Viestiketju: Joukkoliikenne Tallinnassa

Alunperin kirjoittanut kemkim

Raitiovaunuissa ja johdinautoissa on hiljaisempaa.

Heinäkuussa on varmasti hiljaisempaa liki kaikkialla joukkoliikenteessä. Olen itse matkustanut noilla liikennevälineillä myös tammi-, huhti- ja syyskuussa ja silloin niin ratikat kuin trollikatkin ovat olleet tupaten täynnä, hyvä että mukaan mahtui. Näin siitä huolimatta, että vaunuja menee erittäin tihein vuorovälein.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Ratikat ja johdinautot olivat aika antiikkisia, räminä oli kova ja nahkaiset penkit lahonneen oloisia. Helteisenä päivänä ikkunoita ei saanut auki. Johdinauto oli erityisesti kiinnostava tuttavuus, mutta ei se ollut niin hieno, kuin olin ajatellut. Tavallinen bussi vain, joka kulkee sähkövirralla. Bussin haittapuolet, kuten räminä, kolina ja tärinä.

Tallinnan sähkökulkuneuvot edustavat etenkin raitiovaunujen puolesta täysin vanhentunutta tekniikkaa. Koko ratikkakalusto perustuu suunnitelmatalousmaihin tarkoittetuihin ratkaisuihin. Suurin osa Tatra-nivelistä on Tallinnaan hankittu aikana, jolloin Viro oli osa Neuvostoliittoa. Loputkin vaunut (Tatroja nekin) ovat peräisin entisestä DDR:stä, sosialistimaa sekin silloin, kun nuo vaunut alkujaan sinne oli tehty.
Johdinautojen puolella asiat ovat himpun verran paremmin. Varsin tuoreita Ganz / Solaris -trollikoita löytyy sekä kaksiakselisina että nivelinä. Tosin näitä uusia niveliä on vain 5 kpl 30 nivelestä (vanhoja Skoda-niveliä on 25 kpl). Kaksiakselisia Solariksia on 18 kpl. Sekään ei ole paljon, kun Skodia on useita kymmeniä. Lisäksi löytyy viisi kaksiakselista Ikarus-matalalattiajohdinautoa. Ganz / Solarikset ovat siis täysmatalalattiajohdinautoja. Tallinnan trollikoista on mukavasti tietoa mm. täällä.
Dieselbussien puolelta löytyy sekä hyvin vanhaa että uutta. Neuvostoaikaiset Ikarukset on saatu poistettua, tilalla on lähinnä eri Pohjoismaista käytettynä hankittua kalustoa. Kokonaan uusia dieselbusseja on kuitenkin jälleen tulossa ja 1980-luvun kalusto vähenee jälleen. Dieselbusseistä kerrotaan mm. täällä. Sivut ovat osaksi työn alla, mutta jo nyt sivuilta saa kohtalaisen kokonaiskuvan bussikalustostakin.

Minä puolestani olen (vihdoinkin) menossa vajaan parin viikon päästä tutustumaan lähemmin Tallinnan joukkoliikenteeseen. Aikaa on kokonainen päivä ja toisesta päivästä aamu...

Tilanne on tosiaankin se, että bussikalusto hankitaan ruuhkamallisena, eikä nyt hankittuihin Omnilink-niveliinkään saatu kuin 40 istumapaikkaa. Tämä on sikäli valitettavaa, että monet bussilinjat Tallinnassa ovat varmasti erittäin kannattavia - hyvänä esimerkkinä vaikkapa Keskustasta Nõmmen läpi Laagriin kulkeva 18. Samalla liikennevälineiden kulkua olisi myös mahdollista nopeuttaa - aikataulut kun tuntuvat olevan melko väljiä ajoajan suhteen. Tosin poikkeuksiakin löytyy.

Tulevaisuutta onkin sitten hankala ennustaa. Luulisi että jossain vaiheessa rahaa joukkoliikenteeseenkin alkaa löytymään enemmän - tietysti viimeistään silloin kun ruuhkat alkavat käydä sietämättömäksi. Onhan toisaalta viime vuosina tehty runsaasti uusia väyläratkaisuja liikenteen sujuvoittamiseksi. Joukkoliikenteen osalta ollaan kuitenkin jopa puhuttu pikaraitiotien rakentamisesta Lasnamäeltä Mustamäelle...

Alunperin kirjoittanut Eppu

Tulevaisuutta onkin sitten hankala ennustaa. Luulisi että jossain vaiheessa rahaa joukkoliikenteeseenkin alkaa löytymään enemmän - tietysti viimeistään silloin kun ruuhkat alkavat käydä sietämättömäksi. Onhan toisaalta viime vuosina tehty runsaasti uusia väyläratkaisuja liikenteen sujuvoittamiseksi. Joukkoliikenteen osalta ollaan kuitenkin jopa puhuttu pikaraitiotien rakentamisesta Lasnamäeltä Mustamäelle...

On oikeastaan eirttäin suuri ihme, että Mustamäen jättilähiö on ollut rakentamisestaan saakka ainoastaan bussiyhteyksien varassa. Sosialistisen järjestelmän ideologiaan kun kuului se, että työn sankarit taittavat työ- ja muutkin matkansa sähkökulkuisella vempeleellä (eikös Lenin-setäkin sanonut että "sosialismi on sähköistämistä"?).

Alunperin kirjoittanut SD202

Sosialistisen järjestelmän ideologiaan kun kuului se, että työn sankarit taittavat työ- ja muutkin matkansa sähkökulkuisella vempeleellä (eikös Lenin-setäkin sanonut että "sosialismi on sähköistämistä"?).

OT, mutta mennään silti. Sanatarkka lainaus Vileeniltä: "Kommunismi on neuvostovalta plus koko maan sähköistäminen". Lähteenä kulttihenkilölle pyhitetyn museon johtaja: http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaen..._minkkinen.htm

On muuten hauskaa, että EU:n liikennepolitiikassa halutaan lisätä raide- ja vesiliikenteen markkinaosuutta ilma- ja tieliikenteen kustannuksella. Entisissä sosialistimaissa lähtötilanne on varsin hyvä, mutta nämäpä haluavat autoistua vaikka väkisin. Sopiiko tähän kuvioon uudet vahvat joukkoliikennehankkeet esim. Tallinnassa vai ollaanko nyt vain viivytystaistelumoodissa?

Viimeisimmät kuulumiset Tallinnasta ovat jokseenkin jopa surkuhupaisia. Nimittäin joiltakin linjoilta aiotaan vähentää vuoroja - kuljettajapulan takia! On tietysti jossakin määrin ymmärrettävää, että uusia kuljettajia ei saada. Onhan heidän työolosuhteet melko alkeellisia omiimme verrattuna - vaikka parannusta onkin vuosien varrella varmasti saatu aikaiseksi. Kuljettajan palkka ei myöskään ole kovin häävi Virossa, joten senkin puolesta voisi olettaa pelon työvoiman pakenemisesta muihin EU-maihin hyvinkin aiheelliseksi. Monessa mielessä joukkoliikenne etelänaapurissamme on edelleen kovin alkeellisella tasolla, eikä sen rahoituskaan taida olla kovin kestävällä pohjalla. Tällainen on kovin valitettavaa, sillä joukkoliikenteen nykyinen kysyntä - erityisesti Tallinnassa - antaisi erinomaiset lähtökohdat joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseksi - tai paremmin sanottuna nykyaikaistamiseksi.

Pari kommenttia Tallinna - ketjuun.

Yleisesti ottaen kannattaa huomioida se, että noin puolitoista kertaa Turun ja Tampereen kokoisessa Tallinnassa kuitenkin joukkoliikenteen käyttö on 2-3 kertaa korkeammalla. Joukkoliikenteeseen on Tallinnassa viime vuosina panostettu, olkoonkin, että kalusto ei vielä ole tuliterää.

Mm. seuraavat panostukset ovat varsin merkittäviä:
- Ratikkaverkon ydinosa keskustassa on kunnostettu Tondista bussiasemalle asti.
- Ratikkapuolella ollaan päästy kokonaan eroon vanhemmista Tatroista
- Uudet matalalattiajohdinautot ovat parempaa kalustoa kuin mikään suomessa käytettävä bussikalusto.
- ID - korttilippu on varsin älykäs tuote. Ei tarvitse tehdä omaa korttia kun valtio tarjoaa! Oivalluksena paras kuukausilipputuote jonka tiedän.

Alunperin kirjoittanut SD202

Sosialistisen järjestelmän ideologiaan kun kuului se, että työn sankarit taittavat työ- ja muutkin matkansa sähkökulkuisella vempeleellä.

Neuvostojärjestelmässä on ollut eri liikennepoliittiset vaiheet, karkeasti ottaen:
- 1940-luvulta 1960 - luvulle: johdinautot
- 1960-70-luku: ensisijaisesti dieselbussit ja yksityisautot
- 1980-luku: pikaraitiotiet (mm. suunnitelma pikaraitiotiestä Lasnamäelle).
Olemassaolevia järjestelmiä toki on aina laajennettu.

Neuvostojärjestelmässä oli sama tavoite kuin mm. Suomessa ja Ruotsissa eli auto joka perheelle. Suurlähiöissä pysäköinti ja autoväylät mitoitettiin tämän mukaan. Talousjärjestelmä ei vain pystynyt toimittamaan sitä luvattua autoa tai sen polttoainetta. Nyt tämä tavoite on suurinpiirtein saavutettu jolloin väyläkapasiteetti loppuu ...

Alunperin kirjoittanut JudgeT

Sopiiko tähän kuvioon uudet vahvat joukkoliikennehankkeet esim. Tallinnassa vai ollaanko nyt vain viivytystaistelumoodissa?

Tallinnan pääjoukkoliikennehankkeet ovat pikaraitiotie Lasnamäelle sekä toisena vaiheena Mustamäelle. Tallinnan kaupunki on vaatinut hankkeille EU-rahaa, mutta hallitus ei ole nostanut niitä rahoitusohjelmaan jossa on pääosin vain tieliikennehankkeita.

Artikkeli hankkeista:
http://tallinn.mashke.org/Articles/E03b.html

Tilanne voi muuttua mm. Tallinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen 2011 takia. Tallinnan on täysin realistista saada ainakin Lasnamäen linja valmiiksi v. 2011 mennessä, radallehan on suuri osa reitistä jo valmiina kaistana Laagna Teellä.

Erityisesti Lasnamäen raitiotieinvestointi voi olla jopa suoraan kannattava, juuri siksi, että se korvaisi suuren määrän dieselbussilinjoja ja vähentäisi merkittävästi kuljettajatarvetta.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Tilanne voi muuttua mm. Tallinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen 2011 takia. Tallinnan on täysin realistista saada ainakin Lasnamäen linja valmiiksi v. 2011 mennessä, radallehan on suuri osa reitistä jo valmiina kaistana Laagna Teellä.

Niin, toisaalta kyllä. Matkassa on kylläkin pieni mutka. "Tavallisena" suomalaisena sitä helposti uskoo, että kyllä Virossa saadaan aikaiseksi... jne. Mutta kun osaa katsoa virolaista yhteiskuntaa vähänkin pintaa syvemmälle, saa huomata ettei asiat olekaan niin yksinkertaisia. Maassa, jossa elinkeinoelämä pystyy sanelemaan jopa maankäyttöä, ei asiat liene kovin terveellä pohjalla. Eikä tilannetta yhtään helpota maassa rehottava korruptio, vaikka se ei nyt tietenkään ole maailmanlaajuisesti katsottuna mitenkään hirveän suuri ongelma Virossa. Joka tapauksessa, ensisijaisesti rahan sanelemassa yhteiskunnassa eivät joukkoliikennehankkeet taida sittenkään olla investointilistan kärkipäässä. Jos etelänaapurissamme olisi oikeasti sellainen demokratia, kuin yleisesti Länsi-Euroopassa vallitsee, olisivat asiat varmasti toisin...

Siihen en osaa sanoa, olisiko kulttuuripääkaupunkihanke se ratkaiseva virike pikaratikan rakentamiseen Lasnamäelle. Mutta on varmasti selvää, että oli Tallinna kulttuuripääkaupunki tai ei, se tuskin näkyy millään tavalla Lasnamäen kivihökkeliviidakossa.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Suomen ja Viron maankäyttölainsäädäntö toki poikkeavat toisistaan.

Tämä onkin pitkälti se, mitä ajoin takaa. Virossa on käytännössä mahdollista rakentaa mitä ja millaista tahansa melkeinpä minne tahansa ilman että kenelläkään olisi kovin suuria mahdollisuuksia siihen puuttua. Hyvänä esimerkkinä tästä on Tallinnan keskusta. Varsinkin Tallinnan kaavoitus ja rakennustoiminta vaikuttaa olevan vailla minkäänlaista ohjausta. Onni tässä onnettomuudessa on se, että kaavoituksessa joitakin hyvin arvokkaita kohteita on suojeltu... Mutta tämä aihe ei liity kovinkaan paljoa joukkoliikenteeseen, joten ei siitä sen enempää.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Yleisesti ottaen kannattaa huomioida se, että noin puolitoista kertaa Turun ja Tampereen kokoisessa Tallinnassa kuitenkin joukkoliikenteen käyttö on 2-3 kertaa korkeammalla. Joukkoliikenteeseen on Tallinnassa viime vuosina panostettu, olkoonkin, että kalusto ei vielä ole tuliterää.

Mistä arvelet, että tämä johtuu? Perinteistä, väestön köyhyydestä? Miten Tampereella ja Turussa saataisiin käyttö tälle tasolle?