Hybridi-Kabus

Liittynyt
4 Heinäkuu 2005
Viestit
1,069
Kabus on valmistanut koekäyttöön hybridibussin yhteistyössä VTT:n kanssa
Etelä-suomen sanomien juttu
Etelä-Suomen Sanomat sanoi:
Koiviston Auton bussi kierrättää energiaa
Lahtelainen Koiviston Auto on kehittänyt bussin, joka ottaa talteen jarrutuksessa kuluvaa energiaa. Auto kerää energian sähköksi, jolla se kiihdyttää uudestaan liikkeelle.
Tällainen hybridibussi pääsee parhaiten oikeuksiinsa kaupunkiliikenteessä, jossa jarrutuksia ja kiihdytyksiä tulee usein.
Yhdistelmäbussi on vasta prototyyppi. Koiviston Auto kehittää uudenlaista linja-autoa oman autotehtaansa Kabusin tarpeisiin. Kabus ei tee linja-autoja muiden kuin emoyhtiönsä käyttöön.
Uuden bussin valmistus on tuntuvasti kalliimpaa kuin tavanomaisen ajokin. Koiviston Auto laskee saavansa valmistuskulut takaisin parissa vuodessa säästyneenä polttoaineena
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=170090

VTT:n artikeli
VTT sanoi:
Kabus Oy:n ja VTT:n kehittämä hybridibussi koeajovaiheessa
20.11.2007

Pakokaasut ja polttoaineenkulutus jopa 45 % pienemmiksi

Koiviston Auto -yhtymään kuuluva bussitehdas Kabus Oy on yhdessä VTT:n kanssa tutkinut mahdollisuuksia vähentää linja-auton energiankulutusta ja päästöjä. Yhteisessä linja-auton hybriditekniikan tutkimushankkeessa on nyt päästy vaiheeseen, jossa maassamme ainutlaatuisella hybridibussilla on tehty ensimmäiset koeajot. Hybridillä tavoitellaan noin 30 % pienempiä pakokaasupäästöjä ja polttoaineenkulutusta. Koska hybridibussi on lisäksi kevytrakenteinen, on tavoiteltava säästö päästöissä ja kulutuksessa jopa 40–45 % perinteiseen linja-autoon verrattuna samalla matkustajamäärällä ajettaessa.

Hybridibussi on auto, jonka voimanlähteeksi on yhdistetty sähkö- ja polttomoottorit. VTT:n ja Kabusin toteuttaman hybridibussin avulla tutkitaan uuden tekniikan tuomia mahdollisuuksia ja hyötyjä. Ensimmäiset koeajot on jo ajettu maantiellä ja VTT:n alustadynamometrilla. Alustavat hybridijärjestelmän polttoainesäästöt alustadynamometrilla ovat olleet 20 %:n luokkaa. Järjestelmän toimintaa hiotaan edelleen, joten tavoitteet noin 30 %:n pienemmistä pakokaasupäästöistä ja polttoaineenkulutuksesta vaikuttavat osapuolten mukaan realistisilta. Tarkempia vertailuja tavalliseen bussiin tehdään vielä lähiaikoina. Mikäli kokeilusta saadaan riittävän hyviä tuloksia, harkitsee Kabus hybridin sarjatuotantoa.

Hybridibussissa on ensisijaisesti keskitytty jarrutusenergian palauttamiseen takaisin liike-energiaksi. Hiilidioksidipäästöt alenevat samassa suhteessa energiankulutuksen laskun kanssa, mutta partikkelipäästöissä hybridillä on odotettavissa suhteessa vielä suurempia alenemia, sillä polttomoottorin käyttöä epäedullisissa toimintapisteissä voidaan vähentää. Rakenteeltaan hybridi on rinnakkaishybridi, jossa auton perinteinen mekaaninen voimalinja on säilytetty ja sähköjärjestelmä liitetty olemassa olevan voimalinjan rinnalle. Etuja tässä tyypissä ovat erityisesti hyvä hyötysuhde myös väylätyyppisessä ajossa sekä suhteellisen yksinkertainen rakenne. Lisäksi rinnakkaishybridi säilyy toimintakykyisenä perinteisen voimalinjan turvin, vaikka sähköjärjestelmään tulisi häiriö. Sarjahybridissä, jossa kaikki energia välitetään sähkön välityksellä, hävitään hyötysuhteessa ajettaessa väylä- ja maantietyyppistä ajoa. Rinnakkaishybridi nähtiin tässä tapauksessa sarjahybridiä tarkoituksenmukaisempana ja myös mahdollista sarjatuotantoa ajatellen toteutuskelpoisempana.

Hybridibussissa energia otetaan talteen superkondensaattoreihin. Sähkökäyttöön liittyviä akkupaketteja ei tässä versioissa ole lainkaan, ainoastaan auton perinteisen 24V:n sähköjärjestelmän vaatima akusto. Sähkömoottori ja vaihteisto suunniteltiin mittatilaustyönä hybridibussin tarpeiden mukaiseksi, ja sähkötehoa hallitaan nykyaikaisella taajuusmuuntajalla. Autoon suunniteltiin myös ajoneuvologiikka, joka tekee mm. päätökset siitä, milloin käytetään sähkömoottoria ja milloin polttomoottoria ja missä suhteessa.

Hybridibussi rakennettiin Lahdessa Kabusin bussitehtaalla. Hybridin aihioksi otettiin suoraan tuotantolinjalta kevytrakenteinen, uusi Kabus-kaupunkibussi, johon sovitettiin kaikki hybridiin kuuluvat elementit.

Projektin ohjausryhmätyöskentelyyn on Kabusin ja VTT:n ohella osallistunut TEC TransEnergy Consulting. Projektin toteuttamiseen ovat lisäksi osallistuneet Tekes, Vacon Traction Oy, Epec Oy, Katsa Oy, Dynawatt Powersystems, TKK ja OEM Finland.

http://www.vtt.fi/uutta/2007/20071120.jsp
 
Vs: Hybridi Kabus

Eikös näitä hybridejä ollut esillä jo UITP:ssä? Kannattaako Suomessa keksiä hybridibussi uudelleen.

Antero
 
Vs: Hybridi Kabus

Eikös näitä hybridejä ollut esillä jo UITP:ssä? Kannattaako Suomessa keksiä hybridibussi uudelleen.

Mahdollisesti. Sarjatuotannossa hybridejä taitaa olla vain USA:ssa ja kaikki sarjatuotetut hybridit perustuvat akkuihin. Tämä VTT:n auto perustuu superkapasitaattoreihin, joissa on paljon lupausta toistuvien nopeiden lataus-purkusyklien energiavarastoina. Superkapasitaattoreita käyttävät hybridit ovat tietääkseni kaikki vielä konsepti- tai prototyyppiasteella. Lisäksi Suomessa on merkittävää sähkökäyttöihin liittyvää osaamista ABB:llä ja Vaconilla, joka onkin mukana tässä projektissa. On siis täysin mahdollista, että jo olemassa oleva suomalainen osaaminen sähköisiin ohjausjärjestelmiin liittyen on sovellettavissa menestyksekkäästi myös hybriditekniikkaan.

Varmasti tunnet termin not invented here. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa suostutaan kiinnostumaan vain omista (oma yritys tai oma maa) alkuperäisistä keksinnöistä. Usein muiden ajatuksia jalostamalla voidaan kuitenkin saavuttaa yhtä hyviä tai parempia tuloksia. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse.

Sivuutin tässä tarkoituksellisesti kysymyksen Kabusin oman bussituotannon yleisestä järkevyydestä triviaalina.
 
Vs: Hybridi Kabus

Sivuutin tässä tarkoituksellisesti kysymyksen Kabusin oman bussituotannon yleisestä järkevyydestä triviaalina.

Jos sivuutan edelleen sen kysymyksen, mutta oletan että Kabus aikoo jatkossakin tehdä omia busseja, niin kyse voi olla vaan Kabusin halusta pysyä mukana kehityksessä. Kaikilla suurilla bussinvalmistajilla hybridien kehittäminen näyttää olevan hyvässä vauhdissa ja hybrideistä näyttää tulevan ensi vuosikymmenen alun suuri hittituote kaupunkibussimarkkinoilla. Pitäähän Kabusin tehdä myös hybridi, jotta omaa bussinvalmistusta voidaan perustella mitenkään.
 
Vs: Hybridi Kabus

Sivuutin tässä tarkoituksellisesti kysymyksen Kabusin oman bussituotannon yleisestä järkevyydestä triviaalina.
Kierrän myös tätä kysymystä sanomatta siitä mitään, mutta kiinnostavaa on, että VTT:n hybridikehityskumppani on nyt ollut linja-autotehdas, jonka tuotteita ei voi ostaa kukaan.
 
Vs: Hybridi Kabus

Kierrän myös tätä kysymystä sanomatta siitä mitään, mutta kiinnostavaa on, että VTT:n hybridikehityskumppani on nyt ollut linja-autotehdas, jonka tuotteita ei voi ostaa kukaan.
Pysyn erossa kuumasta puurosta, mutta totean positivistisesti, että vaikka Kabus ei möisi bussejaan, ehkä yhteistyökumppanit ovat sopineet saavansa myydä kehitettyjä hybridikäyttöjä. Muuten tuskin kumppaneita tässä projektissa olisikaan.

Antero
 
Mihinkään kysymykseen millään tavalla vastaamatta ja tähän viestiketjuun lainkaan osallistumatta mietin myös, tulisiko tuo Hybridi-Kabus joskus Ouluunkin näyttäytymään.

Lisäksi alkuperäisestä aiheesta sivuun menemättä pohdin, tuleeko Koskilinjoille Kabus tai pari sitten kun (jos) tänne joskus taas tulee uusia kaupunkibusseja. Yksi tai kaksi sellaista voisi hyvinkin tulla ensin kokeiltavaksi ennen laajempaa invaasiota.
 
Lisäksi alkuperäisestä aiheesta sivuun menemättä pohdin, tuleeko Koskilinjoille Kabus tai pari sitten kun (jos) tänne joskus taas tulee uusia kaupunkibusseja. Yksi tai kaksi sellaista voisi hyvinkin tulla ensin kokeiltavaksi ennen laajempaa invaasiota.

Kabusin tuotantotahti on viime vuosina ollut noin 15 autoa vuodessa. Tuolla tahdilla kalusto lähes 800 auton konsernissa uusiutuu kovin hitaasti, noin 50 vuodessa. Eli on hyvin todennäköistä, että Kabusin pitää joko laajentaa tuotantoaan merkittävästi tai sitten kalustoa on ostettava myös ulkopuolisilta valmistajilta. Tuota tuotannon lisäämistä on muuten mainostettu moneen otteeseen viime vuosina, muistelisin puhutun, että tarkoitus olisi ollut saada pikavuoroautoja valmiiksi kaksi kuukaudessa ja katureita kolme. Käytännössä tahti on siis ollut suunnilleen puolet tästä.

Mikäli Kabus aikoo jatkossa keskittyä pelkkien katureiden rakentamiseen riittää tuo 15 auton vuositahti siihen, että Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Porvoon, Varkauden, Iisalmen, Jämsän ja Kemin(maan) katurit menevät poistoon reilun 20 vuoden iässä.
 
Mikäli Kabus aikoo jatkossa keskittyä pelkkien katureiden rakentamiseen riittää tuo 15 auton vuositahti siihen, että Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Porvoon, Varkauden, Iisalmen, Jämsän ja Kemin(maan) katurit menevät poistoon reilun 20 vuoden iässä.

20 vuoden ikä ei ole linja-autolle ollenkaan paha, jos se vain on tehty kunnolla. Nykytyylin mukaiset muovilärpäkkeet eivät tuota aikajännettä kestäne.

Jossain määrin outoa on se, että kun bussien korit ovat nykyään järkiään ruostumattomasta metallista valmistetut, niin samaan aikaan sisustuksessa lisätään muotoon valettujen muoviosien käyttöä kohteissa, jotka voitaisiin aivan hyvin toteuttaa kestävämmillä materiaaleilla. Esim. kattokanavien kotelot voisivat edelleen olla maalatusta (tai osittain tahi kokonaan kankaalla verhoillusta) pellistä valmistetut. Pointtina tässä se, että materiaalivalinnoissa mennään ristiriitaisesti kahteen päinvastaiseen suuntaan, mitä kestoikään tulee.

Jos Hybridi-Kabusista tulee sarjatuotantotuote, niin toivottavasti se on toteutettu sillä tavoin modulaarisena, että tekniikan kehittyessä voidaan osia vaihtaa uusiin ilman, että koko bussi tarvitsee rakentaa uusiksi. Alumiinikorihan kestää kyllä 20 vuotta, ja kauemminkin, mutta voimalinjan tekniikkaa voi olla tarkoituksenmukaista uusia jo muutaman vuoden jälkeen.
 
Takaisin
Ylös