Mercedes-Benz "CapaCity" -nivelbussi

Lauri Räty

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
477
Miltäs vaikuttaisi nivelbussi, joka on aivan hitusen alle 20 m pitkä ja jossa on yksi nivel, mutta neljä akselia ja suuri kantavuus? Bussi, johon ainakin valmistajan mukaan mahtuisi melkein 200 matkustajaa.

Mercedes-Benz "CapaCity" on kaikkea tuota. Ovatko tämä ja muu jättibussit (esim. Göteborgin kaksiniveliset bussit) tulevaisuudessa ratikan korvaajia? Nämähän eivät kiskoja tarvitse, löytyykö markkinoita?
 
Lauri Räty sanoi:
Ovatko tämä ja muu jättibussit (esim. Göteborgin kaksiniveliset bussit) tulevaisuudessa ratikan korvaajia? Nämähän eivät kiskoja tarvitse, löytyykö markkinoita?
Eivät ole. Vaikka niissä on hyvin kapasiteettia, niillä on sama ongelma kuin esim. Bussi-Jokerilla. Nimittäin se, että ne ovat nimenomaan busseja, eivätkä ratikoita.
Sivuttaisliike, linjaston epäpysyvyys, dieselpolttoisuus ja imago ovat busseissa sen verran huonompia, ettei se toimisi kunnolla. Myös etuisuudet on hankalempia järjestää (niin poliittisesti kuin teknisestikin) busseille.

Toki Tampereelle haluaisin yhden sarjan noitakin, ihan vaikka vaan kuriositeettina. :)

Laaksosen Mikko luultavasti osaa selittää tarkemmin, heitänpä pallon hänelle. :p
 
Omana kommenttinani voisin sanoa, että mielestäni sinänsä ei ole väärin kehitellä näitä perinteistä nivelbussia suurempia vekottimia. Hyvä että kehitystyötä tehdään.

Mercedes-Benzin konsepti vaikuttaa itse asiassa varsin mielenkiintoiselta. Olettaisin, että tässä konseptissa talvikäyttöön liittyvät riskit ovat pienempiä, kun on vain yksi nivel.

Kuten Ultrix totesikin, bussi on kuitenkin bussi huonoine puolineen. Siksi tällainen kalusto ei houkuttele yhtä paljon matkustajia kuin raideliikenne. Syistä vanha nettisivuni:
http://www.kaupunkiliikenne.net/Ratikka_ja_bussi.htm

20 - 24 - m nivelbussin kapasiteetti ei myöskään ole lähelläkään nykyisin normaaleja 30 - 45 m raitiovaunuja tai varsinkaan n 75 m raitiojunia, jotka ovat standardikalusto mm. Karlsruhessa ja Saarbrückenissa.

Turussa ja Tampereella syy raitiovaunujen tutkimiseen on yksinkertaisesti se, että jos laajenevassa kaupunkirakenteessa ja pitkissä taajamaketjuissa halutaan korkea joukkoliikenteen käyttöaste, ei minkään bussin kapasiteetti riitä.

Bussien kapasiteetti riittää nykyisinkin vain siksi, että samaa suuntaa joko palvelee 2-3 eri bussilinjaa (esim Hervantaa kolme teli/nivellinjaa, Turun Varissuota neljä 20 min vuoroväli telilinjaa) tai matkustajamäärä on keinotekoisen alhainen alhaisen tarjonnan vuoksi (Esim. Nokia tai Raisio)

Turun seudulla ensisijainen suunta raitiotien tutkimiseen on Naantali - Raisio - Turku - Kaarina - Piikkiö - taajamaketju, jolla on pituutta n. 40 km. Tätä ketjua ei pystytä vetovoimaisesti palvelemaan minkäänlaisella bussiliikenteellä.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Omana kommenttinani voisin sanoa, että mielestäni sinänsä ei ole väärin kehitellä näitä perinteistä nivelbussia suurempia vekottimia. Hyvä että kehitystyötä tehdään.

Josta voi vielä viedä ajatusta eteenpäin, että täysin vilpitöntä tuo hyväkään kehitystyö ei liene. En epäile hetkeäkään, etteikö Mersulla ja muilla linja-autovalmistajille olisi aikomusta rantautua niille markkinoille joilla raitiovaunut nyt ovat. Kun tuotteen markkinoinnissa jättää sopivasti sijaa sille vääristellylle totuudelle, että suurikapasiteettinen bussi ei tarvitse erityistä infrastruktuuria, kuten kiskoja tai asemia, niin sinisilmäisimmät ja helpoiten harhaan johdettavimmat ovat valmiita valitsemaan ison bussin. Tiethän noita busseja varten on jo rakennettu, eikö, ja niistä ei ylimääräistä tarvitse maksaa.
 
Niinpä.

Esimerkiksi Pohjoismaisilla paikallisliikennepäivillä Turussa Volvon edustaja markkinoi kaksinivelbussia aggressiivisesti nimenomaan pikaraitiotien vaihtoehtona, kuten hän markkinoi myös Tampereen paikallisliikennepäivillä tavallista nivelbussiakin pikaraitiotien korvaajana.

Suuret bussivalmistajathan ovat keskittyneet mainostamaan jättibusseja "halpoina vaihtoehtoina", esimerkiksi väittäen että "tämä maksaa vain 1/10 raitiovaunusta" sivuuttaen sen, että jo kapasiteetin, ostohinnan ja todennäköisen käyttöiän suhteen perusteella nivelbussin ja raitiovaunun pääomahinta matkustajapaikkaa kohden on jokseenkin sama.

Myöskin on aivan selvää, että näin suurikapasiteettisista busseista ei saada riittäviä hyötyjä irti ilman pääosin omia kaistoja, joiden investointi + ylläpito ei välttämättä ole erityisen edullista verrattuna ratikkakiskoihin.
 
Lauri Räty sanoi:
Josta voi vielä viedä ajatusta eteenpäin, että täysin vilpitöntä tuo hyväkään kehitystyö ei liene. En epäile hetkeäkään, etteikö Mersulla ja muilla linja-autovalmistajille olisi aikomusta rantautua niille markkinoille joilla raitiovaunut nyt ovat. Kun tuotteen markkinoinnissa jättää sopivasti sijaa sille vääristellylle totuudelle, että suurikapasiteettinen bussi ei tarvitse erityistä infrastruktuuria, kuten kiskoja tai asemia, niin sinisilmäisimmät ja helpoiten harhaan johdettavimmat ovat valmiita valitsemaan ison bussin. Tiethän noita busseja varten on jo rakennettu, eikö, ja niistä ei ylimääräistä tarvitse maksaa.
Tähän väliin sopiikin mainita (Saksan) Essenin bussilinjoista 146 ja 147.
http://www.lightrailnow.org/facts/fa_photo_euro_brt_012.htm
Kuten kuvasta näkyy, bussit kulkevat ohjureiden avulla omalla urallaan. Eiköhän tässäkin ole haettu bussiratkaisua, joka korvaisi raitiovaunun? Tosin tätäkin ratkaisua varten on pitänyt rakentaa oma betoninen väylä moottoritien keskelle "seisakkeineen". Omien kokemusten perusteella tuo betonitie oli ainakin kesällä 2003 melko epätasainen. Ehkä raitiovaunu olisi tarjonnut tasaisempaa kyytiä?

Tai miten olisi tämä niinikään esseniläinen kokeilu vuosilta 1986/87-2001:
http://www.olafs-fotoseite.de/buevag004.html
http://www.olafs-fotoseite.de/buevag005.html
Kuvissa on siis sekä dieselillä että sähköllä kulkeva bussi. Kuljettajan puolen ovat asennettu jälkikäteen. Tässäkin bussissa näyttää olevan ohjurit renkaiden vieressä...

Muistaakseni taisi olla juurikin Ruhrin alueella ja peräti Essenissä, missä kokeiltiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa kahteen suuntaan ajettavaa ja kaksinivelistä nivelbussia. Bussin valmistaja oli Mercedes-Benz ja tätäkin bussia varten olisi pitänyt siis rakentaa oma kulku-ura. M-B on siis ennenkin ollut kehittämässä busseja, joilla voisi korvata raitiovaunua...
 
Kehitystyön vilpillisyys lienee laajasti tiedossa.

Varsinkin pakko-ohjatut bussit ovat varsin kyseenalainen tekninen ratkaisu, jolla ei ole kustannusetuja raitiotiehen verrattuna, mutta runsaasti ongelmia.

Essenin 146 ja 147 korvasivat olemassaolevia ratikkalinjoja. Kyseessä oli siis palvelutason alentaminen suurehkoilla investoinneilla. Eli jokseenkin yhtä järkevä tempaus kuin Turun raitioteiden lakkautus - vaikka toki vain pari linjaa lakkautettiin.

Pakko-ohjatuista busseista taustoja:

Antero Alkun raportti Essenin ja Nancyn urabusseista
http://www.kaupunkiliikenne.net/Urabussi.htm

Lightrailnow.org bussimetrojen löylytystä
http://www.lightrailnow.org/facts/fa_brt.htm

Mutta kommenttina kuitenkin:

Mielestäni sekä nämä 20 m bussit että 24 m kaksinivelbussit ovat mielenkiintoista tekniikan kehitystä.

Bussien kustannukset pitää vain arvioida realistisesti ja ottaa mukaan sekä investoinnin kuoletus, huolto, väylän kustannukset sekä se, että tällaiset ratkaisut eivät ole yhtä vetovoimaisia kuin raideliikenne.

Minusta on myös varsin todennäköistä, että siinä markkinaraossa, jossa 20 - 24 pitkät bussit ovat perusteltuja, niiden liikennöinti tulee edullisemmaksi johdinauto- kuin dieselbussisovelluksena.

Samoin on todennäköistä, että kokonaiskustannukset 30 vuoden jaksossa alkavat olla samat tai korkeammat kuin raideliikenteellä.
 
Mitäs uutta 4-akselisessa yksinivelisessä bussissa on? Katsokaapas kuva Tallinnasta sivulla http://www.kaupunkiliikenne.net/bussivertailu.htm

Näitä on ollut Tallinnassa käytössä jo monta vuotta. Ja ennen perävaunubusseja ajettin vanhoilla johdinautoilla yhteenkytkettyinä.

Jos bussin koon kasvattaminen olisi oikeasti järkevää Tallinnan tai Mersun tapaan, käytäntö olisi levinnyt jo laajasti. Nivelbussi on jo vanha keksintö, mutta edelleen hallitseva bussityyppi on 2-akselinen bussi.

Bussin etu on siinä, että suhteellisen pienikokoisena joukkoliikennevälineenä se on paras ratkaisu vähän kuormitettuihin joukkoliikennelinjoihin. Kun kuormitus kasvaa, raitiovaunu käy nopeasti ylivoimaisen edulliseksi.

Antero
 
Mielestäni nämä perävaunubussikombinaatiot ovat hyvä idea, ajettaisiin ruuhka-aikana yhdistelmällä ja hiljaisempana aikana nupilla. Haitaribusseissa perävaunu taas on väkisin koko päivän mukana. Tosin Tallinnassa perävaunubussit ( viroksi haagisbuss) on koko päivän ajossa. Letkubussi muuten on viroksi lõõtsabuss. Siitä 20 metrisen MAN tai MB auton neljännen akselin tarvetta kummaksun, ainakin Ruotsissa liikkuu 3 akselisia 20 metriä pitkiä Volvoja.
 
Perävaunubusseista ja Anteron kommentista:

Antero Alku sanoi:
Jos bussin koon kasvattaminen olisi oikeasti järkevää Tallinnan tai Mersun tapaan, käytäntö olisi levinnyt jo laajasti. Nivelbussi on jo vanha keksintö, mutta edelleen hallitseva bussityyppi on 2-akselinen bussi.

Palauttaisin kuitenkin mieleen pari tosiasiaa:
- Perävaunubussit on korvattu nivelbusseilla samoista syistä kuin raitiovaunujen perävaunut ja erilliset metrovaunut on korvattu nivelvaunuilla. Rahastus, matkustajien jakautuminen ja sosiaalinen kontrolli toimivat paremmin, kun vaunu on yhtenäinen tila. Siis: Nykyajan perävaunubussi tai tuplabussi on nivelbussi.
- Nivelbussit ovat monessa kaupungissa (esim. Tukholmassa ja monissa Saksan kaupungeissa) hallitseva osa kalustosta juuri siksi, että suurempi kalusto on aina taloudellisempi ratkaisu jos matkustajakysyntä vain riittää. Nivelbusseilla on kuitenkin kapasiteettimielessä oma 120 matkustajan "nurkkauksensa". Ratikka kannattaa yleensä tehdä suuremmaksi kuin 120 matkustajaa.
 
Vs: Nivelbusseista ja Westendin linjasta

Torstaina viime viikolla oli Rovaniemellä linja-autoasemalle kääntymässä Mercedeksen väreissä ja tunnuksissa oleva neliakselinen nivellinja-auto. Pikaisesti yksityisauton pikatietä kiitäneestä ikkunasta vilkaistuna perävaunun molemmissa akseleissa oli Mercedeksen napavaihteen näköinen vanteen keskiö, joten olisiko ollut peräti telivetoinen perävaunu kuten puunsiirtotraktoreissa on ollut kauan. "Normaaleja" Citaro-nivelautoja oli useampia kappaleita ja kaikki olivat ilmeisesti talvitesteissä jossain pohjoisempana kuin Rovaniemellä. Majapaikaksi oli valittu Pohjanhovi.

Ratkaisu ilmaantunee myyntitiskille tai hylättyjen ideoiden patenttikoriin lähiaikoina.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Nivelbusseista ja Westendin linjasta

Mersun sivuilla on tarkempaa tietoa näistä busseista.

Tuo Capacity on ihan hienon näköinen peli. Eri asia on kylläkin, että pystyykö sillä Helsingin Keskustan mutkaisilla ja kaipeilla kaduilla ajamaan sulavasti. Pidemmillä moottoritie seutulinjoilla nuo voisivat olla ihan hyvin toimiviakin..
 
Vs: Nivelbusseista ja Westendin linjasta

Mersun sivuilla on tarkempaa tietoa näistä busseista.

Kapasiteettilukuihin kannattaa jälleen suhtautua muista jättibusseista tutulla varauksella. 19,54 metriä ja 193 matkustajaa toiminee kehitysmaissa. Varsinkin, jos osa matkustajista kulkee katolla ;)

Meillä 20 metrin nivelratikan rekisteröity kapasiteetti on muistaakseni 139 ja muulloin kuin äärimmäisessä ruuhkassa matkustajia katsotaan mahtuvan 121.

Jos ei halua verrata ratikkaan, niin 12 metrin bussiin pitäisi vastaavalla kapasiteetilla mahtua 118 matkustajaa. Ehkä muutaman voi vähentää ohjaamon suuremman suhteellisen osuuden takia, mutta silti nuo luvut ovat taas ihan omasta maailmastaan.
 
Takaisin
Ylös