Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/29

Viestiketju: Kuljettajien työergonomia

  1. #1
    Aleksi.K avatar
    Liittynyt
    27.04.2006
    Sijainti
    Leppävaara
    Viestejä
    2697

    oletus Vs: Terminologiaa: bussin ajaminen

    Eikös nykyisin jo kiinnitetetä kuljettajan työtiloihin aika hyvin huomiota? Olen seurannut kuljettajien toimintaa, ja huomannut, että esimerkiksi Kabus-malleissa työergonomia ei ole mitenkään kummoinen. Kun taas esimerkiksi uusissa Volvo 9700:sissa tuntuu että kuljettaja suorastaan tuntuu nauttivan ajamisesta. Tai niin helpolta se näyttää. Onkohan jotain tiettyjä malleja ammattilaiset jotka ovat hyviä tai taikka huonoja työtilaergonomialtaan? Mielestäni tärkeä aihe, sillä täytyyhän linja-autonkuljettajankin viihtyä työssään, ja työtilat ovat mielestäni olennainen osa tätä.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 29.06.2007 kello 08:49. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
    Tyhmä ei se joka myy, vaan se joka ostaa.

  2. #2
    tkp
    tkp ei ole kirjautuneena
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Nokia
    Viestejä
    886

    oletus Vs: Terminologiaa: bussin ajaminen

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Aleksi.K Näytä viesti
    Eikös nykyisin jo kiinnitetetä kuljettajan työtiloihin aika hyvin huomiota? Olen seurannut kuljettajien toimintaa, ja huomannut, että esimerkiksi Kabus-malleissa työergonomia ei ole mitenkään kummoinen. Kun taas esimerkiksi uusissa Volvo 9700:sissa tuntuu että kuljettaja suorastaan tuntuu nauttivan ajamisesta.

    Lieneekö tähän syynä se että Volvo, ja muutkin "yleisillä" markkinoilla olevat valmistajat kilpailevat asiakkaista, ja heille myös kuljettajilta tuleva palaute on tärkeää. Kabusin ei tarvitse kilpailla kenenkään kanssa vaan voidaan tehdä täysin sellainen auto kun autotehtaan omistaja haluaa...

  3. #3
    dima avatar
    Liittynyt
    04.11.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    79

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Omana mielipiteenä on: Keski-Euroopassa tehdyissä koreissa kuljettajan paikka on suunniteltu kai lähinnä kääpiöille. Niihin on aika vaikea mennä kuskin paikalle, kun niissä ei ole esim kääntyvää penkkiä. Vielä kun laitetaan rahastuskone kulkuväylälle, niin vaikeaa on.

    Suomessa tehdyissä koreissa ei ole tuon asian suhteen mitään ongelmia.

  4. #4
    J_J
    J_J ei ole kirjautuneena
    Tunnistettu jäsen J_J avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    708

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut dima Näytä viesti
    Omana mielipiteenä on: Keski-Euroopassa tehdyissä koreissa kuljettajan paikka on suunniteltu kai lähinnä kääpiöille. Niihin on aika vaikea mennä kuskin paikalle, kun niissä ei ole esim kääntyvää penkkiä. Vielä kun laitetaan rahastuskone kulkuväylälle, niin vaikeaa on.

    Suomessa tehdyissä koreissa ei ole tuon asian suhteen mitään ongelmia.
    Kyllä suomalainenkin koritehdas tekee tilaajan niin halutessa "helvetin ahtaan" ohjaamon. Tästä on kyllä esimerkkejä ja kokemuksia olemassa. Niin Lahti kuin Carrus (nyk. Volvo Bus Finland) on ainakin tähän asti rakentanut autoja aika pitkälti tilaajan toiveisiin pohjautuen. Mikäli siis tilaaja tahtoo kuljettajalle minimitilat, käyttää koritehdas tämän "ylimääräisen" tilan matkustamon hyväksi. Kuitenkin saman korimallin yksilö eri tilaajan toiveiden mukaan tehtynä voi olla hyvinkin tilava isollekin kuljettajalle.

    Ns. eurovalmistajat taasen tekevät lähinnä standardibusseja sarjatuotantona, jolloin yksittäisen tilaajan toiveiden mukaiset pienet tai suuret muutokset ovat joko mahdottomia, tai huomattavan kalliita toteuttaa. Kummassakin toimintatavassa on puolensa, Keski-Euroopassa tunnutaan arvostavan enimmäkseen näitä standardibusseja.

    Ps. Olisi mukava tietää, miten arvokkaaksi vaikkapa tuollainen täysin tilaajan toiveiden mukaan räätälöity Mercedes-Benz tai Setra -merkkinen turistibussi mahtaisi tulla. Suomessakaan kun koritehtaat eivät hyvää hyvyyttään tee muutoksia perusrakenteisiin, ja silti usein nämä keski-eurooppalaiset niin kutsutut laatumerkit ovat suursarjatuotannosta huolimatta arvokkaampia hankkia, kuin kotimaassamme koritetut autot.
    Elämä on, mikset sinäkin?

  5. #5
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Muuan unkarilainen koritehdas on perinteisesti ollut aivan omaa luokkaansa ergonomiassa tai siis sen puutteessa. Täydellisen käsittämättömiä ratkaisuja mallista riippumatta. Jokohan toiminta loppui lopullisesti, ettei enää tarvitse pelätä uusien kammotuksien tuloa Suomeen?
    Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.

  6. #6
    J_J
    J_J ei ole kirjautuneena
    Tunnistettu jäsen J_J avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    708

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Muuan unkarilainen koritehdas on perinteisesti ollut aivan omaa luokkaansa ergonomiassa tai siis sen puutteessa. Täydellisen käsittämättömiä ratkaisuja mallista riippumatta. Jokohan toiminta loppui lopullisesti, ettei enää tarvitse pelätä uusien kammotuksien tuloa Suomeen?
    Jaa-a, eipä ole (onneksi) omakohtaista kokemusta tämän erään koritehtaan tuotteiden parissa työskentelystä...

    Ergonomiaan liittyen, voi vain hämmästellä sitä käytännönläheistä työskentelyergonomiaa, mikä esiintyy vaikkapa K202 Wiimoissa. Kaikki tarvittavat kytkimet ja katkaisijat löytyy kurkottelematta, pimeässä ja jopa katsetta kääntämättä. Yksinkertaisesti sanoen todella toimiva ja käteen sopiva kokonaisuus. Samaa ei voi sanoa nykybussien, esim. Scalan ohjaamosta. Saman muotoisia nappuloita kymmenittäin, joten sormituntumalla niiden löytäminen on haave vain. Myönnettävä toki on, että erilaisten toimintojen ja niiden hallintaan tarvittavien kytkimien määrä on moninkertaistunut parissakymmenessä vuodessa.
    Elämä on, mikset sinäkin?

  7. #7
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Joo... Volvon vuonna 1986 lanseeraama klassinen kojelauta + säädettävä ratti + K202 on kyllä omasta mielestäni paras työpaikka kaupunkibussin kuljettajalle. Samat vempeleet yhdistettynä Carrus City-koriin pääsee ihan samaan tasoon. Täytyyhän toki ison raskaan kaluston valmistajan uudistaa mallejaan, mutta sen verran kauas meni mukavuudeltaan ja toimivuudeltaan Volvon nykyinen hallintalaitteisto tuosta vanhemmasta, että ihmettelen välillä, miksi hyvästä (ja suorastaan parhaasta) kokonaisuudesta piti luopua. No, uusimmissa 8700 Volvoissa (esim. Jokeri-Volvot) on jo ihan siedettävää tasoa. Ja huomasi muuten jo vuonna 1988, että Wiima K202-kori oli nimenomaan Volvon B10M-alustalle räätälöity bussikori, sillä Scanian N112-alusta (HKL-Bl 8814-8838) samalle korille oli jotenkin "tehdyn oloinen". Kuljettaja esimerkiksi istui niin alhaalla, että pienikokoinen kuljettaja herätti suorastaan hieman "koomisia tunteita" istuessaan sellaisen ohjaamossa .

    Lahden Autokori herätti aluksi ihastusta, kun L402-koreja alkoi tulemaan Scania N94 ja L94-alustoilla HKL-Bussiliikenteelle vuonna 2000. Mutta ihan niin kuin nimim. J_J:kin totesi, niin kojelaudan ergonoimia oli kaukana Wiiman ja Carruksen tuotteista; nappuloita on lahtelaisissa on huima määrä samanlaisia, niin että kun symboolit niistä vähitellen kuluvat pois, onkin aika etsiminen, mitä mistäkin tapahtuu. Sama sekava linja jatkuu Scalassa.

    Ikaruksen kohdalla ei voi puhua mistään ergonomiasta, vaan kojelauta on kuin puusepän tekemä, johon on lätkitty mittarit ja napit "noin suunnilleen". Saattaapa olla samaan sarjaan kuuluvissa autoissa samoja nappeja eri paikoissa. Puhaltimen yms. pitävät kyllä mahtavaa puhinaa vailla sen kummempaa todellista vaikutusta. Itse ohjaamo tuo mieleeni kanankopin ahtaudessaan. Hitto, että tuollaisia busseja ostettiin aikanaan läjäpäin YTV-aluelle. Kestää pitkään, ennenkuin niistä päästään eroon.

    Mersu O405 onkin sitten jo ihan oma lukunsa ja vaikka joka toiminnolle ko. bussin kojelaudassa on oma nappinsa ja ratti on melkoinen "ruori", on yllättävää, kuinka helposti siihen kuitenkin pääsee sinuiksi. Pidän ko. bussimallia melkoisen onnistuneena ja mukavana työkaluna. Se on ketterä ja helppo hallita ja talviajo-ominaisuudet on ihan huippuluokkaa, enkä ole vielä tavannut sellaista keliä, jossa olisi joutunut pulaan tämän työkalun kanssa. Niiaus ja ovitoiminnot ovat hyvät. Niitähän on ollut paljon seutulinjoillakin (mm. 452 ja 453), mutta parhaimmillaan O405 on keskustalinjoilla, kuten h14/B ja h17 yms. Toimii!

    MaxCi eli Scania CN113CLL (Helb 9502-9522) on sitten ihan oma lukunsa, joka jakaa varmasti mielipiteitä. Mutta omasta mielestäni sen hallintalaitteet ja eteenkin ruotsalaistyyppinen vasemmassa panelissa sijaitseva ovien hallintalaite ("kampi") on mielestäni aivan ykkönen. OmniCityissä on sama ovisysteemi, mutta kojelauta ei ole muuten niin onnistunut. Työpäivä hyvässä kunnossa olevalla ja muutenkin toimivalla MaxCilla on mielestäni yhtä juhlaa vain. Koskelan varikolla alkuvaiheessa olleet autot 9509-9515 olivat juuri tällaisia; muilla varikoilla niiden annettin valitettavasti rapistua nopeasti. Carruksen korittama sarja 9402-9411 ei päässyt lähellekään MaxCien tasoa.

    Onneksi nykybusseista Volvo on edelleen ihan hyvin jäljillä siitä, millainen bussikuljettajan työskentelytila pitäisi olla. Monet muut valmistajat ovat esimerkiksi siirtyneet riippupolkimien käyttöön; ei sellaiset pienet lätkät mielestäni kuulu raskaaseen kalustoon.
    Viimeisin muokkaaja vristo; 04.07.2007 kello 07:36.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  8. #8
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Hieno kirjoitus vristo:lta! Selvästi näkee, että kirjoittaja on itse ajanut monen merkkisellä ja -mallisella bussilla. Vastaavasti joillakin tuntuu olevan ennakkoluuloja tiettyjä automerkkejä kohtaan, vaikkei olisi ikinä istuutunut ratin taakse. (Allekirjoittanut ei voi puolestaan oikein kommentoida minkään bussin ergonomiaa, kun en edes omista D-ajokorttia.)
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  9. #9
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut SD202 Näytä viesti
    Selvästi näkee, että kirjoittaja on itse ajanut monen merkkisellä ja -mallisella bussilla.
    Kiitosta vaan.
    Mietinkin tässä, että millaisilla busseilla sitä on tullut ajettua uran aikana. Tehdääs jonkinlainen lista ja juttua.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo tarinoi
    Alkuperäiset HKL:n (vuodesta 1995 HKL-Bussiliikenne) ja Helbin autot:

    700-sarjan Sisu/Wiima; ainakin autot 702, 705, 707, 732.

    970-980 Sisu/Delta Plan: en tarkkaan muista, mitkä autot, mutta ainakin 973, 987 ja 989

    Volvo B10MA/Wiima K202-nivelet (8500, 8501-8515, 8601-8610, 8701-8714, 8801-8813, 8901-8912, 9001-9005 ja 9101-9110); kaikki yksilöt, mutta eniten pidin tietysti autosta 8500, joka oli hetken aikaa vuonna 1993 "nimikkonani" linjalla h59.

    Volvo B10M/Wiima K202, kaksiakseliset (8516-8520, 8611-8620, 8621-8640, 8715-8738, 8839-8860, 8914-8966, 9006-9045, 9111-9136): kaikki yksilöt, enkä voi nimetä erityistä suosikkiani sieltä, mutta 91-sarjan autot olivat hienoja vuonna 1995, kun tulin Varhaan ensi kertaa ja ajoin niillä linjoja h94A ja h97. Ei bussi paljoa parempi voisi olla. Autolla 8617 sain ensikosketukseni linja-ajoon yksin vuonna 1991, kun eräs tälläkin foormuilla vaikuttavan HKL:n Koskelan varikon korjaamon silloinen työnjohtaja antoi sen minulle linjalle. Linja oli h55. Ihan loistavia bussisarjoja kaikki ja todellisia perusbusseja.

    Volvo B10M/ Ajokki City (8521-8531): hieman surullinen sarja, joka lähti nopeasti pois HKL:lta (minäs vuonna poistettiinkaan?), mutta joukossa oli ihan siedettäviä yksiloita, osa oli melkoisia pommeja.

    Scania N112/Wiima K202 (8814-8838), hienoja autoja kaikki. Toki joku muu voi ajatella jotain muuta . Mutta, mä olen Scania-kotelotuupparifani.

    Scania N113CLB-LG / Wiima K202 (9201): kaikki tietää, mikä auto tämä on . Auto, joka muutti historian kulkua HKL:lla ja Helsingin liikenteessa. Toki Tammelundilla oli jo Helsingin ensimmäiset matalalattia-Mersut, mutta tämä oli Helsingin kaupungin ensimmäinen oma (aluksi toki leasing).

    Volvo B10B LE / Carrus City L (9301): myös tämän kaikki tuntenevat. Hyvä auto, mutta kovahko etujousitus.

    Scania N113CLL / Carrus City L (9402-9411), seka MaxCi (9502-9522); kaikki yksilöt. Ihan ok, mutta alkuvuosien matalalattiabussien yleisiä ongelmia mm. jousituksen suhteen.
    MaxCien hankinta oli mielenkiintoinen prosessi. Alunpitäen piti tulla ihan muuta; 10 Volvo B10L/Carrus City U:ta sekä 11 Scania Carrus City L:ia (vai oliko toisinpäin?), mutta Suomi oli juuri liittynyt EU:n jäseneksi (vuonna 1995) ja niinpa julkiset hankkeet, kuten Helsingin kaupungin bussien hankinnat, piti kilpailuttaa. Kovan kädenväännön ja julkisen kohun jälkeen hankinnat kääntyivät edullisimpaan tarjoukseen eli MaxCeihin. Muistan Hesarin silloisen mielipidekeskustelun aiheesta, jossa kättä väänsivät muutamat joukkoliikennelautakunnan jäsenet. Eras kokoomuslainen jäsen oli jopa sitä mieltä, etta HKL-Bussiliikenteen hankkiessa MaxCeja, niitä pitää lähettää korjattavaksi Ruotsiin Katrineholmiin ja että hän halusi tukea suomalaista koriteollisuutta. Toinen, vihreä jäsen, sitten piti noita väitteitä naurettavina ja populistisina. Joku huomautti myös, ettei Suomi (ja siten myös HKL) voi EU:n jäsenenä tukea kotimaista koriteollisuutta, vaan uusien säännösten myötä bussit oli hankittava sieltä, mistä ne tarjouskilpailun mukaan saatiin edullisimmin. Niin sitten tuli MaxCeja ja allekirjoittanutkin oli niitä hakemassa Katrineholmin tehtailta jouluna 1995. MaxCi numero 9518 on minun Helsinkiin tuoma bussi.
    Sitä ennen vuonna 1994 oli ruotsalainen Nakros Bus AB:n 1+2+1-ovinen MaxCi käynyt vierailulla HKL:n Ruhan varikolla ja siellä minäkin sain ensikosketukseni sellaisiin, siis kuljettajana. Tuota aiemmin olin jo matkustanut sellaisilla Tukhomassa SL Bussin hankkimilla ensimmäisilla protoilla (nykyiset Busslink 5021 ja 5022).
    MaxCitkin tekivät omalla tavallaan historiaa HKL-Bussiliikenteessä ja ensimmäistä kertaa tuli kokonainen sarja jotain muitakin kuin kotimaassa koritettuja busseja (muutamia protoja lukuunottamatta).

    MAN 242F / Wiima K202 (exESA200): aika kaamea peli ajettavuudeltaan ja loppuvaiheessa aivan uskomattoman laiska bussi. Ei paljoa sanottavaa: ajoin tällä linjoilla h22 ja h24.

    Vuonna 1993 oli Ruhassa muutamia testibusseja matalalattiaisten hankintaa varten ja itse testasi ainakin MAN (ajoin jopa linjaa h32), Tammelundin Mersu ja kerran oli Renaultkin, ranskalaisilla kilvillä, käymässä varikon pihassa.

    Scania L113TLL / Carrus City L (9603-9606): aivan mahtavia busseja ja HKL-Bussiliikenteen ensimmäiset omat matalat telibussit. Hieno hankinta ja olisin suonut noita oleva enemmänkin. Tätä ennen oli TaKL:in Volvo B10M-teli/K202 (olikohan auto 203) "Jätti-Wiima" käynyt Ruhassa testattavana ja olipa se ihan linjallakin pari päivää (h21V).

    Volvo B10L(/CNG) / Carrus City U (9501, 9611-9620, 9701-9706, 9814-9824, 9901-9911): melkoista peruskauraa 90-luvun loppuvaiheessa. En pidä ko. bussityyppiä kovin onnistuneena ja nivelbussien 9601 ja 9602 kohtalon moni tällä foorumilla varmaan tunteekin. Kuulemma voivan nykyään aika hyvin Puolassa.
    Paras sarja on CNG-versiot 9901-9911, josta allekirjoittaneella oli kunnia ajaa yksilöllä 9905 sen ensimmäisenä liikennöintipäivanä linjaa h77S. Osa niistä oli näet lainassa Varhassa, sillä uudemmat Volvo 7000 (B7L) olivat pahasti myöhässä ja kilpailutettu liikenne piti aloittaa noilla. Huolto kävi sitten aina tankkaamassa niitä Ruhassa mm. päivätauolla.
    Volvo 7000 (B7L) tuli myös tutuksi ja sellainen tuli minullekin ko. h77S:n vuoroon, kun niitä viimein tuli Varhaan ja CNG-B10L:t palautuivat Ruhaan.

    Mercedes-Benz O405N (9607-9610, 9842-9851, 23-31): noista esittely jo ylemmässä viestissa, eikä mitään lisättävää.
    Mercedes-Benz Citaro (9825-9827): omasta mielestäni ihan ok, mutta erilaiset tekniset ongelmat vaivasivat kovasti näitä proto-Citaroita. Oli vakiona mulla linjalla h32.

    Scania CN94UB OmniCity (9832-9841,9900): täytyy sanoa, että olin aika innoissani, kun kuulin näitä hankittavan, mutta lopputulos ei ollut lähellekään MaxCien tasoa. Pettymys tähän autotyyppiin ja vaikka muotoilu on aika hienoa (etäisesti tuo mieleeni Scanian varhaisimmat kaupunkibussit, Capitol ja Metropol), niin tekninen toteutus näissä alkusarjan protoissa oli suorastaan heikkoa. Kolinaa ja räminää riittää. Yleensä ajoin näillä Vuosaaren liityntälinjoja, joille nämä hankittiin, mutta erikoisin linja-ajo näillä oli YTV-linjalla 732A, jonne kysyin ko. autoa Varhan pihasta, kun muita ei ollut. Hieman pieni auto seutulinjalle, mutta kyllä sillä nyt yhden sivun ajoi.
    Scania N/L94UB/UB6x2(Lahti 402, Scala, Ikarus, Carrus City L): olihan se taas kerran historiallista, kun Lahden Autokorin korittamia busseja alkoi tulla HKL-Bussiliikenteelle. Mihin tämä maailma oli menossakaan ? Ensin ruotsalaisbusseja ja sitten vielä muitakin kuin Carrus Oy Wiiman tuotteita.
    Ja olihan ne hienoja ja varsinkin ensimmäiset Carrus City-telit (autot 1-3) olivat niin hienoja linjalla h54, etta lähetin oikein terveiset ja kiitokset laadukkaasta bussista Scan-Autolle. Sieltä kiiteltiin kovasti antamaani positiivista palautetta ja ko. kirjoitukseni julkaistiin Scan-Auton henkilöstölehdessä. Oli ihan hyvä fiilis kiittää hyvästä asiasta ja se, että se todella vaikutti positiivisesti myös laitteen toimittajalla oli erityisen hienoa.
    Myös L402-koriset olivat hyviä. Siihen aikaan ajoin ajosarjaa, jossa oli mm. linjoja 452 ja 453, joilla matkustajat olivat aikalailla tympääntyneitä silloisten vakioautojen O405 Mersujen ahtauteen. Kun sitten L402-korisia autoja sarjasta 37-46 alkoi tulla ko. linjoille, niin johan olivat matkustajat "ihmeissään" uusista, tilavista busseistaan. Erityisen vaikutuksen minuun teki ilmanvaihtosysteemi, seka avattavat ikkunat, jotka kesäkuumalla olivat aivan loistavia. Myos linjalla h17 viikonloppuisin olleet N94UB/L402-autot olivat hyviä ja niistä täytyy todeta niiden olevan paljon parempia kuin Scanian oma tuote eli OmniCity, jossa on sama alusta. Scala sitten jatkoi tuota perinnettä, mutta mielestäni heikommalla laadulla, vaikkakin se on saanut tunnustettuja muotoilupalkintojakin.
    Ikaruksen korittamat telit (4-8) olivat aluksi hienoja ja eräs vanhempi rouva kehui vuolaasti autoani linjalla 109 (jonne ne hankittiin), etta "onpa hieno bussi". No, Ikarus sitten lahoaa nopeasti ja -karu- totuus paljastuu .

    Volvo B10B LE ja LMF/6x2/Carrus City L ja M (9621-9625, 9828-9831, 9801-9811, 9852-9854, 33-36, 101-102): ei kaipaa esittelyjä ja työpäivä tälläisellä on myös yhtä juhlaa). Sääli, etta teliversiot rapistuivat huomattavasti nopeammin, kun kaksiakseliset. Kun HKL-Bussiliikenne aloitti linjan 732/A likennöinnin (vuonna 1999), olin siellä toki ajamassa. Hitto, että oli upea ajella noilla autoilla 9852-9854. Myös "korsolaiset" eli puolimatalat, 9621-9625 seka 9828-9831, olivat aivan kotonaan noilla Lahdenväylän moottoritielinjoilla. Myöhemmin niitä on käytetty hieman toisarvoisesti myös Helsingin sisäisillä linjoilla, mutta pääsivät taas oikeuksiinsa Suomenojan varikolla, tällä kertaa Olarin linjoilla (120-122). Erityisen hieno on auto 9831, jossa on Mobitec-matriisi-linjakilvet. Olipa se mulla vuokrallakin aikanaan, kun hyvä ystäväni meni naimisiin ja piti järjestää joukkokuljetusta hääpaikalle Klaukkalaan.

    Vuonna 2002 lopetin hommani HKL-Bussiliikenteellä ja lähdin Kiinaan. Sen jälkeen olen työskennellyt määräaikaisissa työsuhteissa ensin HKL-Bussiliikenteessä, sitten Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä ja viimeksi Concordia Bus Finlandilla Klovin varikolla. Noista busseista saisi myös juttuja, mutta jääköön se sitten toiseen kertaan (jos kiinnostaa kuulla). Hienoja busseja ja historiaa sekin firma täynnä (mm. Espoon Auton entiset sekä uudet Volvo Cityt ja Jokeri-Volvot). Tulen taas tulevana syksynä laajentamaan kokemustani hyväksi havaitsemani liikenneyhtiön palveluksessa. Nähdään linjalla silloin!
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 06.07.2007 kello 10:41. Syy: lisätty skandeja
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  10. #10
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Ai niin, erikoisia autoja, joilla olen urani aikana ajanut:
    Muunmuassa Koskelan "paloauto" Vanaja/Wiima (mikäs olikaan numero?), Tukholman SL-liikenteen Busslink-yhtiön OmniLink, joka oli vuonna 2000-vierailulla HKL-Bussiliikenteellä, CityBus-yhtiön Leyland Olympian Hongkongissa (testiajo varikkoalueella) ja jotain muitakin, jota en nyt muista.

    Toki olen ajanut HKL-Bussiliikenteen palvelubusseillakin, mutta niistä mulla ei ole juurikaan positiivista kerrottavaa. Karmeusjärjestys: 1. Csepel / Ikarus E91(9813), 2. Pulla-Mersu, 3. DAB S11 Mk II (9812,9813). Bussin irvikuvia, minun mielestäni.

    HKL-Bussiliikenteen ja STA:n yhdistyttyä Helbiksi tuli paljon uusia busseja lisää, mutta eipä tuo Ikarus-armeija paljoa säväytä. Volvo B10BLE-alustaiset ovat jonkinmoisia, samaten lyhyellä akselivälillä varustetut Scania L94UB:t. Muuten aikalailla hylkytavaraa, eika vähiten surkean korin ansiosta.

    No, tässä tuli nyt tarinoitua hetken; toivottavasti kiinnostaa tälläinen alastaan kiinnostuneen kuljettajan näkökulma noihin työkaluihimme. Joku muu voisi ajatella niistä toisin ja suotakoon se hänelle.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 06.07.2007 kello 10:44. Syy: lisätty skandeja
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  11. #11
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Ai niin, erikoisia autoja, joilla olen urani aikana ajanut:
    Joitain tulee nyt mieleeni. Erilaisten liikennealan messujen yms. aikana on tullut ajettua mm. Metsälän Linja Oy:n ex-8:illa (Scania N113CLL/Lahti 402), joka oli yksi ensimmäisiä LAK:in korittamia tämän tyyppisiä busseja. Samoilla messuilla testasin Keskuslinja Oy:n ex-3 (Scania N113CLB/Lahti 402, vaiko 401?), jonka erikoisuutena on erityisen pitkä akseliväli, sekä 4-portainen Scanian GAV771R-automaattivaihteisto. Scanian omat vaihteistot eivät olleet kovin yleisiä Suomeessa koskaan, vaan niissä oli enimmakseen Voithin vaiheisto. Muutamat liikennöitsijät, kuten juuri Metsälän Linja, Keskuslinja, Westendin Linja (alusta L113) ja esimerkiksi TaKL hankkivat kuitenkin myös Scanian automaattivaihteella varustettuja busseja.

    Rikasta, vaikkakin raskastakin ajoittain, on bussinkuljettajan (YTV-alueella ajamme nimenomaan -bussia-, joka on toki synonyymi linja-autolle, mutta mielestäni virallinen termimme sille) ura ja elämä, jos sen oikein osaa ottaa ja kyllä se taitaa minullakin olla juuri se ammatti, jossa parhaiten viihdyn. Olen kokeillut ja tehnyt konttorihommiakin muidenkin yhtiöiden palveluksessa (mutta ihan erityyppisiä töitä) ja mm. olin HKL-BL:n työnjohtokurssilla (ennen Kiinaan lähtöäni), mutta se homma ei soveltunut minulle ollenkaan. Parhaiten viihdyn matkustajien ja hyvän kaluston kanssa linjalla; joka työpäivä on taatusti erilainen ja homma menee juuri niin hyvin kun kuljettaja sen tekee. Bussinkuljettajan vaikutus työnsä laatuun, matkustusmukavuuteen ja -turvallisuuteen on todella konkreettista.
    Muistan aina erään lehtileikkeen jonkin pääkaupunkiseutulaisen jakelulehden mielipideosastolta. Ko. leike oli jonkin aikaa HKL-Bussiliikenteen Herttoniemen taukotuvan seinällä ja se koski jotain silloisen Swebus Finlandin kuljettajaa. Siinä naispuolinen kirjoittaja oli saanut ilmeisen laadukasta kyytiä jollain Länsiväylan seutulinjalla ja kehui vuolaasti ko. bussin kuljettajaa. Hän totesi, että tämä kuljettaja oli kuin viuluaan soittava taiteilija, mutta välineenä siis tämä bussi. Aivan totta; viulutaiturit soittavat taidokkasti soittopelejään, toiset soittavat erilailla ja toiset saavat samanlaiset viulut soimaan erityylisesti. Niin myös me bussialan ammattilaiset saamme työskentelyvälineemme kulkemaan eritavalla ja toiset tykkäävät eri bussimalleista kuin toiset. Mutta yhtäkaikki: kun alla on hyvä ja käteensopiva työkalu, niin työnteko on maittavaa ja se sitten näkyy myös mm. ajotyylissä ja matkustajapalvelun laadussa. Aivan kuten viulistikin saa osaamansa soittopelinsa soimaan taidokkaasti ja mestarillisesti.

    No, tulipahan hieman runoiltua, mutta tässä hieman tekstiä näin perjantain ja viikonlopun kunniaksi.
    Mukavaa kesäpäivää sinne koto-Suomeen vaan.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 06.07.2007 kello 10:49. Syy: lisätty skandeja
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  12. #12
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    No, tässä tuli nyt tarinoitua hetken; toivottavasti kiinnostaa tälläinen alastaan kiinnostuneen kuljettajan näkökulma noihin työkaluihimme. Joku muu voisi ajatella niistä toisin ja suotakoon se hänelle.
    Totta kai nämä ratin takana hankitut kokemukset eri bussien ominaisuuksista kiinnostavat. Kirjoitat hienosti, sillä en näe teksteissäsi mitään puolueellisuutta tiettyjä bussimerkkejä/-malleja kohtaan - tai joitain bussimerkkejä/-malleja vastaan. Tämän kaltaiset kirjoitukset auttavat meitä lähinnä matkustamon puolella viihtyneitä joukkoliikenteen käyttäjiä tai harrastajia ymmärtämään eri bussimalleista vieläkin enemmän.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  13. #13
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Tämä vriston lista vaikutti niin mielenkiintoiselta, että päätin kirjoitella hiukan omia tuntemuksiani:

    Volvo B10MA/Wiima K202-nivelet (8500, 8501-8515, 8601-8610, 8701-8714, 8801-8813, 8901-8912, 9001-9005 ja 9101-9110): Nivelistä olen aina pitänyt ja niillä oli mukava työskennellä. Lopetin työurani HKL-Bli:llä / Helsingin Bussiliikenteellä yöllä 1.1.2006 autolla 9004, jonka olin varta vasten ottanut uudenvuodenyön lisäliikenteeseen. Valitettavasti olin linjalla 39A, jossa ei juuri ollut matkustajia. Olisi ollut hienoa kuljettaa viimeisenä työpäivänä täysiä lasteja jollakin idän yölinjalla saati sitten 0xN-linjoilla.

    Volvo B10M/Wiima K202, kaksiakseliset (8621-8640, 8715-8738, 8839-8860, 8914-8966, 9006-9045, 9111-9136): peruskalustoa, josta ei ole pahaa sanottavaa. Jotkut yksilöt olivat varsinaisia rotuhevosia, jotka toimivat kuin sveitsiläiset kellot. Katalysaattorilla varustetut 87- ja 89-sarjojen autot olivat hieman laiskoja. 87- ja 88-sarjojen säkkikangaspenkkiautot olivat jotenkin kylmiä talvella, tai sitten olen kohdannut huonoja yksilöitä. Vanhat 86-sarjaisetkin olivat vielä taipaleensa lopussa erittäin hyviä, tuntui, että aika on vain hionut niistä vähätkin negatiiviset särmät pois.

    Scania N112/Wiima K202 (8814-8838): minä en tästä sarjasta pitänyt. Tosin kokemuksia on niukasti, kun autot olivat Ruhassa ja minä etupäässä Varhassa.

    Volvo B10B LE / Carrus City L (9301): tämä osui alle vain kerran linjalla 17. Toimi oikein mallikkaasti.

    Scania N113CLL / Carrus City L (9402-9411), seka MaxCi (9502-9522): Autojen ongelma on kova etujousitus. Kun metalliset raharengit olivat vielä käytössä, oli työpäivä täynnä räminää ja kilinää. 94-sarja on mielestäni MaxCeja huonompi. Varhan autoista 9408 ja 9409 olivat jostain syystä selvästi huonompia ja pahempia rämisijöitä kuin 9410 ja 9411. MaxCeista auto 9519 säilyy mielessä siksi, että se oli ensimmäinen, jolla ajoin yksin kurssilta valmistuttuani. MaxCeissa häiritsi pysäkkijarrun puuttuminen. Hidastimella oli hauska leikkiä, mutta Voithin kolmiportaiset vaihteistot saisi lähettää johonkin kehitysmaahan. Tuntui, että kierroslukumittari on aina jossain muualla kuin vihreällä alueella. Ykkösellä jurnutetaan ensin korkeille kierroksille ja kakkoselle vaihdettaessa kierrokset putoavat noin 1000:een. Kolmosessa ei sitten ole juuri eroa kakkoseen. Hidastin ottaa niin terävästi, että autoilla ei voi ajaa niin tasaisesti kuin muuten haluaisi.

    MAN 242F / Wiima K202 (exESA200): tästä ei ole kuin yksi siirtoajokokemus, enkä enempää tarvitsekaan. Aivan hirveä laite. Ajoasento kuin apinalla.

    Scania L113TLL / Carrus City L (9603-9606): Volvo-telit miellyttävät paljon enemmän. Scanian L-alusta pitää melkoista meteliä ja jousituksen kovuus ärsyttää. Nykyisin tämä autosarja alkaa olla jo melko väsynyt.

    Volvo B10L(/CNG) / Carrus City U (9501, 9611-9620, 9701-9706, 9814-9824, 9901-9911): näistä autoista pidin kovasti. 9501 oli siitä läheinen, että ajoin sillä paljon linjaa 85 ensimmäisen kuljettajakuukauteni aikana. 97-sarja oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä ja niillä oli mukava työskennellä. Kaasuautoista ei ole muuten pahaa sanottavaa, mutta parhaimmillaan ne ovat, jos ei tarvitse ajaa yli 40 km/h. Jouduin kerran ajamaan 731:ä 98-sarjan kaasuautolla ja oli todella hauskaa yrittää liittyä aamuruuhkaan Lahdenväylälle, kun auto kulki juuri ja juuri 50 km/h kiihdytyskaistan lopussa.

    Volvo 7000 (B7L): meluisa autotyyppi ja omituiset ovet. Niitä ei saanut auki ennenkuin auto oli täysin pysähtynyt. Ovijarru etuovessa on mielestäni muutenkin yliampuvaa turvallisuutta.

    Mercedes-Benz O405N (9607-9610, 9842-9851, 23-31): kojelauta kuin avaruusaluksessa ja kun harvoin kävi Varhasta Ruhassa Mersulla ajamassa, joutui aina kaivelemaan käyttöohjekirjaa. Miljoona nappia, joilla usein täysin kotimaisista poikkeavat symbolit. Ikävän ahdas ohjaamo, polvi osuu vilkkuviikseen. Luotettava autosarja, jossa ei sinänsä koskaan ollut oikein isompaa vikaa. Meteli oli moottoritiellä melkoinen. Linjan 17 ajaminen oli Mersulla pelkkää juhlaa, kun auto on kuin optimoitu mukulakivikaduille.

    Mercedes-Benz Citaro (9825-9827): näistä on vain yksi kokemus, kun minut hälytettiin ajamaan 32:a hyvin lyhyellä varoitusajalla. Riippupolkimet eivät kuulu raskaaseen kalustoon.

    Scania CN94UB OmniCity (9832-9841,9900): tuo mieleen rakennussarjan, kun paloja puuttuu ja roikkuu puoli-irtonaisina siellä täällä. Ehjänä kohtalainen työkalu. Tällä sarjalla koin ensimmäiset havainnot Scanian 4-sarjasta. Miten voi olla mahdollista rakentaa vilkkuviiksi, joka toimii juuri päinvastoin kun pitäisi. Menee pois päältä pysäkille ajettaessa eikä palauta risteyksestä käännyttäessä.

    Scania N/L94UB/UB6x2(Lahti 402, Scala, Ikarus, Carrus City L): Scanian perusongelma eli kova etujousitus on hiukan helpottanut. Lahti 402 oli kehittynyt huippuunsa, kun niitä alkoi tulla HKL-Bussiliikenteelle. Autosarja 9-13 on erittäin hyvä. Scalalla ajaminenkin oli varsin miellyttävää, mutta Ikarukset haukun syvimpään maankoloon. Uskomatonta, että muutaman kuukauden ikäinen auto rämisee jo. Ovet kiljuvat kuin Frankensteinin morsian. Ohjaamoon on kaikki vain räiskitty ympäriinsä. Erityisesti vanhat E94-Ikarukset ovat todella ahtaita. Volvon alusta tekee autosta jotenkuten siedettävän, mutta Scania-Ikarus E94 on tuskan huipentuma. E94F-muutos toi ohjaamoon vielä kummallisen, katosta roikkuvan kytkinpaneelin, johon lyö päänsä ohjaamoon mennessään!

    Volvo B10B LE ja LMF/6x2/Carrus City L ja M (9621-9625, 9828-9831, 9801-9811, 9852-9854, 33-36, 101-102): näillä oli ilo työskennellä. Erityisesti City M:t olivat paksujen penkkiensä ansiosta hiljaisia ja nautinnollisia. Teleissä outo piirre se, että ratti lyö näpeille takapään kulkiessa kuopista. Autot 32-36 ja 101-102 ovat kyllä erittäin hyviä.

    Kaasu-Säfflet (201-232): kunnossa ollessaan suhteellisen miellyttäviä, mutta hitaat ovitoiminnot ärsyttävät. Jossain mennään metsään, jos lämmityslaitteelle on oltava yhtä paksu käyttöohje kuin koko muulle autolle yhteensä. Kaiken maailman sähkövikoja ja outoja turvajärjestelyjä. Tyyppiruotsalaista yliampuvaa säkerhetiä.
    Viimeisin muokkaaja TEP70; 13.07.2007 kello 01:39.
    Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.

  14. #14
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Hyvä TEP70! Erinomainen näkemys sinullakin ja tässä näemmekin, miten erilailla me kuljettajat ajattelemme noista työkaluistamme. Ja jos sallinet muutaman kommentin noihin:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Volvo B10M/Wiima K202, kaksiakseliset: ...Vanhat 86-sarjaisetkin olivat vielä taipaleensa lopussa erittäin hyviä, tuntui, että aika on vain hionut niistä vähätkin negatiiviset särmät pois.
    Auto 8612 oli ajossa melkoisen pitkään vielä. Tämä sarjahan, autot 8611-8620, kuuluu siihen pökkelörattiseen eli Volvon edelliseen sukupolveen (vuoden 1985 hankintaerää ja samanlaisia olivat myös autot 8516-8520). Tämä 8612 oli eräällä Koskelan varikon kuljettajalla loppuun saakka linjalla h64S nimikkona ja hän piti sen todella siistissä kunnossa: lattiakin oli vahattu, eikä roskan roskaa missään. Hitto, miten vanha bussikin voi olla täysin priimassa kunnossa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Scania N112/Wiima K202 (8814-8838): minä en tästä sarjasta pitänyt. Tosin kokemuksia on niukasti, kun autot olivat Ruhassa ja minä etupäässä Varhassa.
    Tästä sarjasta joko pidettiin tai sitten ei. Mä kuulun siihen siihen melkoiseen vähemmistöön, joka piti siitä. Mutta oli niitäkin kuljettajia, jotka keksivät vian hinnalla millä hyvänsa, jotta saivat auton vaihdettua, jos tälläinen oli listalla. Eräs keksi, ettei ulkona oleva lastenvaununappi toiminut ja kieltäytyi ajamasta sillä ja vaarantamasta matkustajien turvallisuutta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Scania N113CLL / Carrus City L (9402-9411), seka MaxCi (9502-9522):... MaxCeissa häiritsi pysäkkijarrun puuttuminen.
    Täh? Onhan niissä nyt pysäkkijarru: toimii samalla, kun ovet avataan ja kytkeytyy pois kaasupolkimesta. Joku keksi myös käyttää sitä liikennevaloissa siten, etta nopeasti avasi ja sulki ovet ja näin pysäkkijarru jäi päälle. Valitettavsti ovitoiminnot oli sitten myös aktivoitu ja kun joku matkustajista painoi "pysähtyy"-nappia, niin keski- ja takaovet rävähtivät selälleen. Oviautomatiikan ja siten myös pysäkkijarrujen toiminnan saa pois kuljettajan yläpuolella, linjakilpikotelon kohdalla olevasta kytkimestä ja toiset kuljettajat ajoivat aina niin. Tässä tapauksessa "pysähtyy"-signaali toimii ja ovetkin avautuvat, mutta automatiikka (mukaanlukien pysäkkijarru) ei toimi. Toiset siis ajoivat manuaalina ikäänkuin.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Hidastimella oli hauska leikkiä, mutta Voithin kolmiportaiset vaihteistot saisi lähettää johonkin kehitysmaahan. Tuntui, että kierroslukumittari on aina jossain muualla kuin vihreällä alueella. Ykkösellä jurnutetaan ensin korkeille kierroksille ja kakkoselle vaihdettaessa kierrokset putoavat noin 1000:een. Kolmosessa ei sitten ole juuri eroa kakkoseen. Hidastin ottaa niin terävästi, että autoilla ei voi ajaa niin tasaisesti kuin muuten haluaisi.
    Minulle Voith on taas se parempi laatikko, se "viulu", jota osaan ja tykkään soittaa, enkä pidä zF:n nykytyylistä latoa kaikki vaihteet tiskiin yhtäaikaa. Voithilla pystyn ajamaan juuri niin siististi, kun haluan. Toki kaksi MaxCia, autot 9502 ja 9503, on varustettu koemielessä zF:llä ja aika hyvin se sopii MaxCiinkin. Autoissa 9504 ja 9505 on puolestaan 4-vaihteinen Voith, kun kaikissa muissa on 3-portainen Voith. Autossa 9521 on kummallinen, ilmeisesti jälkikäteen vaihdettu vaiheisto, joka on kyllä 3-portainen Voith (D863), mutta jonka hidastin on täysin erilainen kuin muissa sarjan yksilöissä.
    Mutta kaikilla sarjan autoilla ajan ja teen töitä erittäin mielelläni ja iloitsen siitä, etta Voithia taas hankitaan katureihin Suomessakin (CBF:n uudet Volvot). CBF:llä en ole MaxCeilla vielä ajanut, Hakunilan varikollahan on kolme sellaista.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Volvo B10L(/CNG) / Carrus City U (9501, 9611-9620, 9701-9706, 9814-9824, 9901-9911):...
    Auto 9501 olikin hyvä ja olihan se ensimmäinen sellainen laatuaan ja esittelyauto. Sensijaan sarja 9611-9620 rapistui melkoisen nopeasti, vaikkakin loppusarja 9615-9620 Koskelassa ollessaan oli melkoisen mukava. Mutta ehkäpä Varhan huollossa oli jotain outoa, kun alkusarja 9611-9614 rapistui niin nopeasti ja jo vuonna 1999 ajaessani linjaa h58 noilla autoilla monien etujousitus oli aivan loppu (eteenkin muistan auton 9612). Sarja 9701-9706 (nämähän ovat pidempiä kuin 96-sarja) onkin sitten jo toista luokkaa ja olivat alussa suorastaan upeita, mutta jostain syystä niidenkin kunto heikkeni vuosituhannenvaihteen jälkeen huomattavasti, eikä niitä saatu oikein kuntoon enää. Olen kuitenkin ajanut aikanaan linjaa 731 autolla 9702 ja se kulki lähes yhtä hyvin kuin varsinaiset "korsolaisetkin". Kaasu-versiot eivät tosiaankaan sovellu moottoritielinjoille tai ylipäätään seutulinjoille. Ovat juuri kotonaan sellaisilla linjoilla kuin h14/B, h16, h17, h23 jne. Lisäksi, etenkin kesäisin, oikealla takana ollut kuuma jäähdyttäjänkotelo teki varsinkin matkustamon takaosasta melkoisen saunan. Ajettavuudeltaan kuitenkin kohtalaisia, muttei lähellekään niin hyviä kuin B10BLE:t.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Kaasu-Säfflet (201-232): kunnossa ollessaan suhteellisen miellyttäviä, mutta hitaat ovitoiminnot ärsyttävät. Jossain mennään metsään, jos lämmityslaitteelle on oltava yhtä paksu käyttöohje kuin koko muulle autolle yhteensä. Kaiken maailman sähkövikoja ja outoja turvajärjestelyjä. Tyyppiruotsalaista yliampuvaa säkerhetiä.
    Näistä en muistanut kommentoida aiemmin mitään, mutta ajoinhan niillä toki kesinä 2004 HKL-Bussiliikenteessä sekä 2005 Helbillä.

    On kyllä kerrassaan omituista, miten erityyppisia ovat nuo telit 201-228 ja kaksiakseliset 229-232. Laadussa on huima ero ja ihmetellä sopiikin, miten yksi lisäakseli tekee autosta niin paljon epäluotettavamman (ja samaa olin havaitsevinani myös Carrus City L -koristen telien ja kaksiakselisten välillä). Lisäksi kun tietokone ohjaa kaikkia toimintoja niin paljon on sitten virhetoimintojakin. Jotkut autoista, teleistäkin, ovat ihan ok, mutta sitten on aivan pommeja, kuten 226 (olikohan tämä niitä jo poistettuja?), joka h66:lla ajaessani huusi Maunulan mutkissa kuin DC-9 suihkukone. Tämä toisaalta osaltaan johtuu Volvo B10BLE:n tyyppiominaisuudesta eli tukkeutuvasta jäähdyttajän säleiköstä, joka pistää flektin pyörimään ja huutamaan varsinkin kesäisin. Myös paikaltaan lähtö esim. pysäkiltä tai liikennevaloista on tällä sarjalla todella onnetonta. Mutta kuten sanoin, niin ainakin kesinä 2004 ja 2005 kaksiakseliset versiot olivat ihan ok linjalla h14. Ovet ovat äänekkäät ja hitaat, mutta juuri tyypillisiä kaikille Säffle-Volvoille. Ja hitto, kun joissain autoissa sattui hipaisemaan kaasupoljinta vielä ovien sulkeutessa, niin johan rävähti taas kaikki ovet selälleen ja piti ottaa kaikki taas alusta uudestaan. Automatiikkia ja tietotekniikka pelaa!
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 13.07.2007 kello 08:21. Syy: lisätty skandit
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  15. #15
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Kuljettajien työergonomia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Sensijaan sarja 9611-9620 rapistui melkoisen nopeasti, vaikkakin loppusarja 9615-9620 Koskelassa ollessaan oli melkoisen mukava. Mutta ehkäpä Varhan huollossa oli jotain outoa, kun alkusarja 9611-9614 rapistui niin nopeasti...
    Oikaisu edelliseen: alkujaan kai autot 9611-9615 oli siis sijoitettuna Varhaan ja 9616-9620 Koskelaan (muistelen noin). Jossain vaiheessa niitä sitten siirreltiin varikoilta toiselle, enkä tiedä niiden nykyistä sijoituspaikkaa. Sensijaan STA:lta tulleista B10L/Carrus City L:istä mulla ei ole juurikaan kokemusta (muutama ajo linjalla h41), mutta ainakin ovitoiminnot lienee erilaisia ja onhan sen ensimmäisen sarjan leveyskin vain 2,50 metriä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Kaasu-versiot eivät tosiaankaan sovellu moottoritielinjoille tai ylipäätään seutulinjoille. Ovat juuri kotonaan sellaisilla linjoilla kuin h14/B, h16, h17, h23 jne...
    Näissä oli ja taitaa edelleenkin olla ajoittain ongelmana niiden pysyminen käynnissä. Oli kylla perin kiusallista kun auto 9909 sammui joka kerta linjalla 550 (kun Helb sita ajoi) Itakeskuksesta lähdettäessä seuraaviin liikennevaloihin.
    Viimeisin muokkaaja vristo; 13.07.2007 kello 10:38.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Kuljettajien poikkeamat linjan reitiltä
    kirjoittanut kemkim foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 288
    Viimeisin viesti: 01.07.2017, 09:51
  2. Eri joukkoliikennemuotojen kuljettajien palkkaus
    kirjoittanut kuukanko foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 64
    Viimeisin viesti: 02.01.2015, 00:52
  3. Kuljettajien työturvallisuus ja hätävilkkujen käyttö
    kirjoittanut Samppa foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 18
    Viimeisin viesti: 11.06.2011, 00:06
  4. Kuljettajien ulkoinen olemus ja tervehtiminen
    kirjoittanut karihoo foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 42
    Viimeisin viesti: 19.04.2009, 13:43
  5. YTV-alueen bussityypit - kuljettajien ja matkustajien kokemuksia
    kirjoittanut omp foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 13.08.2007, 11:06

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •