Hybridibussit

Tosiaan tuo kulutus johtuu niin paljon ajotavasta. Ja en tiedä onko hybridistä niin suurta etua. Mun mielestä hybridi pitäisi testata samalla kuskilla ja erilaisilla linjoilla. Itse mitä hiukan ajanut niin olen ajanut taajamaa lyhyellä Volvo B12M 6x2 9700:lla noin 26L/100km. Ja kyllä tunnen yhden kuljettajan joka ajanut jotain espoon linjaa n. 23L/100km 8700 pätkällä ja hallisivua K280/Scala - telillä 19L/100km.
 
Tuo vanha 24 ei ollut mielestäni hybridille paras linja, eikä muutenkaan aivan keskustassa pyöriminen; ei ehdi ladata akkuja. Esim. H43 oli parempi linja, hiukan pidemmät pysäkin välit, latasi akut hyvin ja sammui lähes joka pysäkillä :D Ja moottoritiellä ehtisi ladata kyllä akut täyteen mutta lopullinen hyöty ei ehkä sitä mitä haetaan, liikkeellelähdöissähän se säästö hybridillä tulee kun sähköllä liikutaan.
Yleinen hybridin ideahan on saada liike-energia jarrutuksesta talteen ja käyttää se sitten seuraavassa kiihdytyksessä. Pidän kokemuksiasi mielenkiintoisina, jos ne osoittavat, ettei hybridi olekaan parhaimmillaan keskustaliikenteessä, kuten luulisi. Tämä voinee johtua joko hybridin toteutuksesta tai sitten liikenteen luonteesta.

Mutta miten toimi tuo hybridi, josta kokemuksesi ovat? Kun kirjoitat, ettei ehtinyt ladata akkuja pysäkkivälillä, se viittaa siihen, että sähköä ei tuotetakaan jarrutuksesta vaan dieselmoottorilla sen rinnalla, että dieselmoottori vie autoa eteenpäin. Jos hybridi tehdään näin, sen hyöty on lähinnä siinä, että dieselmoottoria ei tarvitse mitoittaa kiihdytyksen mukaan. Siten dieselmoottori voi olla pienempi ja se toimii tasaisessa ajossa paremmalla hyötysuhteella kuin iso moottori. Tasaisen ajon aikana kerätään sähköä, jolla sitten liikkeellelähdössä korvataan dieselmoottorista puuttuva teho.

Mistään hybridistä ei ole hyötyä linjoilla, joissa on vähän pysähdyksiä kuten linjat, joilla on pitkä moottoritieosuus. Hybridin energialähdehän on aina dieselmoottori, ja tasaisesti käyvän moottorin energiataloudelle ei ole mitään tehtävissä hybridiratkaisuilla.

Antero
 
Eikös helbin volvo-hybridit lataa akkuja aina auton rullatessa. Jarrupoljinta pitää painaa vain sen verran että mittaristoon tulee latauksesta ilmoittava merkkivalo. ? Tällöinhän jos ajaa esim. talvella vanhaa h24:ää, jossa ei liiku paljoa ihmisiä ja reitti on muutenkin lyhyt ja hidas, ei rullausta paljon synny. Tästä syystä siis esim h42/43 on varmasti parempia tähän tarkoitukseen.
 
Moottoritekniikasta mitään tietämättömänä mulla on ollut autokoulusta asti käsitys, että moottorin sammuttaminen ja uudelleen käynnistely olisi löpöä vievää ja moottoria kuluttavaa puuhaa. Ilmeisesti sammuttelun hyödyt ylittävät haitat tässä tapauksessa.

Mutta miten toimi tuo hybridi, josta kokemuksesi ovat? Kun kirjoitat, ettei ehtinyt ladata akkuja pysäkkivälillä, se viittaa siihen, että sähköä ei tuotetakaan jarrutuksesta vaan dieselmoottorilla sen rinnalla, että dieselmoottori vie autoa eteenpäin. Jos hybridi tehdään näin, sen hyöty on lähinnä siinä, että dieselmoottoria ei tarvitse mitoittaa kiihdytyksen mukaan. Siten dieselmoottori voi olla pienempi ja se toimii tasaisessa ajossa paremmalla hyötysuhteella kuin iso moottori. Tasaisen ajon aikana kerätään sähköä, jolla sitten liikkeellelähdössä korvataan dieselmoottorista puuttuva teho.
Dieselvetureitahan on ollut pitkään dieselsähköisinä, ainakin Dr13:sta alkaen ja edelleenkin Dr16-sarja. Ovatko siis myös hybridibussit tai ainakin jotkut niistä dieselsähköisellä voimansiirrolla toimivia?
 
Göteborgissa tuli kokeiltua vastaavaa Volvo-hybridiä linjalla 60, jnka on luonteltaan keskustan läpi ajava lyhyehkö heiluri. Sen molemmat päätepysäkit ovat kukkuloiden laella, jonne mennään hyvin mäkisiä kaupunkikatuja pitkin. "Ylös mentäessä" mentiin pelkän lähes dieselmoottorin voimin, eikä se sammunut kertaakaan, kun taas alas tultaessa dieselmoottori sammui joka oysähdyksessä ja pitkiä matkoja tultiin pelkän sähkömoottorin voimin.
 
Ovatko siis myös hybridibussit tai ainakin jotkut niistä dieselsähköisellä voimansiirrolla toimivia?
Sarjahybridithän (bussit) muistuttavat huomattavan paljon dieselsähköistä kiskokalustoa. Sähkömoottori saa virtansa dieselgeneraattorista. Rinnakkaishybridit, jollaisia edellä puhutut Volvotkin ovat, ovat aika lailla mutkikkaampia. Niissä etenkin isommilla nopeuksilla veto muistuttaa jopa keppivaihteista ajoneuvoa mekaanisine voimansiirtoineen. Tosin rinnakkishybridejä on monenlaisia, joissakin on hydraulismekaaninen vaihteisto (Volvossahan on i-shift -robottivaihteisto).
 
Mutta miten toimi tuo hybridi, josta kokemuksesi ovat?
Helbin rinnakkaishybridit lataavat akkuja tehokkaimmin pitkissä hidastinjarrutuksissa. Jonkin verran akut latautuvat myös tyhjäkäynnillä ja tasaisella nopeudella ajettaessakin silloin kun sähkömoottori ei avusta dieselmoottoria. Kantakaupungissa pienillä nopeuksilla tuo lataus ei kuitenkaan riitä koska jarrutukset suht lyhyitä ja liikkeellelähtö tyhjentää akkuja tehokkaasti, myös sen jälkeen kun dieselmoottori on käynnistynyt.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Helbin rinnakkaishybridit lataavat akkuja tehokkaimmin pitkissä hidastinjarrutuksissa. Jonkin verran akut latautuvat myös tyhjäkäynnillä ja tasaisella nopeudella ajettaessakin silloin kun sähkömoottori ei avusta dieselmoottoria. Kantakaupungissa pienillä nopeuksilla tuo lataus ei kuitenkaan riitä koska jarrutukset suht lyhyitä ja liikkeellelähtö tyhjentää akkuja tehokkaasti, myös sen jälkeen kun dieselmoottori on käynnistynyt.
Onko rakenne siis siten, että sähkömoottori/generaattori pyörii jatkuvasti moottorin yhteydessä ja se toimii jarruttaessa generaattorina vain moottorijarrutuksessa? Ja kummalla puolella vaihdelaatikkoa moottori/generaattori on, vetoakselin vai kampiakselin puolella?

Jos halutaan tehokas jarrutusenergian talteenotto, moottori/generaattorin tulee olla vetoakselin yhteydessä ja rakenteeltaan tietenkin sellainen, että se toimii tehokkaasti generattorina mahdollisimman alhaiseen nopeuteen. Lopullinen pysähtyminen on aina tehtävä mekaanisella jarrulla, kuten sähkökäyttöisessä kiskokalustossakin. Jarrutusenergian saaminen talteen edellyttää käytännössä myös kondensaattoreita, sillä hybridien akkujen kapasiteetti on usein niin pieni, etteivät ne kykene ottamaan vastaan jarrutuksesta syntyvää suurta latausvirtaa. Akuille kun on tyypillistä, että latausvirta voi olla noin kolmannes purkuvirrasta, mutta tehokkaassa jarrutusenergian hyödyntämisessä suhteen pitäisi olla suunnilleen yksi.

Antero
 
Asuvat kaksikielisessä kaupungissa eivätkä ymmärrä toisesta kielestä mitään… :icon_frown:

Tämä on jo vähän vanha viesti ja off-topic-aihe, mutta pakko silti kommentoida: Suomen kaksikielisten periaatteiden ideahan nimenomaan on, että jokaisella tulee olla oikeus omaan äidinkieleensä. Samalla tavoin kuin siis ruotsia äidinkielenään puhuvilla on oikeus tulla toimeen pelkällä ruotsilla, myös suomenkielisillä on sama oikeus suomeen. Siis ellet työllisty johonkin virkaan, jossa toimit näiden kansalaisten palvelijana.
 
Tämä on jo vähän vanha viesti ja off-topic-aihe, mutta pakko silti kommentoida: Suomen kaksikielisten periaatteiden ideahan nimenomaan on, että jokaisella tulee olla oikeus omaan äidinkieleensä. Samalla tavoin kuin siis ruotsia äidinkielenään puhuvilla on oikeus tulla toimeen pelkällä ruotsilla, myös suomenkielisillä on sama oikeus suomeen. Siis ellet työllisty johonkin virkaan, jossa toimit näiden kansalaisten palvelijana.
Olet oikeassa, mutta kaksikielisellä seudulla ainakin välittömässä asiakasrajapinnassa olevalta luulisi voivan edellyttää edes auttavaa, passiivista toisen kielen ymmärtämistä. Asiahan ei sinänsä minulle kuulu, eikä tähän ketjuun sen enempää…
 
Lappeenrannassa rakennetaan kolmen oppilaitoksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan ammattiopiston, voimin uudenlaista hybridibussin prototyypiä, nimeltään CAMBUS. Bussissa on nykyisiä kaupallisia hybridibusseja energiatehokkaampi hybridijärjestelmä, pienempi polttomoottori ja tehokkaampi akkukapasiteetti.

LUT:n uutinen

Arktiset Bussit -foorumin mukaan pohjana toimii Savonlinjojen Volvo B10BLE Säffle System 2000, numeroltaan 123.
 
Volvo aloittaa Göteborgissa koeliikenteen kolmella plug-in hybridillä, joissa akkuja ladataan jarrutusenergian lisäksi kattovirroittimella. 6 - 10 min lataus virroittimen kautta päättärillä mahdollistaa n. 7 km ajon pelkällä sähkömoottorilla.

Volvon lehdistötiedote
 
Jos noi kulutuslukemat ovat h24:lta tai h42:lta, on Volvo-hybridin keskikulutus selvästi normi-EEV-dieselbussia alhaisempaa.
Hybridin kulutus nyt asettunut 28-31 litraan/100km. välille, kuljettajasta riippuen. Ja Scala(helb1204) vei tänäänkin H42:lla sen 38 litraa/100km, reilu 3 kierrosta... :)
 
Lappeenrannassa rakennetaan kolmen oppilaitoksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan ammattiopiston, voimin uudenlaista hybridibussin prototyypiä, nimeltään CAMBUS. Bussissa on nykyisiä kaupallisia hybridibusseja energiatehokkaampi hybridijärjestelmä, pienempi polttomoottori ja tehokkaampi akkukapasiteetti.

LUT:n uutinen

Arktiset Bussit -foorumin mukaan pohjana toimii Savonlinjojen Volvo B10BLE Säffle System 2000, numeroltaan 123.

Tämä otetaan ajoon Lappeenrannan paikallisliikenteeseen syksyllä. Ylen uutinen
 
Takaisin
Ylös