Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

Liekö tässäkin vain markkinointitempaus kyseessä ja hyvää mainosta...

...tai sitten "Halvin tapa matkustaa" -slogan osui ja upposi.
Tilalle tuli Atro Vuolle:n auto, joka oli perillä Porissa käytännössä aikataulunmukaisessa ajassa ja Bovanhuksen starttimoottori oli sekin tunnin päästä ehjätty.
 
Tilalle tuli Atro Vuolle:n auto, joka oli perillä Porissa käytännössä aikataulunmukaisessa ajassa ja Bovanhuksen starttimoottori oli sekin tunnin päästä ehjätty.

Olikos Vuolle sitten tuplana tulossa samaa vuoroa? Ei muuten voi autonvaihdon jälkeen olla aikataulussa.
MIksi Bova piti sammuttaa tuohon pysäkille?
Tunti on pitkä aika halpis-liikenteessä kun toisen foorumin mukaan auto oli vielä17.30 pysäkillä ja lähtöhän oli 14.15 ;)
 
Olikos Vuolle sitten tuplana tulossa samaa vuoroa? Ei muuten voi autonvaihdon jälkeen olla aikataulussa.
MIksi Bova piti sammuttaa tuohon pysäkille?
Tunti on pitkä aika halpis-liikenteessä kun toisen foorumin mukaan auto oli vielä17.30 pysäkillä ja lähtöhän oli 14.15 ;)
En mä tiedä, näin mä kuulin Pekan sanomana:
pjmotto sanoi:
Virtalukko temppuili aiheuttaen oikkarin starttimoottoriin. Vara-auto itsensä Atro Vuolteen tuomana paikalla alle kymmenessä minuutissa ja Atro otti tilanteen hoitoonsa siten, että startti vaihdettu reilun tunnin kuluttua tapahtuneesta. Tämähän ei ole Atron vaan Mötön auto, ja olen suunnattoman kiitollinen, että Allianssissa on Atron kaltainen vanhan liiton toimija, jolla ei mene huonot housuun ilkkujien edessä eikä sormi suuhun kun apua pyydetään. Porissa oltiin käytännössä aikataulussa. Arvostamaani kokenutta asentajaa lainaten: "Vanhassa autossa on uusia vikoja."
 
Mikäs legenda tämä oikein on? Ei Ryanair tiettävästi ole karsinut tarjontaansa siksi että Norwegian olisi vienyt siltä markkinaosuutta. Tietysti Ryanairin karsimistoimenpiteet ovat osittain harmillisia, mutta yhtiö on antanut ymmärtää, että kyse on lähinnä sesonkivaihtelusta talven ja kesän välillä, ja toisaalta siitä, että kun kulut ovat kasvaneet niin pitää hieman karsia sellaisesta bisneksestä, joka on liian kannattavuusrajan tuntumassa. Täytyy muistaa, että Ryanarin käyttämien kenttien läheisyydestä lähteville matkustajille Ryanair on ylivoimaisesti miellyttävämpi vaihtoehto kuin raahautuminen Helsinki-Vantaalle Norwegianin kyytiin.

Se ei ole legenda, vaan oma pohdintani siitä, miksi Ryanairin karsimistoimenpiteet ajoiottuvat niin lähelle sitä aikaa jolloin Norwegian tuli mukaan markkinoille.
Täytyy myös muistaa että pääkaupunkiseudulla asuu jokoa viides suomalainen. Kun lasketaan kehyskunnat mukaan, niin matkusjatapohja on huomattavasti laajempi kuin Tamereen tai Turun seudulla. Pohjoisesta pääsee Norwegianilla lentäen Helsinki-Vantaalle, josta edelleen eteenpäin ja Vaastasta Tukholmaan.

---------- Post Merged at 8:42 ----------

Miksi tässä ketjussa menee omenat ja appelsiinit jatkuvasti sekaisin?

Koska ovat molemmat pyöreitä ja hedelmiä.
 
Se ei ole legenda, vaan oma pohdintani siitä, miksi Ryanairin karsimistoimenpiteet ajoiottuvat niin lähelle sitä aikaa jolloin Norwegian tuli mukaan markkinoille.
Täytyy myös muistaa että pääkaupunkiseudulla asuu jokoa viides suomalainen. Kun lasketaan kehyskunnat mukaan, niin matkusjatapohja on huomattavasti laajempi kuin Tamereen tai Turun seudulla. Pohjoisesta pääsee Norwegianilla lentäen Helsinki-Vantaalle, josta edelleen eteenpäin ja Vaastasta Tukholmaan.

Ryanair ja Norwegian kilpailevat samoista matkustajista vain osittain, ja niiden vahvuudet eivät ole päällekäiset. Sekoitat nyt sen, että ajo Tampere-Pirkkalaan on lyhyempi kuin Helsinki-Vantaalle alueelta, joka etelässä rajoittuu jonnekin Hämeenlinnan eteläpuolelle ja pohjoisessa rajaa ei oikeastaan ole. Mutta annetaan kuvan puhua puolestaan:

Ryanair strategia.jpg

Kuvasta näkee muuten senkin, miksi Ryanairin kannattaa mieluummin sulkea Turun kuin Tampereen tai Lappeenrannan reittejä, jos jostain on pakko karsia. Turun lentokentän palvelualueen matkustajista osa gravitoituu silloin Helsinkiin mutta osa Tampereelle. Ja joka tapauksessa kyseessä on vain yksi pieni joskin erittäin tiheästi asutettu pläntti Suomea kun Tampere ja Lappeenranta palvelevat erittäin suurta aluetta, josta osa on kieltämättä harvaan asuttua mutta yhteensä väkimäärä on kuitenkin aika huima.
 
Ryanair ja Norwegian kilpailevat samoista matkustajista vain osittain, ja niiden vahvuudet eivät ole päällekäiset. Sekoitat nyt sen, että ajo Tampere-Pirkkalaan on lyhyempi kuin Helsinki-Vantaalle alueelta, joka etelässä rajoittuu jonnekin Hämeenlinnan eteläpuolelle ja pohjoisessa rajaa ei oikeastaan ole. Mutta annetaan kuvan puhua puolestaan:

Kartta on mielenkiintoinen, ei ole koskaan tullut ajateltua asiaa noin. Mä olen aina ihmetellyt sitä, kun Helsinkiin matkalla olevassa koneessa joskus joku manaa että vielä pitää lähteä yötä vasten ajamaan jonnekin Kuopioon. Mikseivät ne ihmiset lennä kotikentälleen?

Ilmeisesti on sitten niin, että huomattava osa mieluummin ajaa pitkänkin matkan sellaiselle kentälle, josta pääsee suoraan Eurooppaan kuin ajaisi lähimmälle kentälle ja lentäisi via HEL/ARN/CPH. Niin kauan kun vain Helsingistä on monipuoliset yhteydet maailmalle tuo merkitsee sitä, että Ryynärin ei tarvitse välttämättä kilpailla hinnalla läheskään niin paljon kuin muissa maissa. Sillähän on omalla tavallaan lähes määräävä markkina-asema operointikentillään.

Onnibussilla tilanne on kuitenkin pääosin erilainen. Tre-Pori on oma juttunsa, samoin Hervanta-Hki, mutta jos jatkossa ruvetaan entistä enemmän ajamaan sukuoikeusyhtiöiden kanssa päällekkäisiä reittejä, niin siinä jo kilpaillaan samoista matkustajista muiden bussien kanssa.
 
Kartta on mielenkiintoinen, ei ole koskaan tullut ajateltua asiaa noin. Mä olen aina ihmetellyt sitä, kun Helsinkiin matkalla olevassa koneessa joskus joku manaa että vielä pitää lähteä yötä vasten ajamaan jonnekin Kuopioon. Mikseivät ne ihmiset lennä kotikentälleen?

Ilmeisesti on sitten niin, että huomattava osa mieluummin ajaa pitkänkin matkan sellaiselle kentälle, josta pääsee suoraan Eurooppaan kuin ajaisi lähimmälle kentälle ja lentäisi via HEL/ARN/CPH. Niin kauan kun vain Helsingistä on monipuoliset yhteydet maailmalle tuo merkitsee sitä, että Ryynärin ei tarvitse välttämättä kilpailla hinnalla läheskään niin paljon kuin muissa maissa. Sillähän on omalla tavallaan lähes määräävä markkina-asema operointikentillään.

Syitä voi olla useita. Liityntälippu voi olla pahimmillaan hyvin kallis (tai sitten sen voi saada kokonaan kaupan päälle -- riippuu kovasti tilanteesta). Kone voi olla täyteen buukattu jompaan kumpaan suuntaan, jolloin voi olla että joutuu käytännössä ajamaan edestakaisin. Ja kotimaan lentojen määrä on pienentynyt niin ettei kaikille Helsinkiin saapuville ulkomaanlennoille ole välttämättä kunnon jatkoyhteyttä, esimerkiksi TMP-HEL-TMP on vain 4 lentoa päivässä suuntaansa. KUO-HEL-KUO näyttää tosin olevan 9 lentoa. Lisäksi vaikka lento löytyisikin, voi olla että se on väärän allianssiyhtiön lento: jos vaikka haluaisi lentää Blue1:lla Helsingistä ja lähtökenttä on Tampere niin kaikki 4 liittymälentoa operoi FlyBe yhteistyössä Finnairin kanssa, eli OneWorld-allianssi -- ei ole helppoa eikä edullista yhdistää jatkolentoon Star-allianssilla. Veikkaan että myös km-korvauksilla voi olla vaikutuksia kulkutapavalintoihin: ajattelepa miten lihavasti kukkaroa paisuttaa kun ajelee Kuopiosta Vantaan lentoasemalle ja takaisin työmatkalla.

Tulevaisuus erityisesti mietityttää. On aika selvää että ennemmin tai myöhemmin kotimaanlennot loppuvat kokonaan lyhyimmillä yhteyksillä. Seinäjokihan loppui jo, ja alkoi uudestaan ja taisi sitten taas loppua, vaikka matkaa Vantaalle on aika pitkästi. Tampereen-yhteys sinnittelee toistaiseksi kovan kysynnän vuoksi, vaikka matka onkin niin lyhyt että siinä mielessä perusteet olisi ollut lopettaa se ennen Seinäjokea. Sama Turun suhteen. Mutta kun nämä yhteydet loppuvat niin sitten maayhteydet Vantaan lentoasemalle nousevat todella ratkaisevaan rooliin. Kun liikutaan autolla, Finnairin alkaa olla vaikea kilpailla esim. Ryanairin, Blue1/SAS:n (via ARN/CPH) tai Air Baltic:in (via RIX) kanssa, jotka lentävät kotikentältä tai ainakin lähempää (vrt. Vantaan miinoitus kolmelta suunnalta kilpailevalla tarjonnalla).

Finnairin nykyinen kysyntä muodostuu kolmesta segmentistä: kaukoliikenne, Euroopan-liikenne ja kotimaanliikenne. Nämä kaikki syöttävät matkustajia toisilleen ja jos joku palanen poistetaan kuviosta, muut kärsivät ja koko yhtiö saattaa romahtaa. Kaukolennot pitävät yllä nykyistä Euroopan-tarjontaa, mutta ne eivät yksin riitä, eivät edes Helsingin kysynnän kanssa, vaan maakuntien matkustajia tarvitaan mukaan takaamaan kannattavuus. Mutta ne matkustajat eivät tule ainakaan autolla Vantaalle ollenkaan jos joku muu houkuttelee heidät lyhyemmällä ajomatkalla. Junayhteys suoraan Helsinki-Vantaalle (käytännössä Lentorata) paikkaisi aika hyvin liittymälentojen kuihtumisen aiheuttamaa aukkoa. Mutta jos Lentorataa ei tehdä, Finnair saattaa romahtaa, ja siinä menee tarve nykyisen kokoiselle Helsinki-Vantaan kentällekin. Maakunnista lennettäisiin Tukholman ja parin muun hubin kautta ja Helsinki-Vantaa kutistuisi jonnekin samaan kokoluokkaan kuin vaikkapa Vilnan kenttä Liettuassa. (Joo, liioittelen hieman, mutta en paljon.)

Täytyy muistaa että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Helsinki-Vantaata ruokittiin vuosikymmenet Finnairin monopolilla, mutta se monopoli on nyt mennyttä, ja sekä Finnair että Helsinki-Vantaa saavat nyt ansaita paikkansa suomalaisten sydämissä markkinaehtoisesti. Nykytilanne on vielä jälkihehkua menneestä, mutta kohta voi olla toisin, jos ei mitään tehdä.

Tamperelaisena tunnen tietysti lukkarinrakkautta Pirkkalan kenttää kohtaan, mutta jos ajattelen puhtaasti kaupungin saavutettavuutta bisnesmatkustuksen kannalta, pelkkä Pirkkala ei ole tarpeeksi (vaikka onkin hyvä ja hyödyllinen varsinkin nykyroolissaan). Tunnin junayhteys Vantaalle nostaisi Tampereen kansainvälisen tavoitettavuuden aivan eri luokkaan kuin nykyisin. (Samoin tosin kävisi kaikille muille Etelä-Suomen kaupungeille eli ei tämä mikään pelkkä tamperelaisprojekti ole vaan tuottaisi hyvin laajalti hyötyä joka suuntaan.) Sivutuotteena se kyllä tukisi Helsinki-Vantaan asemaa, mutta tämä on siedettävissä oleva seikka, koska hyödyt muuallekin olisivat niin valtavat.

Onnibussilla tilanne on kuitenkin pääosin erilainen. Tre-Pori on oma juttunsa, samoin Hervanta-Hki, mutta jos jatkossa ruvetaan entistä enemmän ajamaan sukuoikeusyhtiöiden kanssa päällekkäisiä reittejä, niin siinä jo kilpaillaan samoista matkustajista muiden bussien kanssa.

Totta. Tosin Hervanta-kuviossa on nähtävissä samoja elementtejä kuin tässä Ryanairin miinoitusstrategiassa. Samoin voisi toimia vaikka kahvila- tai pikaruokaketju, joka aloittaisi maakuntakaupungeista ja lähiöistä ja vasta viimeisenä hyökkäisi Helsingin keskustassa isoja pelureita vastaan kallissa neliöissä -- tämä todennäköisesti toimisi varmemmin kuin päinvastainen strategia. Tällöin saarrettaisiin kilpailija joka puolelta menemättä suoraan tämän tontille. Miksi mennä kun helpompi kilpailu löytyy ympäriltä naapurisegmenteistä? Ja taisi Lidlinkin Suomen-valloitus alkaa jostain muualta kuin Helsingin keskustasta.
 
Viimeksi muokattu:
Tampereen-yhteys sinnittelee toistaiseksi kovan kysynnän vuoksi, vaikka matka onkin niin lyhyt että siinä mielessä perusteet olisi ollut lopettaa se ennen Seinäjokea.

Tuossa lienee nimenomaan kaupungin koko ratkaiseva. Helsinki-Seinäjoki -väli on tuon pituisista junamatkoista Suomen nopein, Pendolinolla keskinopeudeltaan parempi kuin Helsinki-Pietari Allegrolla. Harvakseltaan liikennöitävä lentoreitti pikkukaupunkiin ei pysty kilpailemaan.
 
Mistä tulee käsite sukuoikeusyhtiö?
Kenen suvulle Pohjolan Liikenne kuuluu?


Onko kaikki maatilalliset ja metsänomistajatkin sukuoikeusyrittäjiä?

Luullakseni tämä on Lauri Helken ja Pekka Mötön kehittämä "lempinimi" vanhoille, perinteisille linjaliikenneyhtiöille, jonka avulla pyritään saamaan mahdollisimman monet kääntymään Onni -uskonlahkon jäseniksi. Koetetaan siis antaa ihmisille sellainen kuva, että perinteiset, osin jo lähes sata vuotta linjaliikennettä harjoittaneet yhtiöt olisivatkin jotain pahoja rosvoja, jotka vaan sortaa näitä "historiantekijöitä" ja heidän yhtiötään :)
 
Luullakseni tämä on Lauri Helken ja Pekka Mötön kehittämä "lempinimi" vanhoille, perinteisille linjaliikenneyhtiöille, jonka avulla pyritään saamaan mahdollisimman monet kääntymään Onni -uskonlahkon jäseniksi. Koetetaan siis antaa ihmisille sellainen kuva, että perinteiset, osin jo lähes sata vuotta linjaliikennettä harjoittaneet yhtiöt olisivatkin jotain pahoja rosvoja, jotka vaan sortaa näitä "historiantekijöitä" ja heidän yhtiötään :)

Kylläpäs tässä nyt annetaan herroille kunniaa termin keksimisestä. Käsitykseni on että termi "sukuoikeudet" on ollut käytössä jo kauan ennen kuin Onnibussin etukulman pilkahdus välähti kummankaan silmäkulmassa. Oikeastaan on aika herrasmiesmäistä kun tähän asti on puhuttu eufemistisesti ja kauniisti vain sukuoikeuksista. Jos ruma sanotaan niin kuin se on, kyseessä on feodalismi.

Sitäpaitsi voisi vähän käyttää tarkkuutta näissä sanoissa. Eivät sukuoikeudet viittaa itse yhtiöihin vaan siihen lupajärjestelmään, jolla näille annettiin feodaaliläänityksiä. Järjestelmä on tulossa tiensä päähän ja sen jälkeen kaikki vanhat sukuoikeusyhtiöt ovat automaattisesti tavallisia liikennöitsijöitä siinä missä kuka tahansa muukin. Eivät siis regulaation tasolla poikkea esim. Onnibusista millään tavalla. Eivät sukuoikeusyhtiöt ole mikään Darth Vader pimeältä puolelta olemukseltaan vaan ainoastaan epäterve anomalia regulaatiossa: yksillä on oikeuksia joita toisilla ei ole, oikeuksia ei ole jaettu läpinäkyvillä (esim. markkina-) perusteilla, ja oikeudet ovat käytännössä perinnöllisiä eikä niitä jaeta määräajoin uusiksi.

Millä tavoin bussiliikenteen feodaalijärjestelmä poikkeaa keskiajan feodaalijärjestelmästä, jossa aatelismies saattoi saada kuninkaalta palkkioksi palveluksistaan sodassa läänityksenä osan valtakuntaa ja tuonne tavalliseen kansaan kohdistuvan veronkeräys- ja tuomiovallan? Tuohan periytyi sitten jälkeläisille ihan kuin bussiliikennöitsijä on saanut käytännössä yrittäjäsukupolvesta toiseen vuosikymmenten ajan ajaa monopolina samoja reittejä ilman että kukaan olisi kysellyt tavallisen kansalaisen/asiakkaan oikeuksien perään. Efektiivisesti bussiyhtiöiden läänitykset ovat olleet ihmisjoukkoja, vapaita Suomen kansalaisia, joiden joukkoliikennetarpeilla feodaaliyhtiöt ovat eläneet ja joille olisi pitänyt osoittaa alamaisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän väliin sopisi lainaus lähteestä Pirkanmaan seutukaavoitus: Tampereen seutukaava-alueen julkinen liikenne 1974, nykytilanteen inventointi, Tampereen seutukaavaliitto, julkaisu B 60:
Tarpeellinen olisi myös liikennelupamenettelyn parantaminen siten, että kuntien mahdollisuudet vaikuttaa asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin paranisivat. Selvä epäkohta on myöskin liikennöitsijöiden väliset sellaiset jäykät ja osin vanhentuneet etupiirirajat, jotka vaikeuttavat jopa tarkoituksenmukaisen liikenteen järjestämistä. Liikenteenhoitoon liittyen olisi selvitettävä nykyistä tarkoituksenmukaisemman suunnittelu- ja yhteistoimintaorganisaation aikaansaamista toisaalta liikenteenhoidon tehostamiseksi ja toisaalta tasapuolisten palvelujen turvaamiseksi.
 
Turun lentokentän palvelualueen matkustajista osa gravitoituu silloin Helsinkiin mutta osa Tampereelle.

...julkisten työvoimapalvelujen strategia oli selkeämmin eksplikoitu, alkaa toteutus gravitoida kohti rationaalista valintaa korostavaa konseptia.
Höpöhöpö
 
Jos vaihtoehtoja ovat vain HEL ja TMP, TMP:n vaikutuspiirissä asuu suurin osa suomalaisista.

Ainakaan liittämäsi kartan perusteella asianlaita ei ole näin. Sen sijaan siellä asuu melko täsmälleen puolet suomalaisista. Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsee Hauholla, ellei ole sieltä viime vuosina siirtynyt etelämmäksi.
Puolet suomalaista siis elää suunnilleen Hämeenlinnan kohdilla kulkevan linjan eteläpuolella siten, että Hämeenlinnakin on eteläisessä puolikkaassa. Kun tuo viiva tuolla kartalla vielä koukkaa hieman ylimääräistä pohjoiseen päin, Helsinki-Vantaan vaikutuspiirissä asunee jotain 55%-60% suomalaisista. Suomen maapinta-alasta Helsinki-Vantaan vaikutuspiirissä tosin on vain murto-osa.

Saisi loppua tämä "Helsinki ei ole mikään suurkaupunki" -löpinä, niin Helsingin poikkeuksellisen jättiläismäinen koko (monessako maassa kehitysmaiden ulkopuolella suurin kaupunki on kooltaan viisi kertaa niin suuri kuin toisiksi suurin?!) voitaisiin ottaa huomioon valtion strategioissa ja pitää koko Suomi asuttuna.
 
Ainakaan liittämäsi kartan perusteella asianlaita ei ole näin. Sen sijaan siellä asuu melko täsmälleen puolet suomalaisista. Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsee Hauholla, ellei ole sieltä viime vuosina siirtynyt etelämmäksi.
Puolet suomalaista siis elää suunnilleen Hämeenlinnan kohdilla kulkevan linjan eteläpuolella siten, että Hämeenlinnakin on eteläisessä puolikkaassa. Kun tuo viiva tuolla kartalla vielä koukkaa hieman ylimääräistä pohjoiseen päin, Helsinki-Vantaan vaikutuspiirissä asunee jotain 55%-60% suomalaisista. Suomen maapinta-alasta Helsinki-Vantaan vaikutuspiirissä tosin on vain murto-osa.

Viiva ei ole tieteellisen tarkan mittauksen tulos vaan powerpointin viivatyökalulla vedetty summittainen viiva. Puhtaasti etäisyydellä mitattuna Hämeenlinna lienee lähempänä Pirkkalan lentoasemaa kuin Vantaata joten se kuuluu viivan pohjoispuolelle, vaikka tietysti Vantaan koko (=laaja tarjonta) saanee käytännön elämässä hämeenlinnalaiset helpommin gravitoitumaan siihen suuntaan vaikkei täysin objektiivista perustetta olisikaan. Tärkeämpää kuin yksityiskohdat on kuitenkin pointti, että kartalla tarkasteltuna avautuu hieman toisenlainen realiteetti kuin se Helsinki-keskeinen kuvitelma, että Helsinki on kaiken keskipiste. Se on toki suuri väestökeskittymä, mutta valtaosa Suomen väestöstä asuu tuon "metropolialueen" ulkopuolella riippumatta siitä mitä väliltä 1,4-2,0 miljoonaa asukasta lasketaan mukaan. En tosin väitä että tuo luku on suoraan Helsinki-Vantaan palvelualue, koska se on suurempi, todennäköisesti lähempänä sitä puolikasta -- mutta ihan suoraan en usko että on yli puolet ellei joku sitä pitävästi laske väestötilastoista. Siinä mielessä pidän kiinni sanoistani, jotka toki oli hieman provokatiivisesti valittu.

Saisi loppua tämä "Helsinki ei ole mikään suurkaupunki" -löpinä, niin Helsingin poikkeuksellisen jättiläismäinen koko (monessako maassa kehitysmaiden ulkopuolella suurin kaupunki on kooltaan viisi kertaa niin suuri kuin toisiksi suurin?!) voitaisiin ottaa huomioon valtion strategioissa ja pitää koko Suomi asuttuna.

En ymmärrä mikä tässä taas tökkii herkkänahkaista sielua, kun yritän vain osoittaa että Helsingin ulkopuolellakin on markkinoita yritysten hyödyntää. Jos hypoteettisesti esim. 4/5 yrityksistä kilpailee ensisijaisesti Helsingin markkinoista sillä periaatteella, että ne ovat Suomen suurimmat, niin se loppu 1/5 yrityksistä voi tehdä erittäin hyvää bisnestä valitsemalla päinvastaisen strategian kuin ne 4/5. Tämä ihan riippumatta siitä, että Kehä III -kuplan sisältä sellainen strategia näyttää irrationaaliselta. Kilpailussa ei ole tärkeää tehdä niin kuin muut vaan tehdä päinvastoin kuin muut.

Samasta syystä Onnibus pystyy liikennöimään menestyksellä Hervannasta Helsinkiin, vaikka arkijärki sanoisi että Tampereen keskustassa ne markkinat ovat. Mutta kyse ei olekaan siitä, että löytää mahdollisimmat isot markkinat vaan mahdollisimman alipalvellut markkinat.

Sivumennen sanottuna, jos Helsinkiä ja "metropolialuetta" verrataan Tampereeseen ja Tampereen seutukuntaan suhdeluvulla 5, näissä pitäisi olla 1,0 miljoonaa ja lähes 1,9 miljoonaa asukasta. Ei taida ihan vielä olla? Eli kerroin ei ole vielä 5. Toki ikävän lähellä sitä se on. Mutta tässä nähdään pelkästään toisaalta keskittävän, toisaalta täysin periferiaa tukevan aluepolitiikan tulokset. Suomessa ei ole ikinä haluttu tunnustaa että maassa on useita metropolialueita eikä sellaista kehitystä tukea. Ja niin Helsinkiin on valunut enemmän muuttajia kuin olisi ollut suotavaakaan. Mutta nythän muuttovirta sitten lienee tyrehtynyt ja Helsingin kasvu tulee vain ulkomailta.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös