohtaisesti, ja voin täysin yhtyä mielipiteeseesi heidän ammattilaisuudesta.

Tarkoitushakuista propagandaa. Satakunnan liikenne vähensi viisi päivittäistä vuoroa ja Onnibus lisäsi kolme. Miltä osin vuorojen väheneminen on Onnibussin vika? Ilman heitä tuolla välillä ei liikennöitäisi nyt ollenkaan: Satakunnan liikennehän ei edes hakenut välille reittiliikennelupaa. Toki he voisivat hakea lupaa vieläkin, mutta ei ole toistaiseksi kiinnostanut.
Ei propagandaa, vaan faktaa: vuorotarjonta harventui, eikä seutuliput enää kelpaa maksuksi. Molemmat selkeitä heikennyksiä vakituisten, paljon matkustavien asiakkaiden kannalta, eikö?

Mielestäni en myöskään missään kohdassa edellistä viestiäni syyttänyt Onnibus'ia tästä palvelutarjonnan heikkenemisestä? Uskallan kuitenkin epäillä, että mikäli Tilausliikenne Lauri Möttö Ky ei olisi hakenut/saanut tätä reittiliikennelupaa, olisi bussien pikavuoroliikennettä reitille järjestynyt jonkun muun toimesta. Täysin linja-autoilta autioksi tuota väliä ei varmasti olisi jätetty.
 
Ei propagandaa, vaan faktaa: vuorotarjonta harventui, eikä seutuliput enää kelpaa maksuksi. Molemmat selkeitä heikennyksiä vakituisten, paljon matkustavien asiakkaiden kannalta, eikö?

Tuetut lipputuotteet eivät kelpaa, koska kyse on markkinaehtoisesta liikenteestä eikä PSA:n mukaan yhteiskunnan tukea kanavoida markkinaehtoiselle liikenteelle. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Kohta tilanne on sama kaikkialla, kunhan siirtymäajan sopimukset umpeutuvat. Tästä syystä Matkahuollon lausunto siitä, että Onnibussia ei listata aikatauluihin kun siellä eivät seutuliput kelpaa, on ontto: jos tästä logiikasta pidetään kiinni, muutaman vuoden päästä Matkahuollon aikataulujärjestelmä on kokonaan tyhjä. Eikä todellakaan ole Onnibussista kiinni että ne liput eivät kelpaa vaan kaikki johtuu PSA:sta ja siitä että noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, jonka piirissä valtaosa liikenteestä ei vain satu vielä olemaan. Kummallista että Matkahuolto syrjii liikennöitsijää siitä syystä, että tämän ajamiin vuoroihin sovelletaan uudempaa lainsäädäntöä kuin valtaosaan liikenteestä.

Mielestäni en myöskään missään kohdassa edellistä viestiäni syyttänyt Onnibus'ia tästä palvelutarjonnan heikkenemisestä? Uskallan kuitenkin epäillä, että mikäli Tilausliikenne Lauri Möttö Ky ei olisi hakenut/saanut tätä reittiliikennelupaa, olisi bussien pikavuoroliikennettä reitille järjestynyt jonkun muun toimesta. Täysin linja-autoilta autioksi tuota väliä ei varmasti olisi jätetty.

Olin lukevinani kritiikkiä rivien välistä, mutta vaikkei sitä olisi ollut siellä, on vastaavaa kritiikkiä esitetty julkisuudessa.

Tuo spekulointi sillä, että liikennettä olisi järjestetty vaikkei Onnibus olisi tullut markkinoille on mielenkiintoinen argumentointilinja. Vähän tuntuu siltä, että se oli osa käsikirjoitusta että niin kävisi. Silloin ELY-keskus olisi varmaan joutunut kilpailuttamaan liikennöinnin jollakin PSA:n sallimalla mallilla. Satakunnan liikenteen automaattinen monopoli olisi ollut mennyttä kuitenkin olettaen että liikennöitsijät kilpailevat aidosti keskenään kuten laki edellyttää eivätkä salassa muodosta laitonta kartellia, joka sopisi markkinoiden jaosta alueellisin periaattein samaan tapaan kuin monopoliaikoina. Jos joku väittäisi että Satakunnan liikennettä on kohdeltu jotenkin väärin, tämä henkilö samalla epäsuorasti väittäisi että tuollainen kartelli on olemassa. Selvyyden vuoksi: itse en sellaista väitä.

Yhtäkaikki, palvelutaso-ongelma poistuu jos Onnibus lisää välillä vuoroja tai yhtä hyvin jos mikä tahansa muu liikennöitsijä päättää lähteä kilpailemaan Onnibussin kanssa. Kumpikin onnistuu. Jopa Satakunnan liikenne voi vielä jättää hakemuksensa ja saada reittiliikenneluvan.
 
Voisihan tätä varovasti laskeakin. Karkea arvion pohjaksi otan HKL:n 2005 toteutuneet yksikkökustannukset: 133€/vrk, 26€/h ja 0,49€/km. Tämä tarkoittaisi sellaista 150€ per siivu. Tietenkin tosi karkea arvio, mutta tämä näyttää kokoluokan, tuon verta pitäisi saada rahaa kasaan, kun ajetaan Tampereelta Poriin. Jos rahaa saadaan keskimäärin 10€ per matkustaja, 15 - 20 matkustajaa suuntaansa tarkoittaa kannattavaa toimintaa.
 
Voisihan tätä varovasti laskeakin. Karkea arvion pohjaksi otan HKL:n 2005 toteutuneet yksikkökustannukset: 133€/vrk, 26€/h ja 0,49€/km. Tämä tarkoittaisi sellaista 150€ per siivu. Tietenkin tosi karkea arvio, mutta tämä näyttää kokoluokan, tuon verta pitäisi saada rahaa kasaan, kun ajetaan Tampereelta Poriin. Jos rahaa saadaan keskimäärin 10€ per matkustaja, 15 - 20 matkustajaa suuntaansa tarkoittaa kannattavaa toimintaa.

En ole asiantuntija, mutta veikkaan että HKL:n kustannukset ovat korkeammat, koska kaupunkiliikenne lienee kilometriä kohden kalliimpaa ajaa kuin kaukoliikenne: kalusto kuluu enemmän jne. Toisaalta kustannustaso lienee noussut sitten vuoden 2005 joten voisi mennä samaan luokkaan kokonaisuutena. Kuulostaa kohtuullisen uskottavalta laskelmalta.
 
Jos rahaa saadaan keskimäärin 10€ per matkustaja, 15 - 20 matkustajaa suuntaansa tarkoittaa kannattavaa toimintaa.
Noin paljon ei tunnu tulevan rahaa. Olenko ainoa, joka luki Aamulehden sunnuntaina? Lehden toimittaja oli tehnyt lauantaina matkan Tampere-Pori-Tampere. Menomatkalla matkustajia oli lehden mukaan parikymmentä ja paluumatkalla kolmisenkymmentä. Saman kirjoituksen mukaan menomatkalta veloitettiin kuusi euroa matkustajaa kohden. Tällä tavalla ei ainakaan lauantai ole taloudellinen menestys ellei sitten paluuvuorolla ollut korkeampaa hintaa.

Yhdestä lauantaista ei tietenkään voi mitään päätellä. Saman kirjoituksen mukaan matkustajia oli ollut ennen loppiaista reilusti enemmän.
 
Tuetut lipputuotteet eivät kelpaa, koska kyse on markkinaehtoisesta liikenteestä eikä PSA:n mukaan yhteiskunnan tukea kanavoida markkinaehtoiselle liikenteelle.
Nyt olen kyllä vahvasti eri mieltä.
Joukkoliikennelaki 14 § sanoi:
Palvelusopimusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yleiset säännöt niistä julkisen palvelun velvoitteista, joiden tarkoituksena on vahvistaa enimmäishinnat kaikille matkustajille tai tietyille matkustajaryhmille, annetaan valtioneuvoston asetuksella. Yleisten sääntöjen pakollisesta sisällöstä säädetään palvelusopimusasetuksen 4 artiklan 1–3 kohdassa. Yleisten sääntöjen perusteella maksettavista korvauksista säädetään palvelusopimusasetuksen 6 artiklassa.

Eiköhän tuo kohta anna mahdollisuuden tarjota kiinteähintainen lipputuote, jota yhteiskunta subventoi kustannukset ylittävältä osalta. En edes ymmärrä miten liikennöitsijöitä syrjimätön lipputuki kuten seutulippu voisi olla joukkoliikennelain vastainen. Ainut ongelma lakien näkökulmasta on seutulipun nykyinen LAL-kytkös joka toimii markkinoille pääsyä rajoittavana tekijänä. Nykyinen seutulippu on tärkein joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ylläpitävä tekijä haja-asutusalueilla ja sen romuttaminen ilman korvaavaa järjestelmää on erikoista.

Suomen valitsema malli on tällä hetkellä erilainen kuin muissa Pohjoismaissa, jossa tilaajina ovat läänien tilaajaviranomaiset. Meillä tilaajina ovat kunta- ja keskuskaupunkivetoiset organisaatiot ja näiden toimialueen ulkopuolella alueen ELY. ELY ei ole aiemmin ollut halukas liikenteen tilaamiseen kuin vähäisessä määrin ja tämän muuttaminen vaatisi merkittävän rahoituksen kasvun johon en oikein usko. Näiden organisaatioiden raja jakaa kahtia nykyisin työssäkäyntialueita ja liikennevirtoja joten järjestelmää ei voi pitää ideaalina.

Itse olen pragmaattinen koko PSA:n suhteen enkä ymmärrä sitä vöyhöttämistä ja kiimaa jota asia tuntuu herättävän.
 
Menomatkalla matkustajia oli lehden mukaan parikymmentä ja paluumatkalla kolmisenkymmentä. Saman kirjoituksen mukaan menomatkalta veloitettiin kuusi euroa matkustajaa kohden. Tällä tavalla ei ainakaan lauantai ole taloudellinen menestys ellei sitten paluuvuorolla ollut korkeampaa hintaa.
Itse olen siinä käsityksessä että ensi kuussa kun Onnibusin verkkokauppa aukeaa myös paikkojen hinnoittelu muuttuu kysyntäperusteiseksi. Eli ekat paikat maksaa vaikka 3 euroa ja loput 6-10 euroa. Kuljettajalta ostettuna lippu on 15 euroa. Tällä hetkellä kun kuski vielä myy kaikki liput, niin hinnat ovat vuorosta riippuen varmaan kaikilta paikoilta samat kaikille.
 
Eiköhän tuo kohta anna mahdollisuuden tarjota kiinteähintainen lipputuote, jota yhteiskunta subventoi kustannukset ylittävältä osalta. En edes ymmärrä miten liikennöitsijöitä syrjimätön lipputuki kuten seutulippu voisi olla joukkoliikennelain vastainen. Ainut ongelma lakien näkökulmasta on seutulipun nykyinen LAL-kytkös joka toimii markkinoille pääsyä rajoittavana tekijänä. Nykyinen seutulippu on tärkein joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ylläpitävä tekijä haja-asutusalueilla ja sen romuttaminen ilman korvaavaa järjestelmää on erikoista.

Nyt täytyisi taas huutaa apuun niitä, jotka oikeasti osaavat tulkita PSA:ta: näitä ei ole montaa Suomessa. Maallikkona on paha mennä arvailemaan, mutta olen ollut siinä käsityksessä että yleisen säännön perusteella määrätty lipputuki on todella avoin kaikille. Eli jos haluan perustaa bussifirman ja mennä keräämään subventiota, niin sen kun menen vaan ja kassa kilisee. Maksajalla (=yhteiskunnalla) ei ole mitään keinoa vaikuttaa siihen kuka tukea saa ja kuinka paljon vaan kyseessä on pohjaton kaivo. Tämä tuskin on yhteiskunnan edun mukaista.

Aika selvää lienee että LAL-kytkyinen seutulippu ei voi olla PSA:n mukainen. Mutta onko seutulippu nyt yleensä niin hirveän tärkeä? Se on ollut yksi tapa kanavoida yhteiskunnan rahaa liikennöitsijöille. PSA:n alaisuudessa rahaa ei kanavoida liikennöitsijälle tukemaan tappiollista liikennettä vaan yhteiskunta järjestää tappiollisen liikenteen itse tilaamalla liikennöinnin liikennöitsijältä kilpailutuksen jälkeen. Tämä on tehokkaampi tapa käyttää yhteiskunnan rahaa ja sillä saadaan käytännössä parempi palvelutaso samalla rahalla. Esimerkiksi suurten kaupunkien ympäristökunnissa joissa on käytössä seutulippumalli on joukkoliikenteen tarjonta (ja kysyntä) olennaisesti huonommalla tasolla kuin täysin vastaavilla alueilla keskuskaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella, missä liikenne on järjestetty tilaaja-tuottajamallilla. Eroa joukkoliikenteeseen käytetyssä rahamäärässä per capita ei liene suhteessa yhtä paljon kuin eroa palvelutasossa.
 
Noin paljon ei tunnu tulevan rahaa. Olenko ainoa, joka luki Aamulehden sunnuntaina? Lehden toimittaja oli tehnyt lauantaina matkan Tampere-Pori-Tampere. Menomatkalla matkustajia oli lehden mukaan parikymmentä ja paluumatkalla kolmisenkymmentä. Saman kirjoituksen mukaan menomatkalta veloitettiin kuusi euroa matkustajaa kohden. Tällä tavalla ei ainakaan lauantai ole taloudellinen menestys ellei sitten paluuvuorolla ollut korkeampaa hintaa.

Tuo mun arvio on sen verta hihasta vedetty, että virhettä suuntaansa on hyvinkin 20%. Mutta hauska huomata, että suunnilleen samoissa euromäärissä ovat tulot ja arvioimani menot. Eiköhän ole syytä uskoa, että Onnibussin porukka on oikein laskenut. Konsepti itse toki on riskialtis, pienillä voittomarginaaleilla pienetkin vähennykset matkustajamäärissä vetävät homman miinukselle. Mutta jatkuvasti muuttuva hinnoittelu tietenkin vähentää tätä riskiä tuntuvasti.
 
Nyt täytyisi taas huutaa apuun niitä, jotka oikeasti osaavat tulkita PSA:ta: näitä ei ole montaa Suomessa. Maallikkona on paha mennä arvailemaan, mutta olen ollut siinä käsityksessä että yleisen säännön perusteella määrätty lipputuki on todella avoin kaikille. Eli jos haluan perustaa bussifirman ja mennä keräämään subventiota, niin sen kun menen vaan ja kassa kilisee. Maksajalla (=yhteiskunnalla) ei ole mitään keinoa vaikuttaa siihen kuka tukea saa ja kuinka paljon vaan kyseessä on pohjaton kaivo. Tämä tuskin on yhteiskunnan edun mukaista.

Tämä ei taida olla oma tulkintani tai edes mikään salaisuus vaan ihan yleinen näkemys aiheesta. Joukkoliikenne kuten tiedät on luvanvaraista toimintaa eikä yleisen säännön perusteella tehty tuki mielestäni merkittävästi eroaisi nykyisestä seutulippujärjestelmästä. Jos matkustajia riittää niin subventiota saisi aivan kuten tälläkin hetkellä.

Mutta todellakin; Paljon on puppua PSA:sta ja sen vaikutuksista. Varsinkin kun puhutaan ”asiantuntija” statuksen takaa. Oikeita asiantuntijoita siis kaiketi todellakin vähän.

Mutta onko seutulippu nyt yleensä niin hirveän tärkeä? Se on ollut yksi tapa kanavoida yhteiskunnan rahaa liikennöitsijöille. PSA:n alaisuudessa rahaa ei kanavoida liikennöitsijälle tukemaan tappiollista liikennettä vaan yhteiskunta järjestää tappiollisen liikenteen itse tilaamalla liikennöinnin liikennöitsijältä kilpailutuksen jälkeen. Tämä on tehokkaampi tapa käyttää yhteiskunnan rahaa ja sillä saadaan käytännössä parempi palvelutaso samalla rahalla.

Ostoliikenteellä joudutaan tietenkin kattamaan palveluaukkoja kuten nytkin. Mutta kuinka tuetaan joukkoliikenteen säännöllistä käyttöä vapaasti tuotetussa liikenteessä? Tässä tarvitaan mekanismia, koska muuten matkustuskustannukset nousevat nykyisestä merkittävästi. Vai alkaako PSA tilaajaviranomaisten toimialueen ulkopuolelta autosuomi jossa joukkoliikenteen käyttöä ei ole mitenkään tuettu? Onko tuen nimi Seutulippu, sillä ei väliä.

Kehyskunnat ovat asia erikseen. Niissä tilaajamalli on varmasti toimiva. Muutenkin kunnallisten rajojen tuottamat ongelma näkyvät Suomessa. Meillä kun ei ole itsenäistä aluehallintoa, joka voisi järjestää joukkoliikenteen laajasti kuten esim. Ruotsissa.
 
Tämä ei taida olla oma tulkintani tai edes mikään salaisuus vaan ihan yleinen näkemys aiheesta. Joukkoliikenne kuten tiedät on luvanvaraista toimintaa eikä yleisen säännön perusteella tehty tuki mielestäni merkittävästi eroaisi nykyisestä seutulippujärjestelmästä. Jos matkustajia riittää niin subventiota saisi aivan kuten tälläkin hetkellä.

Tämä lienee Linja-autoliiton tulkinta? Se ei välttämättä ole oikeasti laillinen tulkinta. Lobbausbrosyyrissään Linja-autoliitto esittää näkemyksiä, jotka ovat käsitykseni mukaan ristiriidassa PSA:n todellisuuden kanssa. Sama juttu pätee joukkoliikennelain "markkinaehtoisen liikenteen etukäteiseen tarveharkintaan". Se on kirjattu lakiin, mutta ristiriidassa PSA:n kanssa, ja kun PSA sivuuttaa kansallisen lainsäädännön, se tarkoittaa että kyseinen pykälä on laiton eikä sitä voida laillisesti soveltaa käytäntöön. Joku on mokannut lakitekstiä kirjoitettaessa. Ei sellaista saisi sattua virkavastuulla toimittaessa.
 
Heh... Onnibus tulee varmistamaan sen, ettei pitkänmatkan joukkoliikenteessä varmasti ole mitään kartellia. Mahtaa VR:tä ja tätä linja-autoliittoa harmittaa. Siinä menee pasmat sekaisin kun Suomeen tulee kilpailua, kun bonuksien ja osinkojen kiskonnasta on luovuttava pakon edessä. Kunpa vain S- ja K-mafiat saisivat vielä kunnollisen kilpailijan Suomeen, niin että vihdoinkin tämä syrjäseudun pelleily loppuisi!
 
Takaisin
Ylös