Pietarin reittitaksit

Antero Alku · 2 Elokuu 2006

Vs: Pietariin ensimmäinen matalalattiavaunu

Ystäväni Pietarista muuten kertoi, että liikennelaitoksen johto vastustaa uusien vaunujen tilaamista. Ne ovat heidän mielestään vain vahingoksi. Yksi selitys on, että nopeista ja mukavista vaunuista on vain haittaa, koska ei ole niille sopivia nopeita ratoja.

Parasta Pietarin joukkoliikenteessä ovat kuulemma 600 yksityistä minibussia. Niillä ei ole mitään sääntöjä. Ei nopeusrajoituksia, ei katsastusta, ei kuljettajille koulutusta (ei ajamiseen eikä puhumiseen, eli ovat ajokortittomia ulkomaalaisia), ei pysäkkejä, ei tariffeja. Ei ole kuulemma ruuhkiakaan, sillä ne ajavat ruuhkien ohi jalkakäytäviä pitkin. Matkustajat ovat kovin tyytyväisiä, ja ratikan yksi vika onkin siinä, ettei se mahdu jalkakäytävälle.

Onnettomuuslukuja ei raportoida.

Antero

JMerlin · 3 Elokuu 2006

Vs: Reittitaksit

Antero Alku sanoi:
Ystäväni Pietarista muuten kertoi [...]

Olisikohan kirjoittamasi tarina mahdollisesti ollut hieman värittynyt?

Palasin juuri Pietarista, en tosin ollut siellä kuin pari viikkoa. Sinä aikana näin ainakin kymmeniä reittitakseja (marshrutka), siis useimmiten Ford Transit tai vastaavia minibusseja. Itse en matkustanut sellaisella kuin kerran.

Kaikki näkemäni reittitaksit ajoivat ajoradalla. Uskoakseni niitä koskevat samat säännöt kuin muutakin ajoneuvoliikennettä, mukaan lukien nopeusrajoitukset ja ajokorttipakko. Näin keskustassa nopeusvalvontaa tehtävän (ja olin myös tilausbussin kyydissä kuljettajan saadessa epäilemättä vähintäänkin sakot) joten liikennevalvontaa kyllä tehdään. Eli vaikka paikallisia kuljettajia eivät liikennesäännöt pahemmin kiinnostaisikaan, niin ne kiinnostavat kyllä liikennepoliiseja, joita näkee kantakaupungissa varsin tiuhaan sekä jalkautuneena että Ladoissa. Useissa risteyksissä keskustassa on pysyvä liikennepoliisin vartiokoppi. Katsastus ei taida olla ajoneuvoille pakollinen lainkaan Venäjällä. Reittitakseissa ei ole turvavöitä.

Kullakin reitillä on oma, matkustetun matkan pituudesta riippumaton (mutta epäilemättä reitin pituudesta riippuva) taksa, joka on erittäin selkeästi merkitty sisätiloissa ja useimmiten myös ulkopuolella. Taksa on yleensä kaupungin bussien kertalippua jonkin verran kalliimpi (muttei aina).

Pysäkkejä ei tosiaan ole, joten kyytiin halajava matkustaja voi pysäyttää reittitaksin missä tahansa, kuten taksin Suomessa. Sama käytäntö koskee kuulemma yksityisiä busseja. Samoin kyydistä voi jäädä, kun vain pyytää kuljettajaa pysähtymään. Reittejä on kai kolmatta sataa (kädessäni on reittiluettelo, mutta en jaksa niitä nyt laskea), eli jos ei metrolla tai ratikalla tai trollikalla tai sähköjunalla pääse jonnekin joko vaihdotta tai lainkaan, niin reittitaksilla ehkä pääsee.

Tietenkään koko joukkoliikenne ei voisi perustua niiden varaan, mutta ne täydentävät muita joukkoliikennemuotoja tavalla, joka Suomesta valitettasti puuttuu. On helppo ymmärtää, että niihin ollaan tyytyväisiä. Itse olisin säästänyt matka-ajoissa kahdessa viikossa lainkaan liioittelematta tunteja, jos olisin käyttänyt säännöllisesti reittitakseja. Toistuvasti kulkemallani yhteysvälillä matkaan olisi reittitaksilla kulunut noin 40min, kun metrolla meni pitkien kävelymatkojen ja linjan vaihdon takia paljon pidempään.

Mitä ratikoihin tulee, näin Vasilinsaarella mielestäni (uudelleen?) rakennettavan rataa. Eli vaikka monin paikoin rataa on ymmärtääkseni jätetty pois käytöstä huonon kunnon takia tai koska rata vie tilaa henkilöautoilta, niin sentään vastaesimerkkikin löytyi.

Antero Alku · 3 Elokuu 2006

Vs: Reittitaksit

JMerlin sanoi:
Olisikohan kirjoittamasi tarina mahdollisesti ollut hieman värittynyt?

En sitä epäile. Mutta hän asuu Pietarissa, ja näkee touhua enemmän kuin matkailija edes kahdessa viikossa.

Minusta reittitaksien menestys perustuu vain siihen, että varsinainen joukkoliikenne on retuperällä ja reittitaksijärjestelmän hinnoittelu ei kata jäjestelmän todellisia kustannuksia.

Käytännössä tilanne on se, että Pietarissa sekä bussit että raitiovaunut seisovat henkilöautojen tukkimilla teillä. Kun etenemisnopeus on kävelyvauhdin luokkaa, vuorovälit venyvät lähemmäksi tuntia. Pelkkä metro ilman pintaliikenteen tukea on joutava, koska metrolla ei pääse kaikkialle. Jos ei ole omaa autoa, vaihtoehdot ovat silloin kävely tai reittitaksi, kun kerran joukkoliikenne ei toimi.

"Joukkoliikenne", jossa on kuljettaja enintään kymmentä matkustajaa kohden, ei tule toimeen. Liikennelaitos ei voi maksaa palkkaa pimeästi eikä se voi hankkia kalustoa harmailta markkinoilta. Liikennelaitos ei myöskään voi hinnoitella tuotettaan markkinalähtöisesti, kun laitosta hallitsevat poliitikot eivät siihen suostu. Liikennelaitoksella on myös julkisen palvelun vastuu hoitaa yhteyksiä kaikkialla. Reittitaksit kuorivat vain kermaa ajaen ainoastaan siellä, mistä saa täyden pokan.

Reittitaksin tapaista systeemiä Helsingissä on tutkittu. Tulokset (pdf) esiteltiin viime tammikuussa Tulevaisuuden liikenne -seminaarissa. Lopputulos tiivistettynä oli, että muuten hyvä, mutta kuka maksaa. Kustannuksia ei tietenkään voinut arvioida villin idän tyyliin. Järjestelmän käyttö pyrittiin kuitenkin optimoimaan keräämällä saman autoon yhteensopiva reittejä kulkevat matkustajat.

Antero

Mikko Laaksonen · 3 Elokuu 2006

Vs: Pietariin ensimmäinen matalalattiavaunu

Olin itse Pietarissa vuoden 2005 kesällä. Tästä raporttia:
http://jlf.fi/f21/97-pietarin-matkalta/

Tilanne eri liikennemuotojen suhteen oli suurin piirtein seuraava:
- Raitiovaunut ja johdinautot on tahallisesti jumiutettu ruuhkiin. Keskikaupungilla vielä kulkevien linjojen liikenne on täysin epäluotettavaa. Raitiovaunut ja johdinautot on myös suljettu pois tuottoisasta kioski- ja mainosbisneksestä.
- Yksityisiä busseja ja reittitakseja suositaan lakkauttamalla raitioteitä ja johdinautoja asukastiheydeltään suurilla alueilla.
- Metron rahoituksesta suurehko osa tulee metroasemilla olevista kioskeista ja mainonnasta.

Tilannetta kuvaa mm. se, että kioskien rakentaminen raitiotiepysäkeille on kielletty "terrorismin" uhan takia. Metroasemia kielto ei tietenkään koske.

Nähdäkseni tilanteen selkeä syy on korruptio. Metrolla joka on "valtio valtiossa" sekä yksityisillä reittitaksifirmoilla on rahaa maksaa poliitikoille.

Olen tutustunut reittitakseihin myös Liettuan Kaunasissa ja Vilnassa sekä Latvian Riikassa. Kaunasissa ne kuljettavat liki puolet joukkoliikennematkustajista, vieden matkustajat reittiliikenteeltä. Vilnassa ongelmana puolestaan ovat yksityiset pikabussit. Riikassa, jossa joukkoliikenne on tehokasta, reittitakseja on vähän.

Riikasta raporttia:
http://www.kaupunkiliikenne.net/Riika/index.html
Kaunasia ja Vilnaa koskevaa arviointia löytyy sivuilta
www.bustrip-project.net

Reittitaksit ovat joukkoliikenteen syöpä. Ne vievät vakinaiselta joukkoliikenteeltä nimenomaan maksavat matkustajat. Jos nämä resurssit olisivat käytettävissä vakinaisen joukkoliikenteen kehittämiseen esimerkiksi omia kaistoja ja liikennevaloetuuksia toteuttamalla, vakinainen joukkoliikenne olisi nopeampi ja mukavampi vaihtoehto kuin reittitaksit.

Tätä kuvaa muuten hyvin se, että tehokkaimman joukkoliikenteen läntisissä kaupungeissa, kuten Saksan Freiburgissa ja Karlsruhessa tai Sveitsin Baselissa ei näy takseja juuri lainkaan. Kun joukkoliikenne on tarpeeksi tehokasta, ei reittitakseja tai tavallisiakaan takseja tarvita.

vompatti · 3 Elokuu 2006

Vs: Reittitaksit

Antero Alku sanoi:
Minusta reittitaksien menestys perustuu vain siihen, että varsinainen joukkoliikenne on retuperällä ja reittitaksijärjestelmän hinnoittelu ei kata jäjestelmän todellisia kustannuksia.

Mitä kustannuksia reittitaksien hinnoittelu ei kata?

Yhdysvalloissa aikanaan eräänlaiset "reitti"taksit (jitney) saivat aikaan raitiotieyhtiöiden voiton kääntymisen tappioksi. Taksit ottivat matkustajat raitiovaunupysäkiltä ja veivät heidät perille asti ilman vaihtoja.

Niin Yhdysvalloissa kuin Venäjälläkin pitäisi kaupunkien kieltää reittitaksit, sillä ne syövät matkustajia joukkoliikenteeltä.

Antero Alku · 3 Elokuu 2006

Vs: Reittitaksit

vompatti sanoi:
Mitä kustannuksia reittitaksien hinnoittelu ei kata?

Vastuullisen joukkoliikenteen hoitajan kustannuksia, joita itse asiassa kuvailin aiemmassa viestissäni asioina, joita liikennelaitos hoitaa.

En epäile, etteikö reittitaksiyrittäjä tienaa enemmän kuin mitä käyttää rahaa. Mutta verot taitavat olla päällimmäinen touhu, jota ei hoideta. Ylipäätään jätetään maksamatta kaikki sellaiset kulut, jotka voidaan jättää, vaikka ne pitäisi maksaa. Ja ainakin aikaisemmin kalusto oli täysiä romuja. Autojen kunnossa pitäminen on kallista, ja voidaan toimia niin, että korjataan paikat vain sitten, kun kärry ei enää kulje - tai pysähdy.

Ero on sama kuin laittomalla ja laillisella taksilla Suomessa.

Antero

Skurubisin · 4 Elokuu 2006

Hej!

90-luvulla kun kävin Pietarissa matkustin näillä reittitakseilla. Kokemus oli seuraavanlainen: ensin mentiin metrolla Staraja Drevnjan asemalle. Kun olin tullut takasin maanpinnalle, alettiin etsiä oikean linjan vaunua. Saatiin kyllä kävellä ennen kuin vihdoin löydettiin se. Itse auto oli näitä GAZin valmistamia Gaselleja (onko ne Ford Transitin lisenssillä tehty?), kuulemma kolaritilanteesssa hengenvaarallisia. Me olimme melkein ensimmäisiä siihen lähtöön, joten jouduimme odottamaan että se pikkubussi tuli täyteen matkustajia. Sitten kun se oli täynnä (11+kuski), alkoi ne jotka istui peräpenkillä lähettämään eteenpäin maksua matkasta, ja minä joka olin lähinnä kuskin paikkaa annoin sitten ison kolikkokasan kuljettajalle. Matkalla tuli mentyä vauhdilla. Epäilen että se kuski ei tiennyt muuta asentoa polkimessa kuin pohjassa. Äänensoittotorvea se käytti hyvin aktiivisesti, jos joku tuli hänen eteen. Jossain päin matkaa me pysähdyttiin tankkaamaan gasellia. Nyt kun minun määränpää oli Kronstadtin sotilassaari Suomenlahden pohjukassa, niin oli päästävä meren yli. Siihen on rakennettu pengertie, jossa on tietyin välimatkoin siltoja laivojen läpipääsemiseksi. Kun minun istumapaikka oli selkä menosuuntaan ja Linnanmäestä en ollenkaan tykkää, niin matka oli kuin hirvittävä vuoristoratamatka pengertien ja siltojen yli. Sitten kun olin siinä kunnossa että olisi pakko päästää ulos, aloimme onneksi saapua perille. Eli summa summarum: Paljon vauhtia ja vähän järkeä.
Paluumatkalla otimme onneksi laivan ja junan. Mutta mieluummin matkustan kunnon bussilla jos ei ole ratikkaa tai junaa vaihtoehtona.
Joskus kun olen surffailut netissä olen katsonut onnettomuuskuvia noiden reittitaksien puuhasteluista, mutta ei tule heti mieleen missä ne oli, mutta sehän on raakaa hommaa.

/Skurubisin joka mielellään jättää marshrutka-matkustamiset väliin

JMerlin · 4 Elokuu 2006

Skurubisin sanoi:
Epäilen että se kuski ei tiennyt muuta asentoa polkimessa kuin pohjassa. Äänensoittotorvea se käytti hyvin aktiivisesti, jos joku tuli hänen eteen.

Minunkin Pietarin matkalleni osui yksi sellainen kuski, joka jätti Simo Salmisen esittämän laulun "Alle lujaa" kakkoseksi -- enkä nyt tarkoita kuskin olleen erityisen musikaalinen! Kyseessä oli bussi Laatokan aseman edestä Pietarhoviin, lienee 20-30km. Yllä mainitsemiesi lisäksi hän oli oivaltanut, että jos tulee bussilla sivutieltä päätielle ja oikealta lähestyy henkilöauto niin eteen vaan, kyllä se väistää suurempaansa. Kaistat on tarkoitettu pujoteltaviksi, ja 2+2-kaistaisella tiellä ajolinjoja valitessa kannattaa hyödyntää kaarteissa molempien kaistojen alue. Sulkuviiva lienee suositus. Yhdessä vaiheessa kuski kääntyi huoltoasemalle, ja aloimme epäillä että hän näppäränä tyyppinä tankkaa kesken vuoron, mutta hänpä vain oikaisi kylmäaseman läpi päätien rinnalla kulkevalle asuntokadulle välttääkseen päätiellä olevan tukkoisen risteyksen. Kyllä siellä bussissa silmät pyöri päässä muillakin kuin vanhemmilla rouvilla moneen kertaan. Perille saavuttaessa kuski kevensi tunnelmaa kuuluttamalla: "Seuraava pysäkki Pietarhovi. Teillä on 30 sekuntia aikaa poistua bussista -- älkää unohtako laukkujanne ja lapsianne". Ja kaikkia nauratti.

Tämä ei ollut se mainitsemani bussikuski, joka sai kai sakot. Eikä hän nyt täysin hulluna ajanut, tiukassakin paikassa tehty viime hetken jarrutus tapahtui määrätietoisesti mutta tasaisesti ja pehmeästi. Ei myöskään muita tielläliikkujia kokonaan huomioon ottamatta, vaan eteen päästettiin kyllä viereiseltä kaistalta autoja, kunhan eivät jää tukkeeksi. Lähtöasemalla bussiin otettiin vain istuvia matkustajia (samoin kuin reittitakseihin).

Samalla osuudella tuli nähtyä pitkiä matkoja ratikkarataa, joka oli rakennettu aivan eri tavoin kuin keskustassa, autotien viereen ja ajolangan kannattimet muistaakseni lähes rautatiellä käytettävän malliset. Rata ulottui kauas kantakaupungin ulkopuolelle, silminnähden jopa melko harvaan asutulle seudulle (tai sitten asutus ei näkynyt päätielle), minne se epäilemättä sopiikin paremmin kuin metro ja ainakin yhtä hyvin kuin vaikkapa bussi. Radat taisivat kuitenkin olla valitettavasti varsin huonossa kunnossa, kuten Mikko Laaksonen viimevuotisessa matkaraportissaan totesi.

TEP70 · 11 Elokuu 2006

JMerlin sanoi:
Samalla osuudella tuli nähtyä pitkiä matkoja ratikkarataa, joka oli rakennettu aivan eri tavoin kuin keskustassa, autotien viereen ja ajolangan kannattimet muistaakseni lähes rautatiellä käytettävän malliset. Rata ulottui kauas kantakaupungin ulkopuolelle, silminnähden jopa melko harvaan asutulle seudulle (tai sitten asutus ei näkynyt päätielle), minne se epäilemättä sopiikin paremmin kuin metro ja ainakin yhtä hyvin kuin vaikkapa bussi. Radat taisivat kuitenkin olla valitettavasti varsin huonossa kunnossa, kuten Mikko Laaksonen viimevuotisessa matkaraportissaan totesi.

Tuo on linja 36 Strelnaan, joka kulkee tosiaan melko mielenkiintoisia reittejä. Strelna on ulkona lähes kaikista kaupungin kartoista.

Vähän kuin meillä olisi raitiolinja Vuosaaren metroasemalta Östersundomiin.

Lounais-Pietarin raitiotiet ovat vielä sentään jonkinlaisessa kunnossa, matkanopeus pysyy edes kohtuullisella tasolla.

TEP70 · 11 Elokuu 2006

Skurubisin sanoi:
Nyt kun minun määränpää oli Kronstadtin sotilassaari Suomenlahden pohjukassa, niin oli päästävä meren yli. Siihen on rakennettu pengertie, jossa on tietyin välimatkoin siltoja laivojen läpipääsemiseksi. Kun minun istumapaikka oli selkä menosuuntaan ja Linnanmäestä en ollenkaan tykkää, niin matka oli kuin hirvittävä vuoristoratamatka pengertien ja siltojen yli.

Tätä täytyy täsmentää. Laiva-aukkojahan siinä ei ole, vaan kaikki laivaliikenne kulkee Kronshtadtin eteläpuolelta. Suunnitelmissa ehkä on ollut rakentaa myös laiva-aukot, mutta homma on pahasti kesken, kun rahoitus on loppunut 1990-luvun myllerryksissä. Koko pohjoinen pengertie on itse asiassa asfaltoitu työmaatie, joka kiertää lähes kaikki sillat. Osa silloista rapautuu vailla käyttöä, koska edes maapenkereitä ei ehditty rakentaa.

Tuossa yllä puhutut laiva-aukot ovat tulvaportteja, joita pengertiellä on tasaisin välimatkoin. Niiden tarkoituksena olisi ollut suojata Pietaria tulvilta. Luukut ovat kuitenkin ehtineet ruostua auki-asentoon, mikä pelastaa kenties Nevan suun muuttumasta valtavaksi jätealtaaksi. Viime aikoina, kun olen Kronshtadtin patotietä matkustanut, niin patoluukuilla on ollut käynnissä jonkinlaisia töitä, eli ehkä ne vielä kunnostetaan.

Ja itse en suhtaudu marshrutkiin aivan yhtä negatiivisesti kuin muut kirjoittajat. On totta, että ne syövät matkustajia varsinaisilta linjoilta, mutta joukkoliikenteen nopeutta on pystyttävä kohottamaan merkittävästi nykytilanteesta, ennenkuin marshrutkista voidaan luopua. Pietarin kaupunki on itse asiassa pyrkinyt viime aikoina harventamaan laajaksi paisunutta reittitaksilinjastoa. Mutta 10 matkustajaa pakettiauton kokoisessa yksikössä on kuitenkin parempi kuin 10 henkilöautoa lisää.

Tukkoisien risteysten kiertämisessä olen itsekin nähnyt melko mystisiä suorituksia. Ja keskustassa ei yleensä tarvitse pelätä autoja jalkakäytävillä, mutta lähiöissä näkee toisinaan hermostuneiden autoilijoiden ajavan täyttä vauhtia pitkin kevyen liikenteen väyliä.

Late · 25 Elokuu 2006

En tiedä Pietarista, mutta ainakin Baltiassa esim. Riiassa, Vilnassa, Kaunasissa ja jopa Venstspilsissä reittitakseilla on myös merkittävä rooli liikenteessä. Kannattavaksi reittitaksiliikenteen tekee normaaliliikenteeseen verrattuna osittain valtakunnalliset ja osittain paikalliset määräykset paikallisliikenteen alennuksista. Normaalilippu on yleensä maršruttaksissa vain vähän muuta liikennettä kalliimpi. Sen sijaan esim. yli 65-vuotiaat pääsevät usein normaalilinjoilla ilmaiseksi ja muitakin alennusryhmiä, kuten Latviassa Tšernobylin raivaustyön veteraanit riittää. Marsussa kaikki maksavat rahalla saman hinnan.

Kun bussissa suurin osa kulkee puoli-ilmaiseksi, ei raha riitä liikenteen kehittämiseen. Maksukykyinen väki kulkee reittitaksilla tiheiden kulkuvuorojen. kattavan reitistön ja nopeuden takia. Mummot menevät bussilla. Venäjällä tilanne taitaa olla Baltiaa pahempi tässä suhteessa.