Bussien kutsumanimiä puhekielessä

Rattivaunu

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
5,485
Siinä onkin hyvät määrittelyt. Joskus puhutaan myös pienoislinja-autoista, mutta ehkäpä minibussi on nykyaikaisempi termi.

Ulkoisesti äkkivilkaisulla samalta näyttävä ajoneuvo voi olla paitsi em pakettiauto, myös minibussi, taksi, kuorma-auto, retkeilyauto tai viranomaiskäytössä oleva ajoneuvo. Tällä on merkitystä ajo-oikeuden, laillisen käyttötarkoituksen ja laillisen ajoreitin suhteen. Jos näiden ajoneuvojen eroja ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää, niin eipä voi mitään.
Joukkoliikenneharrastajat ovat käyttäneet pakettiauto- tai pakutermiä pakettiauton näköisistä pikkubusseista aika kauan. Kirjoitetussa tekstissä tällaisen termin viljeleminen kyllä vaikuttaa sen verran asiattomalta, etten itse niin kirjoittele, mutta toisaalta en pahastu jonkun sellaisia kirjoitellessa. Osa "pakuttelusta" voi perustua myös sanojan tai kirjoittajan omaan henkilökohtaiseen asenteeseensa kyseisiä minibusseja kohtaan. Sananvapaus suotakoon kaikille, annetaan kaikkien kukkien kukkia.

Henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetuilla moottoriajoneuvoilla on pitkä yhteinen historia. Isokokoisetkin linja-autot oli aikanaan rakennettu tavarapuolen eli kuorma-auton alustalle. Ja yhteisiä osia busseissa ja kuorma-autoissa on edelleen vaikka kuinka paljon, esimerkkeinä moottori, akselit, pyörännavat, paineilmajärjestelmä ja moni muukin tekniikka. Suurin osa tuntemistamme bussinalustamerkeistä on myös kuorma-automerkkejä: Volvo, Mercedes-Benz, Iveco, MAN, Scania, mutta on tietenkin pelkästään busseihinkin keskittyneitä valmistajia (esim. VDL, Setra, Kabus).

En tiedä, kutsutaanko pikkubusseja "pakuiksi" tai vastaaviksi muualla kuin täällä Suomessa. Isompien puolella tiedän, että Ruotsissa (valtio) kirjastoautot ovat ainakin puheessa bokbusseja eli kirjabusseja. Myymäläautoista olen vastaavalla tavoin kuullut sekä butiksbussia että butiksbiliä. Buss esiintyy siis kummassakin (kirjasto- ja myymäläauto), vaikka henkilöiden kuljettamiseen moisia ajoneuvoja ei ole tarkoitettu. Suomessa käytetään samalla tavoin termiä "keikkabussi" (orkesterien, bändien kuljetusajoneuvoja) tai matkailubussi (linja-autosta rakennettu matkailuun tarkoitettu ajoneuvo), Viimeksi mainituissa kuljetetaan tietenkin ihmisiäkin, mutta ei tokikaan linja-autoliikennöinin periaatteella. Keikka- ja matkailuautot on miltei poikkeuksetta tehty entisistä linja-autoista eli busseista, bussi-sanan käyttö tässä on senkin osalta hyvin luontevaa.
 
Isompien puolella tiedän, että Ruotsissa (valtio) kirjastoautot ovat ainakin puheessa bokbusseja eli kirjabusseja. Myymäläautoista olen vastaavalla tavoin kuullut sekä butiksbussia että butiksbiliä. Buss esiintyy siis kummassakin (kirjasto- ja myymäläauto), vaikka henkilöiden kuljettamiseen moisia ajoneuvoja ei ole tarkoitettu. Suomessa käytetään samalla tavoin termiä "keikkabussi" (orkesterien, bändien kuljetusajoneuvoja) tai matkailubussi (linja-autosta rakennettu matkailuun tarkoitettu ajoneuvo), Viimeksi mainituissa kuljetetaan tietenkin ihmisiäkin, mutta ei tokikaan linja-autoliikennöinin periaatteella. Keikka- ja matkailuautot on miltei poikkeuksetta tehty entisistä linja-autoista eli busseista, bussi-sanan käyttö tässä on senkin osalta hyvin luontevaa.

Ruotsiksi kaikki bussin näköiset henkilöitä kuljettavat moottoriajoneuvot ovat "buss" mahdollisine etuliitteineen. Sana "linjebil" esiintyy vain suomenruotsissa ja on terminä vanhentunut, samoin kuin muut "-bil"-päätteiset bussit, "butiksbil" ehkä poikkeuksena.

t. Rainer
 
Otsikosta tuli mieleen dösä, busa, linkku, linkkari ja linjuri. Ainakaan Helsingissä ei kyllä nykyään kuule muita kuin tuota ekaa, mutta maalla linkkukin on ihan käypää tavaraa. Hämeen sotilasläänissä puhuttiin lomalinkusta ainakin vielä 20 vuotta sitten.

Armeijalla oli myös oma nimitys näille pakettiautoille, joiden tavaratilassa on matkustajapenkkejä. Lyhenne HPA, nimitys henkilöpakettiauto. Eivät olleet (mini)busseja edes lain edessä, koska paikkoja oli 1+8.

Olisi hauska nähdä, miten poliisi ja oikeuslaitos suhtautuisivat tapaukseen, jossa bussipysäkiltä lähtee Sprinter, joka täräyttää ohi ajavan auton kylkeen. Voidaanko kohtuudella vaatia, että auton kuljettajan on tiedettävä, milloin Sprinter on rekisteröity bussiksi, milloin pakettiautoksi? Onko kohtuullista olettaa, että yleisen elämänkokemuksen perusteella pakettiautoksi mielettävää ajoneuvoa olisi pitänyt ymmärtää väistää, koska se on rekisteröity bussiksi? Varsinkin takaa eroa on mahdoton huomata, niissä bussiversioissakin on takaovet ym.
 
Otsikosta tuli mieleen dösä, busa, linkku, linkkari ja linjuri. Ainakaan Helsingissä ei kyllä nykyään kuule muita kuin tuota ekaa, mutta maalla linkkukin on ihan käypää tavaraa. Hämeen sotilasläänissä puhuttiin lomalinkusta ainakin vielä 20 vuotta sitten.
Vai oliko se "linkki" eikä "linkku"? ;) Minulla on muistikuva, että Jyväskylän seudulta kotoisin olleet armeijakaverit olisivat käyttäneet tuota sanaa.

Armeijalla oli myös oma nimitys näille pakettiautoille, joiden tavaratilassa on matkustajapenkkejä. Lyhenne HPA, nimitys henkilöpakettiauto. Eivät olleet (mini)busseja edes lain edessä, koska paikkoja oli 1+8.
Armeijassahan voidaan käyttää linja-autona esimerkiksi myös RaSia eli Raskas-Sisua. Sen lavalle mahtuu monta varusmiestä. Saisikohan tuollaisella maastonvihreällä Sisulla ajaa bussikaistaa, mikäli lava on täynnä varusmiehiä? :D
 
Vai oliko se "linkki" eikä "linkku"? ;) Minulla on muistikuva, että Jyväskylän seudulta kotoisin olleet armeijakaverit olisivat käyttäneet tuota sanaa.

En ole linkkiä koskaan kuullut, mutta varmaan noita on vaikka kuinka paljon. Puhuukohan joku vielä onnikasta?

Armeijassahan voidaan käyttää linja-autona esimerkiksi myös RaSia eli Raskas-Sisua. Sen lavalle mahtuu monta varusmiestä. Saisikohan tuollaisella maastonvihreällä Sisulla ajaa bussikaistaa, mikäli lava on täynnä varusmiehiä? :D

Jaa-a, mä yritin ehdottaa D-kortilliselle kaverille, että ostaisi sellaisen kutsupluspakun pois kuleksimasta. Kuulemma verotus edullisempaa ja sillähän saisi sitten ajella bussikaistaa. Tuskin se pahemmin kuluttaakaan yhden hengen kuormalla. ;)
 
Armeijassahan on nykyään nämä tällaiset lavalle asennettavat kuppipenkkimoduulit. Tämä on erittäin hyvä, paljon helpompi nukkua pitkien siitymisien aikana.

Puhuukohan joku vielä onnikasta?

Vanhemmat ihmiset puhuvat satakunnassa linjapiilistä. Nuorisolle se on linkka.

Täytyy kyllä sanoa, että tämä skandinaavien tapa ottaa pitkistä sanoista vain viimeinen tavu. "Automobil - mobil - bil." "Elek." "Elektrisk sporvei - elektrikken - trikken."
 
Otsikosta tuli mieleen dösä, busa, linkku, linkkari ja linjuri. Ainakaan Helsingissä ei kyllä nykyään kuule muita kuin tuota ekaa, mutta maalla linkkukin on ihan käypää tavaraa. Hämeen sotilasläänissä puhuttiin lomalinkusta ainakin vielä 20 vuotta sitten.

Armeijalla oli myös oma nimitys näille pakettiautoille, joiden tavaratilassa on matkustajapenkkejä. Lyhenne HPA, nimitys henkilöpakettiauto. Eivät olleet (mini)busseja edes lain edessä, koska paikkoja oli 1+8.

Olisi hauska nähdä, miten poliisi ja oikeuslaitos suhtautuisivat tapaukseen, jossa bussipysäkiltä lähtee Sprinter, joka täräyttää ohi ajavan auton kylkeen. Voidaanko kohtuudella vaatia, että auton kuljettajan on tiedettävä, milloin Sprinter on rekisteröity bussiksi, milloin pakettiautoksi? Onko kohtuullista olettaa, että yleisen elämänkokemuksen perusteella pakettiautoksi mielettävää ajoneuvoa olisi pitänyt ymmärtää väistää, koska se on rekisteröity bussiksi? Varsinkin takaa eroa on mahdoton huomata, niissä bussiversioissakin on takaovet ym.

myös bussi on oikeastaan puhekieltä;kirjakielellä se on linja-auto.
 
myös bussi on oikeastaan puhekieltä;kirjakielellä se on linja-auto.
Alun perin asia on ollut tietenkin tällä tavoin, mutta aika on edetessään vähän muuttanut tätäkin asetelmaa. Kielikello-lehden nrossa 4 / 2006 on julkaistu artikkeli Arkikielestä yleiskieleen. Yleiskieli on lähes sama asia kuin kirjakieli (Lähde). Erityisesti ruotsin kielestä tulleita sanoja (mm. bussi) on aikanaan Nykysuomen sanakirjassa luokiteltu arkikielisiksi (merkintä ark.). Kielikellon artikkelin mukaan tällaiset sanat ovat kuitenkin olleet vailla tyylimerkintää (= ne siis katsotaan ihan sellaisenaan yleiskielisiksi sanoiksi) Suomen kielen perussanakirjassa.

Moni saattaa mieltää bussin edelleen lähiliikenteen ajoneuvoksi ja linja-auton ensi sijassa pitkän matkan välineeksi. Ranskan kielessä on vastaavasti autobus ja autocar. Englannin bus ja coach ovat periaatteessa sama juttu, mutta englantia puhutaan niin laajoilla alueilla, että näiden kahden termin väliset erot eivät ole maailmanlaajuisesti ajatellen kovinkaan yksiselitteiset.
 
Linja-autoliiton lehti oli ennen Linja-auto ja ollut jo pitkään Bussiammattilainen. Lisäksi Linja-autoliitto on pitkään liputtanut muutenkin bussi-sanan käytön puolesta. Vielä aikaisemmin heidän kampajatarransa oli "Mennään bussilla", joka oli epäilemätttä saanut innoituksensa brittiläisestä "On the Buses"-televisio-ohjelmasta, joka oli suomennettu "Mennään bussilla".

Vuonna 2014 perustettu toinen alan liitto onkin nimeltään Suomen Pikkubussiliitto.

Ja kaikkihan puhuvat yleensä bussikaistoista ja bussipysäkeistä, joten kyllä bussi on tavallisin ilmaisu nykyisin.
 
Ja kaikkihan puhuvat yleensä bussikaistoista ja bussipysäkeistä, joten kyllä bussi on tavallisin ilmaisu nykyisin.

Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on näin. Mutta mikä mahtaa olla tilanne maaseudulla, jos puhekielessä puhutaan linkusta, linkistä tai linkkarista eikä niitä bussikaistoja edes ole? Pysäkitkin ovat automaattisesti linja-autojen käytössä, koska ratikka/metro/junapysäkkejä ei ole. Jotenkin sitä luulisi, että jos puhekielinen nimi on johdettu linja-autosta niin tällainen henkilö sitte huolitellussa puheessa käyttäisi sitä linja-autoa eikä bussia. Vaan enpä tiedä, miten on.
 
Takaisin
Ylös