Mikähän tekee Edinburghin niin erilaiseksi kuin Essenin, että siellä tätä touhua jatketaan?
Iso-Britanniassa joukkoliikenteen operointi on Lontoon ulkopuolella täysin vapaata. Ostovuorojen lisäksi kaupungit voivat kuitenkin tehdä "yhteistyötä" operaattoreiden kanssa esimerkiksi urabussien muodossa. Käytännössä kaupunki voi luvata rakentaa uran ja operaattorit vastaavasti lupaavat uusia busseja.
Lisäksi sekä keskushallitus että Skotlannin uusi paikallisparlamentti ovat suhtautuneet negatiivisesti raitiotiehankkeisiin ja kannustaneet näitä nimellisesti edullisempia ratkaisuja.
Hirvittää myös hinta. 1,5 km on maksanut n. 10 M€/km. Suomessa tällä hinnalla on rakennettu 1,8 km suurnoepusrataa (Lahden oikorataa). Raitiotietä tekee puolet halvemmalla kuin urabussin rataa.
Vertaat nyt perusteettomasti kahta aivan erilaisen kustannustason maata. Iso-Britanniassa hankkeiden hinnasta huomattava osuus on maan lunastusta ja kadunalaisen infrastruktuurin uusimista. Varsinkin, kun kalusto on tapana laskea investointihintaan mukaan.
Pikaraitiotiet ne vasta paljon saarivaltakunnassa maksavatkin.
Edinburghin pikaraitiotien vaiheen 1a kustannusennuste on tällä hetkellä 500 miljoonaa puntaa eli noin 750 miljoonaa euroa. Vaiheen 1a pituus on 16 km eli hintaa tulee lähes 47 miljoonaa euroa kilometrille. Näin laskien raitiotietä tekee lähes viisi kertaa niin kallilla kuin urabussin rataa.
Tietysti näin laskeminen on typerää. Ratikan hintaa tässä tapauksessa kasvattavat suuret kunnallistekniset työt keskustassa, maan lunastus, mukaan laskettu mittava kalusto, varikot ja huomattava lakisääteinen varaus kustannusylityksille.
Lopuksi voidaan myös onneksi todeta, että Edinburghin pikaratikan työt jatkuvat tänään (9.7.2007) putkisiirroilla. Vaalit äskettäin voittanut skottien kansallispuolue SNP jäädytti työt vähäksi aikaa, mutta taipui lopulta jatkamiseen.
