Joukkoliikenne Tallinnassa

Johdinautolinjan 9 lakkauttamista perusteltiin sillä, että Kopliin olisi pitänyt rakentaa uusi sähkönsyöttöasema, mikä oli Tallinnalaisille mahdotonta. Sähköbussin latausasema on vielä haastavampi rakentaa, joten eivät he taida siitä suoriutua.
 
Trolleybussit assosisoituvat niin vahvasti entiseen Neuvostoliittoon, että vaikka niillä ei tekniikkansa tai kalustonsa puolesta olisi tuon ikävän vallinneen faktan kanssa mitään tekemistä, ne halutaan länsimaiseksi mieltyvässä kaupungissa pois silmistä ja pois mielestä. Perustelu on tässä tapauksessa varsin pätevä.
Sähköbussien latausaseman rakentaminen ei varmasti Tallinnassa ole ongelma, jos sillä samalla hoidellaan yksi saastaisen miehitysvaiheen muistoista pois katukuvaa rumentamasta. Onneksi neukkuassosiaatoita ei Viron joukkoliikennesektorilta taida tämän jälkeen enää muuta löytyä; bussit, ratikat, junat ja jopa saarten yhteyslaivat ovat pääosin tämän vuosituhannen puoleista ja selkeästi länsimaailmaan assosioituvaa teknologiaa.
 
moxu sanoi:
Trolleybussit assosisoituvat niin vahvasti entiseen Neuvostoliittoon...
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen tästä periaatteessa samaa mieltä. En kuitenkaan tiedä, olisiko se aidosti syy siihen, miksi Tallinna niistä luopuu. Eiköhän se vaan ole niin, että aika on ajanut trollien ohi ihan samalla tavalla kuin langattomat kännykät ovat korvanneet lankapuhelimet. Vaikeaa olisi myydä televisiota ilman kaukosäädintä.

Ja sivumennen sanoen, näin ratikoiden ystävänä: joku voisi ihan perustellusti heittää, että raitiovaunut assosioituvat vahvasti entiseen Neuvostoliittoon. Vielä 1980-luvulla tämä olisi ollut aika validi argumentti, kun NL oli ratikoita täynnä ja sen ulkopuolella niitä oli merkittävästi lähinnä saksankielisissä maissa. Tänä päivänä tilanne on tietysti (onneksi) toinen, kun Länsi-Eurooppa alkaa jo pullistella moderneja raitioteitä.
 
Tallinnassa kulkee automaattibussi Venäjän kulttuurikeskuksen ja Linnahallin pysäkin välillä. Ajaa omalla kaistalla. Matkanopeus kokeilussa noin 10-20 km/h. Kuusi istumapaikkaa. Kyydissä olevan testaajan mukaan suurempiin nopeuksiin päästään linjaa kehitettäessä.Robotti auto Tallinna 2.jpgRobotti-auto Tallinna.jpg
 
Tallinnassa kuuluu myös olevan valmiina uusi raitiotie lentoasemalle. Minulla ei ole tietoa reittiliikenteen alkamispäivästä.
 
Tänään 1.9.2017 avattiin Koplin uusittu rata ja Lentoaseman rata. Matka-aika Koplista Hobujaamalle hidastui kolmella minuutilla remonttia edeltäneestä 19 minuutista 22 minuuttiin.Välillä on neljä uutta pysäkkiä: Marati, Krulli, Salme ja Kanuti, joista hidastuminen johtuu. Olisi kannattanut harkita, onko kaikille pysäkeille varmasti tarvetta. Kanutille ainakin on, koska se on lähin pysäkki D-terminaalia.

Koplin radan avaaminen johti myös siihen, että liikenne Tondiin harveni, mikä on harvinaista syysaikatauluihin siirryttäessä. Kun kesällä aamuruhkassa klo 7-8 linjoilla 4 ja 3 lähti Tondista yhteensä 20 vaunua tunnissa. Nyt niitä lähtee enää 14 tunnissa. Ilmeisesti Tonissa ei ole tarvetta tiheämmälle liikenteelle, vaan se oli johtunut vain siitä, että Koplin radan ollessa remontissa kaikki Ülemisten ja Kadriorgin vaunut oli käännetty Tondissa. Lentoaseman radalla ei ole liikenteeseen muuta vaikutusta kuin vaunutarpeen pieni kasvu (rata piteni kahden pysäkin ja kahden minuutin verran Ülemisten asemalta Lentoasemalle).
 
8.6 sanoi:
Lentoaseman radalla ei ole liikenteeseen muuta vaikutusta kuin vaunutarpeen pieni kasvu (rata piteni kahden pysäkin ja kahden minuutin verran Ülemisten asemalta Lentoasemalle).
Klikkaa laajentaaksesi...

Kasvaako vaunutarve todella? Onko siis pätkä Ülemisten asemalta lentoasemalle pidempi kuin vanhalle päätepysäkille, jonne jää kakkonen?

---------- Viestit yhdistetty klo 17:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:38 ----------

Googlailin muuten taas huvikseni Laagna teen ja Lasnamäen kesken jääneen neuvostopikaraitiotien tilannetta, ja löytyi mielenkiintoinen artikkeli venäjänkielisestä Postimiehestä.

http://rus.postimees.ee/4188131/evg...koe-metro-1-5-milliarda-evro-i-20-let-spustya

Google kääntäjän huomasin myös todella kehittyneen parin vuoden takaisesta. (Niille jotka eivät tiedä, Google ei enää käännä englannin kautta, vaan pitkälle kehitetty tekoäly on luonut käännösten avuksi oman "kielen", joka jatkuvasti päivittyy samalla kun tekoäly oppii luonnollisten kielten piirteitä ja lainalaisuuksia.) Tämä käännös siis varsin hyvin luettava:

https://translate.google.com/transl...koe-metro-1-5-milliarda-evro-i-20-let-spustya

Eli tämän mukaan Tallinnassa on laaja poliittinen tuki raitiotieverkon pikaisella laajentamisella kaikkiin kaupunginosiin autoistumisen hillitsemiseksi ja kaupungin kasvun edellytysten turvaamiseksi. Keskustaan ehdotetaan tunneloitua pätkää – ilmeisesti vaihtoehtona ei keskustassa nähdä minkään tilan ottamista pois yksityisautoilta. Jos joku on enemmänkin seurannut keskustelua tästä, niin olkoon ystävällinen ja valaiskoon :) Kovin harvoin itse seuraan virolaisia tiedotusvälineitä, vielä vähemmän venäjänkielisiä sellaisia.
 
aulis sanoi:
Kasvaako vaunutarve todella? Onko siis pätkä Ülemisten asemalta lentoasemalle pidempi kuin vanhalle päätepysäkille, jonne jää kakkonen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Lentoasemalle on vain minuutin pidempi matka, ja lisäksi Ülemistessä seisoi kesällä jatkuvasti kaksi vaunua, joten vaunutarve ei kasva siihen verrattuna. Mutta kesän tilanteeseen ei voikaan verrata, koska nelosen vuoroväli oli silloin tiheämpi. Vaunutarve todennäköisesti kasvaa verrattuna Ülemisten asemalle päättyneeseen linjaan.
 
aulis sanoi:
Tämä käännös siis varsin hyvin luettava:

https://translate.google.com/transl...koe-metro-1-5-milliarda-evro-i-20-let-spustya
Klikkaa laajentaaksesi...

Jutussa on mainittu vertailu Helsinkiin ja helsinkiläiseen kallion louhimiseen pariin kertaan. Tallinnassa ei ole kalliota vastaavasti, mutta tilanne on sikäli otollisempi, että kaupunki on selvästi kompaktimpi kuin Helsinki. Tallinnassa noudatettiin neuvostolähiöiden suunnitteluoppeja eikä suomalaista metsälähiöideologiaa, ja autoistuminenkin oli neuvostotasolla. Karttaa katsoessa luulis, että Tallinna on mahdollista kattaa raitiotieverkolla hyvinkin kohtuullisin kustannuksin, ja keskustan pääväylille mahtuis ne omat kaistatkin aika kivuttomasti, jos autoilta ollaan valmiita ottamaan tilaa.
 
Satamako on sitten seuraava laajennus? Mitäpä mahtaa sille kuulua?
 
339-DF sanoi:
Satamako on sitten seuraava laajennus? Mitäpä mahtaa sille kuulua?
Klikkaa laajentaaksesi...
Siellä saatetaan ajatella, että ei ole tarvetta, koska nyt kun Kanutin pysäkki rakennettiin, on D-terminaalista riittävän lyhyt kävelymatka (ei kyllä ole kaikille). Ja keskustaankin on kohtuullinen matka. Tällä hetkellä satamaan ei pääse edes bussilla. Ainut keskustaan vievä bussi on 20, mutta sen aikataulu on suunniteltu satamassa työskenteleville, joten sen aikataulussa vältellään laivojen saapumisaikoja eivätkä laivalla tulleet yhteen bussiin muutenkaan mahtuisi.

Kuitenkin ainakin keväällä oli uutinen, että sataman rata olisi valmis 3-4 vuoden päästä. Ongelmana on, missä olisi vaunujen toinen päätepysäkki. Suunnitelmissa ei ole rakentaa keskustaan kääntöpaikkaa eikä Kadriorgiin mahdu enempää linjoja, koska se on sivuraiteeton. Linja tulisi siis päättää Vana Lõunaan, mutta silloin se ei kulkisi Hobujaamalle. Virun pysäkiltä pääsisi kuitenkin mm. Viru keskukseen ja hotelli Viruun. Hobujaamalle menijät voisivat vaihtaa vaikka Mere Puiesteella ykköseen tai kakkoseen, jotka kulkevat päivällä yhteensä neljän minuutin tahdistelulla vuorovälillä ja ruuhka-aikaan tiheämmin.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös