Ryhtyminen bussinkuljettajaksi

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Ystäväni harkitsee vakavasti ryhtymistä pääkaupunkiseudulle bussinkuljettajaksi. Kertokaapa te alalla itse olevat, millaista työ on ja kannattaako alalle ryhtymistä harkita. Onko työssä tai palkassa suurempia eroja eri yhtiöiden välillä? Miten kaupungissa työskentely eroaa maaseutubussien kuljettamisesta?
 
Joo, olisi mukava kuulla linja-autonkuljettajilta millaista työ oikeasti on. Itse olen vakavasti harkinnut alan vaihtoa eli ryhtymistä linja-autonkuljettajaksi. Kannattaako vaihtaa?
 
Bussikuskin hommassa sentään "paska" kävelee itse sisään kun taas mun nykyisessä hommassani(taka-lastaava jäteauto) joudun sen lastaamaan. Mutta sen tekee ihan mielellään ja se on pieni hinta siitä kun se mun kyyditettävä on hiljaa. ;)
 
Omalla asenteella voi hyvin pitkälti vaikuttaa siihen, mitä matkustajat sanovat työpäivän aikana. Itse olen kohdannut ikäviä ihmisiä bussin ratissa hyvin vähän, mutta en saakaan mitään tyydytystä siitä, että alan tarkoituksella haastaa riitaa tai väitellä asioista. Toki on aina tilanteita, joihin itse ei ole syyllinen, mutta saa kuitenkin kaiken sonnan niskaansa. Niidenkin kanssa voi elää.

Taukotiloissa kuulee silloin tällöin typeriä juttuja, kuinka joku on kohdellut tahallaan asiakkaita huonosti. Koulutusputkessa on tämän ammatin osalta ollut vuosikausia pahoja puutteita, kun motivoituneet ja asiasta kiinnostuneet eivät ole alalle päässeet siksi, etteivät he ole olleet työttömiä. Toisaalta riittävällä kuorma-autokokemuksella on voinut suorittaa D-ajokortin ilman pienintäkään koulutusta alalle.

Ehkä ikävintä on mielestäni puuttuvan vuoron perässä ajaminen. Jokaisella pysäkillä joku kysyy taatusti, miksi auto on myöhässä tai missä edellinen vuoro on. Asialle et voi itse mitään, mutta matkanteko hidastuu aavistuksen jokaiseen kysymykseen vastaamisesta. Vuoro kerää koko ajan suurempaa lastia kuin muut ja jää jatkuvasti myöhään. Ei ole herkkua.

Kerran olin hyvää hyvyyttäni lähtenyt oman työpäiväni päälle vuoroa, josta puuttui kuljettaja. Eräällä pysäkillä muuan nainen avautui minulle hyvin äänekkäästi siitä, että auto oli lähes kymmenen minuuttia myöhässä ja hän ei ehdi johonkin suunniteltuun menoonsa. Mieli teki kysyä, olisiko ollut parempi, ettei autoa olisi tullut ollenkaan, mutta ei matkustaja voi tietää asian taustoja.

Kaluston kunto valitettavasti heikkenee pääkaupunkiseudun yrityksissä koko ajan. Tässä asiassa toisissa yrityksissä asiat ovat vielä huonommin kuin toisissa. Ja yrityksen koko ja kaluston kunto vaikuttavat hyvin pitkälti olevan kääntäen verrannollisia.

Joka tapauksessa linja-auton ajamisessa on minusta monia hyviä puolia. Työaika alkaa ja loppuu selvästi johonkin aikaan. Töitä ei voi viedä kotiin, vaikka kuinka haluaisi. Työt eivät voi jäädä kesken siten, että seuraavana päivänä joutuisi palaamaan niihin. Jokainen päivä on omanlaisensa. Koulutuksen pituuteen nähden palkkakin on kohtalainen, ellei lasketa aivan puhtaita ruuhkatyövuoroja ilman mitään lisiä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Itse sain bussikortin jo vuonna 1972 ja siitä eteenpäin olen ollut bussialalla, alkuun kuskina ja 1989 eteenpäin konttoritöissä kuitenkin aamuruuhkassa ajavana. Eläkepäätöstä tällä hetkellä kuitenkin odotellaan. Helbillä on vähän huonompi liksa verraten AKT:n tessiin, mutta lomaedut taas paremmat. AKT:n tes löytyy http://www.akt.fi/easydata/customers/akt/files/Sivut/Linja-autohenkilokunnan_tes_2006-2007.pdf. Sen loppuosassa on palkkataulukot. Maaseudulla tienaa pikkaisen vähemmän, mutta esim. päivärahat tasoittavat eroa.Omasta mielestäni paikkurissa pääsee vähemmällä verraten pitkiin maantielinjoihin. Varsinkin rahti työllistää maaseutuvuoron kuljettajaa aika lailla, ja kun sata kollia lastaa ja jättää vielä oikeissa paikoissa, niin käy työstä. Samoin huonoilla keleillä on mukavampi ajella valoisassa taajamassa kuin pimeillä maanteillä. Tilausajot ovat oma lukunsa, joista myös tykkäsin.
 
Kyllä Linja-autonkuljettajan ammatti on edelleen ihan varteenotettava ammatinvalinta. Jos haluaa työskennellä ihmisten parissa ja palveliana sekä on valmis vaihteleviin työvuoroihin ja vielä on kiinnostunut ajamisesta, niin siitä vaan päätös ammattiin ryhtymiseen.
Ammati on haastava ja valinnanvaraa mitä haluaa tehdä löytyy erilaisia, paikalliisliikenne missä löytyy eniten työmahdollisuuksia, kaukoliikennne tai tilausajoa.

Ettei kaikki kuullostais liian ruusuiselta on varmasti syytä mainta muutamia ammatin huonoja puoliakin, mitkä varsinkin epäterveelinen kilpailu on tuonut mukanaan.
Sinut laitetaan ajamaan puuttellisen perhdyttämiseen linjastoon ja ajokalustoon.
Joudut ajamaan huonokuntoisella kalustolla, kaikki autot eivät ole uusia ja huolto sekä ylläpito on kyseenalainen.
Olet ensimmäinen vastaanottamaan matkustajien valitukset.

Onneksi vielä löytyy joku lähes täydellinen yrittäjä alalla mutta nekin taitaa olla alan yrittäjien vähemmistö.

Eli onnea matkaan vaan ammatin valinneile ja ammattiin ryhtyville.
 
KV sanoi:
Sinut laitetaan ajamaan puuttellisen perhdyttämiseen linjastoon ja ajokalustoon.

Eli joutuuko vapaa-ajalla matkustelemaan linjoja sitten läpi kausilipulla, että osaisi ajaa ne tosipaikan tullen? Jotkut kuljettajat ovat joskus kertoneet, että ovat keskellä yötä lähteneet pikkuautolla käymään läpi seuraavan päivän reittejä jotta osaisivat, mutta tämä tuskin on yleistä, toivottavasti.
 
kemkim sanoi:
Eli joutuuko vapaa-ajalla matkustelemaan linjoja sitten läpi kausilipulla, että osaisi ajaa ne tosipaikan tullen?

Ei varsinaisesti joudu, mutta eräänlaista itseopiskeluahan se on, ja sitähän nyt jokainen alansa ammattilainen tekee. Linjojen osaaminen on sekä työntekijän että työnantajan etu. Kun osaa useampia linjoja, työntekijän on helpompi neuvotella työvuoroista ja onhan se toki työnantajallekin etu että työntekijä osaa useammat linjat. Kyllä hyvä työnantaja noista opiskelutunneista maksaa koulutuspalkkaa.

Bussialalla on alkamassa murrosvaihe kuljettajien kouluttamisen suhteen kun EU:n ammattipätevyysdirektiivi astuu voimaan 2008. Direktiivi säätelee ennen muuta uusien kuljettajien koulutusta, mutta siihen sisältyy myös määräyksiä työntekijöiden jatkokoulutuksesta: 35 tuntia koulutusta viiden vuoden aikana ja vähintään yksi työpäivä (7 h) vuodessa.

Voit kemkim hyvin suositella ystävällesi linja-autoalaa, työ on monipuolista ja haastavaa asiakaspalvelutyötä jossa ei kahta samanlaista päivää koe.
 
Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, kannattaako bussinkuljettajaksi ryhtyä. Kaikki riippuu omista mieltymyksistä ja elämäntilanteesta.

Bussinkuljettajien pisin työhönsidonnaisuusaika on 14 h vuorokaudessa (paikallisliikenteessä 13 h). Se tarkoittaa sitä, että esim. 8 h työpäivässä voi olla 6 tuntia taukoa, jota ei lasketa työaikaan. Esim. Helsinki - Lahti -väliä ajavalla kuljettajalla voisi olla kesken päivän kaksi kolmen tunnin taukoa Lahdessa. Käytännössä siis vuorokauden loput 10 tuntia on käytettävä kotimatkoihin ja nukkumiseen, joten tässä esimerkissä kuljettaja viettäisi päivittäisen vapaa-aikansa vieraan kaupungin linja-autoasemalla. Esimerkki on ehkä kärjistetty, mutta kertoo että bussikuskina voi unohtaa muun elämän muulloin paitsi vapaapäivinä. Joillekin se sopii, mutta useimmille ei.
 
Bussinkuljettajien pisin työhönsidonnaisuusaika on 14 h vuorokaudessa (paikallisliikenteessä 13 h). Se tarkoittaa sitä, että esim. 8 h työpäivässä voi olla 6 tuntia taukoa, jota ei lasketa työaikaan.

Tuokin on myös yrittäjästä riippuva juttu. Ajoin aikaisemmin kuorma-autoa eräässä pienemmässä firmassa, ja yrittäjä sanoi suoraan haastattelussa että hän ei jaksa "syynätä suurennuslasin kanssa" piirturin kiekkoja, milloin on pidetty taukoa ja milloin ajettu - pyöristi työtunnit aina ylöspäin ja laski tauot työajaksi. Ei kuulema niin paljoa haittaa vaikka muutama työtunti menisikin ylimääräistä. Isoissa firmoissa tällainen käytäntö ehkä vaan tuntuisi budjetissa enemmän, ja kilpailutushan on epäterveellisissä mitoissa nykypäivänä kun joka suunnasta koitetaan säästää...
 
ei jaksa "syynätä suurennuslasin kanssa" piirturin kiekkoja, milloin on pidetty taukoa ja milloin ajettu

Poliisia/työsuojeluviranomaista nuo saattaa kiinnostaa, jos tien päällä sattuvat kiekkoa/korttia kysymään.

Toki piirturinkäytöstä on poikkeuksia, esimerkiksi alle 50km sivultaan olevat paikallisliikenteen linjat, jolloin sovelletaan työaikalakia. Palkanmaksu voi toki perustua piirturinkiekkoon (harvemmin kuitenkaan), mutta lakisääteistä piirturinkäyttövelvoitetta ei ole.

Itse olen tämän kevään suorittanut linja-autonkuljettajan opintoja ja mielekkäältähän tuo on tuntunut. Tänään kävin suorittamassa tutkintoajon ja taskuun saattoi sujauttaa BECEDE- lipukkeen. Katsotaan nyt sitten miltä alkaa maistumaan, kun työelämään pääsee käsiksi. Olen aikaisemmin työskennellyt merillä, kaikkea mahdollista viikko-viikosta 2kk-2kk töitä/vapaata vuorottelun välillä. Joten tuo kuukankon oman elämän unohtaminen ei kyllä minua koske, pääsee sentään kotiin nukkumaan. Kouluajan vietetty 8-16 elämä on kyllä ollut yhtä helvettiä, sen vaan sanon.
 
Onnittelut korteista!

Digipiirturin piraattikortteja saa Virosta. Paperisen kiekon voi aina hukata, siihen on omat konstinsa.
 
Poliisia/työsuojeluviranomaista nuo saattaa kiinnostaa, jos tien päällä sattuvat kiekkoa/korttia kysymään.

Toki piirturinkäytöstä on poikkeuksia, esimerkiksi alle 50km sivultaan olevat paikallisliikenteen linjat, jolloin sovelletaan työaikalakia. Palkanmaksu voi toki perustua piirturinkiekkoon (harvemmin kuitenkaan), mutta lakisääteistä piirturinkäyttövelvoitetta ei ole.

Työaikalakia siis ei ylitetä meilläpäin, vaan palkanlaskenta perustuu piirturinkiekon tietoihin. Siitä siis tuo syynääminen jää isännällä... :) huolen kyllä pitä että lakisääteistä työaikaa ei ylitetä. Tarkastuksia onkin silloin tällöin ollut eikä ole yhtään huomautettavaa ollut...
 
Mitä linja-auton kuljettajalta vaaditaan? Vaaditaanko esimerkiksi virheetöntä värinäköä?
 
D-ajokortin terveysvaatimukset:
1. Näön tarkkuus korjaavia linssejä käyttäen tai ilman niitä on toisella silmällä vähintään 0,8 ja toisella silmällä vähintään 0,5 ja, jos vaadittu näöntarkkuus saavutetaan vain korjaavia linssejä käyttäen, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus on vähintään 0,05.
2. Molempien silmien yhteinen näkökenttä on normaali.
3. Hakija kuulolaitteella tai ilman sitä ainakin toisella korvalla kuule tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä.
4. Ettei hakijalla ole sellaista direktiivin 91/439/ETY liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä ryhmässä mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.

Lisätietoja eri ajokorttiluokkin terveysvaatimuksista: TherapiaFennica.fi
 
Takaisin
Ylös