Keskiovesta bussiin?

Liittynyt
22 Lokakuu 2005
Viestit
3,370
Olen tässä jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi bussiin ei voi keskiovesta nousta Suomessa, mutta raideliikennevälineisiin voi. Osaatteko sanoa perusteluja sille, miksi keskiovelle ei asenneta rahastuslaitteita eikä siten sallita ihmisten nousta? Vai pitäisikö asiaan tulla muutos?

Olen itse pohtinut asiaa ja päätynyt seuraavaan:

Tärkein hyöty varmasti keskiovesta nousemiselle on se, että kuormitetuilla pysäkeillä bussin täyttyminen nopeutuu ja siten bussiliikenteen luotettavuus kasvaa. Haittoja taas aiheutuu siitä, että pummilla matkustaminen helpottuu, jonka seurauksena matkalipun tarkastajia on palkattava moninkertainen määrä. Myös rahastuslaitteiden määrä olisi kaksinkertaistettava. Lisäksi YTV-alueen U-linjoilla ja Tampereen ja Turun yhteistariffin seutulinjoilla sekaannusta saattaisi aiheuttaa se, kun U-linjojen/seutulinjojen busseihin pääsisi yhä vain edestä.
 
Tätähän on jo kokeiltu HKL/YTV-liikenteessä HELB:n ns. proto-scaloilla 114 ja 115. Kuten moni varmasti tietääkin niin kyseisten autojen ovijärjestys 1+2+2 ja "keskiovi" sijaitsee heti etupyörän jälkeen, jolloin autossa on tavallaan kahdet etuovet. Näissä autoissa on ainakin ollut Buscomit keskiovella ja ne oli tarkoitettu metron liityntälinjoille - nykytilanteesta en tiedä - onko Buscomit poistettu keskeltä, sillä nämä proto-scalat liikkuvat nykyään oikeastaan kaikkialla muualla paitsi liityntäliikenteessä. Etuovi on siis vain yksilehtinen ja se oli suunniteltu käteisellä maksaville - joku muu niillä enemmän matkustanut varmaan osaa kertoa paremmin miten tämä poikkeuksellinen järjestely on käytännössä toiminut.
 
Tätähän on jo kokeiltu HKL/YTV-liikenteessä HELB:n ns. proto-scaloilla 114 ja 115. Kuten moni varmasti tietääkin niin kyseisten autojen ovijärjestys 1+2+2 ja "keskiovi" sijaitsee heti etupyörän jälkeen, jolloin autossa on tavallaan kahdet etuovet. Näissä autoissa on ainakin ollut Buscomit keskiovella ja ne oli tarkoitettu metron liityntälinjoille - nykytilanteesta en tiedä - onko Buscomit poistettu keskeltä, sillä nämä proto-scalat liikkuvat nykyään oikeastaan kaikkialla muualla paitsi liityntäliikenteessä.

Nykyään proto-scaloissa on vain edessä Buscomit.
 
Helsingin naapurikaupungissa Tallinnassa ainakin lankavaunuihin eli rollikoihin pääsee ovesta kuin ovesta.
Myös langattomiin vaunuihin (polttomoottoribusseihin) voi nousta miltä tahansa ovelta sisään.

Göteborgissa olen matkustanut mm. Stomlinje-verkon busseilla, ja niihinkin mennään sisälle raideliikenteen tavoin mistä kohtaa tahansa.
 
haluaisin kuulla, miksi kokeilua ei jatkettu.

HKL:n silloinen suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen perusteli kokeilun lopettamista pummilla matkustamisen lisääntymisellä (vaikka lisääntyminen ei ollutkaan erityisen suurta, tosin liityntälinjoillahan pääsee jo nyt metroterminaaleista kyytiin yleensä ilman lippua).
 
Onko avorahastus busseissa yleistä ulkomailla, esim. keski-Euroopassa?

Kyllä on, se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että Keski-Euroopassa bussiin noustaan kaikista ovista. Euroopan etelälaidalla, Italiassa, vastaavasti ollaan jo tiukempia ja perinteisesti italialaiseen bussiin on noustu etummaisimmasta ja taaimmaisimmasta ovesta. Poistuminen on tapahtunut keskimmäisistä ovista.

Tämä etuovikäytäntö vaikuttaisi olevan lähinnä skandinaavinen paikallisliikenteen vivahde, jos kohta Tanska on selkeästi jo mannermaisempi. Siellähän pitää esimerkiksi Århusissa nousta bussiin takaovesta. ;)
 
Kyllä on, se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että Keski-Euroopassa bussiin noustaan kaikista ovista.
Itse asiassa ainakin Saksassa ollaan joissakin kaupungeissa siirtymässä tähän meillä päin tutumpaan käytäntöön. Eli ainoastaan etuovesta sisään. Ainakin Berliinissä ja Lyypekissä siirryttiin tähän etuovesta sisään -käytäntöön, jotta pummilla matkustavien määrää saataisiin pienennettyä.
 
Tarkastustoiminnan pitää olla tehokasta, jos on avorahastus. Ainakin Vilnassa pakettiautolla liikkuvat vartiointiliikkeen tarkastajat pysäyttävät bussin muualla kuin pysäkillä. Parissa minuutissa on liput katsottu, liputtomat siirretty pakettiautoon sakotettaviksi ja bussi mennyt menojaan.

Ei pummeja ihan älyttömiä määriä tunnu kiinni jäävän siellä.
 
Viipurin busseihin noustaan keskiovesta ja maksetaan kuljettajalle poistuttaessa etuovesta. :)
 
Tärkein hyöty varmasti keskiovesta nousemiselle on se, että kuormitetuilla pysäkeillä bussin täyttyminen nopeutuu ja siten bussiliikenteen luotettavuus kasvaa.

Luulen että nykyinen käytäntö on kuitenkin nopeampi koska usein pysäkillä matkustajia sekä tulee bussiin että jää pois. Kun bussiin noustaan etuovesta ja ulos mennään keskiovesta ja mahdollisesti takaovesta niin ihmiset kävelevät käytävällä samaan suuntaan. Jos myös keskiovesta pääsisi sisään niin aina pysäkillä olisi joku joka ei malttaisi odottaa että ihmiset pääsevät ensin bussista ulos. Ehkä lastenvaunujen kanssa on myös helpompi nousta bussiin kun samasta ovesta ei astu sisään muita ihmisiä jotka jäisivät keskilattialle leimaamaan lippua.

Miksi kuljettaja usein avaa vain oikeanpuoleisen oven busseissa joissa on kaksiosainen etuovi? Epäileekö kuljettaja että joku yrittäisi siitä livahtaa maksamatta? Suurten tavaroiden kanssa olisi helpompi nousta bussiin jos ovi olisi kokonaan auki.

Minun mielestäni bussiin nouseminen keskiovesta ei ole hyvä keino nopeuttaa pysäkillä pysähtymistä. Matalalattiaiset bussit ja etäluettavat matkakortit nopeuttavat bussiin nousemista. Koska keskisuurissa kaupungeissa ei arvokortteja ole niin ihmisten on pakko maksaa matka käteisellä. Olen ihmetellyt että eikö sirukorttijärjestelmän voisi joukkoliikenteessä vaihtaa etäluettavaan koska sirukortin leimaamiseen kuluu aikaa moninkertaisesti etäluettaviin verrattuna. Lisäksi lukijalaite ei aina edes lue korttia ensimmäisellä kerralla vaan kortti pitää painaa pohjaan useampaan kertaan.
 
Keskisuurissa kaupungeissa ei tarvitse maksaa käteisellä, koska voi käyttää sarjalippua.

Totta että koko Suomessa voi käyttää sarjalippua. Mutta sarjalipulla on ongelmansa. Esimerkiksi täällä Lappeenrannassa olen huomannut että rautatieasemalta lähdettäessä noin puolet matkustajista maksaa Matkahuollon matkakortilla ja puolet käteisellä. Opiskelijoiden sarjalippu maksaa 44 euroa ja siinä on 44 matkaa. Kortti on melko edullinen mutta ongelma on että matkat vanhenevat kolmessa kuukaudessa. Siksi kaikki eivät sitä hanki. Opiskelijoiden sarjakortti edellyttää myös että kotikunta on Lappeenranta. Aikuisille on tarjolla valtakunnalliset 22 ja 44 matkan sarjakortit. 22 matkan kortti 6 km matkoilla maksaa 52 euroa ja moni ajattelee varmasti että tuohon hintaan saa aika monta kertalippua. Tämä kortti vanhenee vuodessa.

Lappeenrannassa ongelmana on lisäksi se että jos omistaa 6 kilometrin kortin niin sillä ei pääse edes yliopistolta keskustaan leimaamatta kahta matkaa koska täällä ei ole yhteistariffia vaan hinnoittelu on matkahuollon kilometritaksojen mukaista. Sitten pysäkillä kuljettaja joutuu kysymään että missä pysäkillä matkustaja jää pois ja myymään lipun sen mukaan. Hämeenlinnassa aikuisille on tarjolla 3 kk voimassa oleva 44 matkan kortti joka sisältää Hämeenlinnan sisäisiä matkoja. Kaikkiin Suomen kaupunkeihin pitäisi saada yhteistariffi ja etäluettavat matkakortit. Matkakortille pitäisi pystyä latamaan kauden lisäksi arvoa joka ei vanhene.
 
Takaisin
Ylös