Hybridibussit

Tämän Volvo 7700 -hybridin rinnalle kaipaisi myös ehkä paremmin meidän liikennekenttiin kelpaavaa 8700LE hybridiproton. silloin vertailu olemassaolevaan kalustoon voisi olla mielekkäämpää ja käyttöalueet suuremmat kuin keskustalinjoilla.
 
Ei hybrideitä kannata viedä laajalle alueelle. Konkkapatterin painosta saa hyödyt irti vain toistuvassa (moottori)jarruttelussa.
 
Ei hybrideitä kannata viedä laajalle alueelle. Konkkapatterin painosta saa hyödyt irti vain toistuvassa (moottori)jarruttelussa.
Ilmaisin itseäni jälleen epäselvästi, mutta yritän tässä vähän selittää tarkemmin ajatustani.

7700 on meidän olosuhteissa keskustabussi, jolle hyviä sijoituksia olisivat mm liityntälinjat tai pienet kaupungit. Oli sitten maakaasu, diesel tai vaikkapa hybridi kyseessä. Tässä autossa on myös täysmatalan auton huonot puolet, jotka voivat vaikuttaa kokeilun onnistumiseen - jos vastaavilla dieselbusseillakin on ollut jos jonkinlaisia ongelmia, en jaksa hybridien selviytyvän juurikaan moitteettomammin. Ja jos saatavilla on vain yhden tyyppinen hybridiajoneuvo, voidaan tulla siihen lopputulokseen, että hybridi on huono, vaikka kyse on vain auton rakenteesta.

8700LE oli vuonna 2008 ostetuin bussimalli Suomessa. Kaksiakseliseen B7RLE -malliin (josta nyt toivoisin nähtävän hybridiversion), luottivat mm Concordia Bus Finland, Helsingin Bussiliikenne, Väinö Paunu, Tammelundin Liikenne ja Pohjolan Liikenne.

Näillä(kin) liikennöitsijöillä on hyvin tärkeää, että auto on tarkoituksenmukainen omaan liikennekenttään ja mahdollista kierrätystä linjalta toiselle voidaan suorittaa.

Ei seutuliikennelinjoillakaan bussimatka aina kovin joutuisaa ole - kun busseille on käytännössä ainoa etuisuus 12km mittaisella Tampere-Pirkkala reitillä yksi torso bussikaista, niin ensimmäinen 5 km matkasta on jatkuvaa pysähtelyä niin liikennevaloihin, pysäkeille ja nykivästi kulkevan autoletkan perään.

Haluan korostaa erityisesti sitä seikkaa, että bussin tulisi olla todellinen monikäyttömalli, jotta sille olisi suosiota Suomessa. Jos tuotekehitystä ei tapahdu, niin hybridit jäävät hankkimatta. Vaikka hybridin edut vähenisivät matkan pidetessä ja tullessa sujuvammaksi, niin miksei hybridiä moisessa liikenteessä voisi silti käyttää? No ehkä silloin ei, jos tavalliseen EEV-dieseliin nähden polttoainekulutus olisi huomattavasti suurempi.
 
Jos kaluston kaikkeensopivuus on hyvin tärkeää, kyseenalaistan hybridien mielekkyyden ylipäätään. Katso ensin Kabus-hybridin infot. Rinnakkaishybridi, joka tutkittiin paremmaksi tekniseksi ratkaisuksi pienkaupunkiin (siis lue: ajoa osaksi nykivillä kaduilla, osaksi nopeilla (katu)väylillä). Hyödyt kuitenkin saadaan irti vain nykivässä liikenteessä:

Kabus sanoi:
Maantieajossa hybriditekniikka ei juuri säästä polttoainetta, koska jarrutuksia on paljon vähemmän, eikä jarrutusenergiaa näin ollen saada otettua talteen.

Jos siis kalustoa lähdetään kierrättämään mielivaltaisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, merkittäviä määriä moottoritie- ja maantieajoa tulee pakosti: pitkiä lähiölinjoja on kymmenkunta, jopa kymmeniä pääväylää kohti. Katulinjoja niihin verrattuna on pienempi osuus. Polttoainehyödyt, jotka ovat Kabusin siteeraaman hankkeen mukaan luokkaa 20-30% (rinnakkaishybridillä, joka siis on tehokkaampi seka-ajossa), kutistuvat siis varmasti johtuen nimenomaan tasaisen ajon määrästä.

Mutu-varoitus! Motivaatio investoida kalliimpaan, mutta muuten samanlaiseen hybridiin ei tälläisessä käytössä varmasti ole suuri. Ehkä muutaman viherpisteen toivossa.

Suoraan en voi siteerata lukuja, mutta hybriditekniikka, etenkin yllämainittu rinnakkaishybridi, on painavampaa kuin suora diesel. Jos kondensaattoripattereita ei hyödynnetä, ne ovat kuollutta painoa joka tulee polttoaineenkulutuksessa vastaan. Lisäksi monimutkainen (kaksilähteinen, polttomoottorille ja sähkömoottorille) vaihteisto tuo lisäpainoa, joka samoin on osittain kuollutta painoa jos sähkömoottori ei ole käynnissä. Lisääntynyt paino siis heikentää hybridin lähtökohtia, mikäli tekniikka ei ole käytössä: jarrutuksia tapahtuu harvoin.

Hybridit toisaalta ovat hyvinkin mielekkäitä, kun niitä käytetään lähes yksinomaan kaupunkilinjoissa ja kaupunkimaisissa linjoissa. Niissä hyödyt tulevat esille voimakkaasti.
 
Jos siis kalustoa lähdetään kierrättämään mielivaltaisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, merkittäviä määriä moottoritie- ja maantieajoa tulee pakosti: pitkiä lähiölinjoja on kymmenkunta, jopa kymmeniä pääväylää kohti. Katulinjoja niihin verrattuna on pienempi osuus. Polttoainehyödyt, jotka ovat Kabusin siteeraaman hankkeen mukaan luokkaa 20-30% (rinnakkaishybridillä, joka siis on tehokkaampi seka-ajossa), kutistuvat siis varmasti johtuen nimenomaan tasaisen ajon määrästä.

Tuskinpa noita hybridibusseja ollaan ensimmäisenä sijoittamassa pitkille moottori-/maantielinjoille 150, 165, 345, 731, 738 tai 742. Länsiväylän pitkät motarilinjat sitä paitsi korvattaneen lähivuosina lyhyemmillä liityntälinjoilla. Helsingin sisäisistä linjoista oikeastaan vain 77:lla moottoritieosuus on noin puolet koko linjapituudesta, useimmilla muilla esikaupunkilinjoillakin moottoritietä tai vastaavaa "maantieosuutta" on vain pieni pätkä, esimerkiksi yksi liittymäväli. Muuten jarrutuksia ja kiihdytyksiä tulee vastaan vähän väliä. Oikeastaan useimmilla Espoon ja Vantaan linjoillakin tilanne on aika sama, mitä nyt seutulinjoilla maantieosuutta saattaa olla muutama liittymäväli.
 
Helsinki 18.3.

Volvo 7700 hybridi on saapunut Suomeen. Ruotsalainen rekisterinumero on BON440.

Miten vaunua tullaan koeajamaan? Tekniset koeajot ovat lähinnä triviaa, mutta kuinka on linjaliikenteen laita? Kuka liikennöi, millä linjalla, millä linjoilla?
 
Tämän päivän Hesarista hybridibussista :
http://www.luukas.org/kari/kuvia/www/hs210309hyb_bus.pdf

Toivon etteivät olisi samanlaisia "romuja" joita silloiseen HKL-Bussiliikenteeseen päättäjät suuressa viisaudessaan hankkivat näitä numeron 200 sarjalaisia kaasu-seflejä. Tietoteknikkaa liikaa, joka ei sitten loppu peleissä toiminukkaan. No toki takana oli osittain autojen valmistajankin ongelmat (muistaakseni suomessa ei ollut riittävää tietämystä kaasuista).

Mutta toivottavasti tässä tapauksessa otetaan myös loppukäyttäjän (kuljettajan/matkustajan) paras huomioon.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Helsingin liikenteeseen on tulossa testiajoon vuodeksi hybridibussit myöskin ainakin Scanialta, Mercedekseltä ja MAN:lta, jonka auto oli PL:llä Ilmalassa to 19.03. esitteillä. Autot vuokraa HKL ja ne tullaan ripottelemaan eri liikennöitsijöille, jotta nähdään miten ne toimivat eri linjoilla ja ennen kaikkea, miten hybriditekniikka toimii Suomen oloissa.
 
Vs: Turun liikennelaitoksesta tulossa osakeyhtiö

Mielenkiintoista on, että kehitystä ei kovin seurata ja teliautoja on kaavailtu ostettavaksi myös 2010 ja 2011. Hybridit ovat ensi vuonna tätä päivää.
Luotettavaa ja toimintavarmaa hybridibussiä ei taida pohjoismaisilla markkinoilla olla vielä, jos koko Euroopassakaan. Kaikki ovat vielä proto-asteella, eikä ole järkeä sijoittaa vielä rahojaan tuollaiseen. Tämä kiinalaisvalmisteinen Sun Long-hybridibussi, jota allekirjoittaneella on tilaisuus kokeilla, oli myös tehtaansa ainoa koekappale.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Turun liikennelaitoksesta tulossa osakeyhtiö

Kiinassa on hybridibussin valmistajia joilla on kokemusta hybridin valmistuksesta sarjatuotantona jo 3 vuotta, kuten Yutong ja pari muuta. Yutong toimitti hybrideja ison kasan Beijingin Olympialaisiin.
 
Vs: Turun liikennelaitoksesta tulossa osakeyhtiö

Kiinassa on hybridibussin valmistajia joilla on kokemusta hybridin valmistuksesta sarjatuotantona jo 3 vuotta, kuten Yutong ja pari muuta. Yutong toimitti hybrideja ison kasan Beijingin Olympialaisiin.
Kelpaisikohan Turun Kaupunkiliikenne Oy kiinalaisvalmisteiset hybridibussit? Onko tietoa, miten ovat Pekingissä toimineet?

Vielä yksi asia: noissa kiinalaisvalmisteisissa on dieselmoottorina lähinnä Euro3-päästöisiä kiinalaiskoneita tai sitten on valittavana jenkkiläinen Cummins ISLe290 30. EEV-tasoisia koneita noissa ei vielä ole, joten tässä tapauksessa sähkömoottori auttaa vain alentamaan polttoaineen kulutusta (Sun Longin edustajien mukaan noin 30%).
 
Vs: Turun liikennelaitoksesta tulossa osakeyhtiö

Kelpaisikohan Turun Kaupunkiliikenne Oy kiinalaisvalmisteiset hybridibussit? Onko tietoa, miten ovat Pekingissä toimineet?

Vielä yksi asia: noissa kiinalaisvalmisteisissa on dieselmoottorina lähinnä Euro3-päästöisiä kiinalaiskoneita tai sitten on valittavana jenkkiläinen Cummins ISLe290 30. EEV-tasoisia koneita noissa ei vielä ole, joten tässä tapauksessa sähkömoottori auttaa vain alentamaan polttoaineen kulutusta (Sun Longin edustajien mukaan noin 30%).

Sama 30% kulutussäästö on kaikissa hybrideissä. Hybridibussi ei vähennä kuluissa käytännössä yhtään, sillä akut joudutaan vaihtamaan 3 vuoden välein. Akut maksavatkin sitten niin paljon että siinä meni se polttoaineessa säästetty raha ja ehkä vähän enemmänkin. Varsinainen idea onkin päästöjen radikaali vähentyminen.
 
Vs: Turun liikennelaitoksesta tulossa osakeyhtiö

Kiinassa on saatavilla muitakin EURO5 ja jopa EEV koneita kuin edellä mainittu Cummins. Esim Iveco ja DAF.
 
Takaisin
Ylös